Stressi: halu olla "siellä" silloin kun olet "täällä"

Voimme määrittää stressin kognitiiviseksi, emotionaaliseksi ja käyttäytymiseen liittyväksi tilaksi, joka luo kaipauksen tai toiveen olla “siellä” kun olet “täällä”. Se muuttuu negatiiviseksi kun se karkaa kontrollistamme ja muuttaa ajatuksemme, tehtävien käsittelyn ja voimavarojemme optimoinnin tuskallisiksi.

Työ, perhe, henkilökohtaiset ja sosiaaliset paineet pakottavat meidät jatkuvasti järjestämään uudelleen odotuksiamme ja toimintaamme. Emme voi antaa itsemme menettää työtämme, meidän pitää maksaa velkamme, huolehtia 20 odottavan tehtävän hoitamisesta, säilyttää emotionaalinen sitoumus kumppaniimme, opiskella niihin kokeisiin jne.

Jonakin päivänä, kaikkien vaatimusten keskellä, huomaamme että meillä on vaikeuksia saada unta. Että olemme hereillä kolmeen asti yöllä, maaten sängyssä, miettien kuinka mitenkään saamme rahamme riittämään tämän kuukauden.

Tunnit kuluvat ja ahdistumme entisestään siitä, ettemme kykene nukahtamaan, ja että meidän pitää levätä seuraavana päivänä. Lopulta kevyt, ei riittävän palauttava uni kukistaa meidät, ja heräämme seuraavaan päivään entistäkin väsyneempänä ja huonommalla tuulella.

Tämä tilanne toistuu joka yö, saaden uupumuksen lisääntymään, tuoden tullessaan voimakkaita päänsärkyjä jotka hitaasti tulevat yleisimmiksi. Nämä antavat meille epämiellyttävän mentaalisen turtumisen tunteen ja emotionaalisen ja fyysisen puutumisen.

On todennäköistä, että pulssimme nopeutuu. Myös hengityksemme tuntuu toisinaan työläämmältä. Toisinaan huomaamme yrittävämme syvään hengittämistä kyetäksemme hallitsemaan virkeystilaamme.

Stressin rangaistus

Kun stressitekijät ovat psykologisia ja sosiaalisia, kehomme aktivoi tiettyjä fysiologisia reaktioita jotka mahdollistavat “rytmissä pysymisen” jonkin aikaa, ja palvelevat sitä tarkoitusta, että ne saavat meidät  olemaan huolissamme asioista joilla saattaa olla negatiivisia seuraamuksia (esimerkkinä työnteko, jotta ehkäisemme taloudellisen tilanteen huononemisen).

Nämä fysiologiset reaktiot eivät kuitenkaan mukaudu “pitkäaikaiseen” tilanteeseen. Itse asiassa, pitkittyessään ne saattavat esimerkiksi vähentää seksuaalista kiihottumista, aiheuttaa ongelmia kuukautiskierrossa ja heikentää immuunisysteemin toimintaa.

Vaikka aihepiiri onkin monitahoinen, voimme ajatella “stressitekijänä” mitä tahansa joka rikkoo sisäisen tasapainomme ja pakottaa hypotalamuksen lisämunuaisakselin ylikierroksille takaakseen psykologisen ja fyysisen hyvinvointimme.

Robert M. Salpolsky kirjoitti kirjassaan Why Zebras Don’t get Ulcers (suom. Miksi seeprat eivät saa vatsahaavoja): “Etuoikeutetussa elämässämme, me olemme olleet ainoat eläimet maailmassa joilla on riittävästi älykkyyttä keksiä tiettyjä stressitekijöitä itsellemme ja ainoita, jotka ovat tarpeeksi tyhmiä antaaksemme niiden dominoida elämäämme.”

Stressi on lopputulos siitä, että koetut ympäristön haasteet ja ulottuvillamme olevat resurssit eivät kohtaa toisiaan. Tarvitsemme siis käsiimme nämä resurssit, jotka auttavat meitä saamaan tasapainon takaisin päivittäiseen elämäämme. Tämä on hyvä strategia sopivan reaktion harjoittamiseen.

Se, miten reagoimme stressiin ja kuinka käsittelemme sitä, riippuu suuresti useista henkilökohtaisista ja sosiaalisista tekijöistä.

Rakas lukija, tiedät varmasti jo, että taianomaisia kaiken parantavia ratkaisuja ei ole olemassa. Siitä huolimatta, voimme nimetä joitakin näistä strategioista ja tekniikoista, joita voimme oppia ammattilaisen avulla tai itseapuoppaista.

Nimetäksemme muutaman itseapuoppaan, jotka käsittelevät ahdistusta ja stressiä:

• Jotkut Albert Ellisin kirjat: You Can Be Happy (suom. Voit olla onnellinen) ja How to Control Anxiety Before it Contols You (suom. Kuinka hallita ahdistusta ennen kuin se hallitsee sinua)
• David Burnsin Goodbye Anxiety (suom. Hyvästi ahdistus)
• Francisco Javier Labrador Encinasin Stress: New Techniques to Control It (suom. Stressi: Uusia tekniikoita sen hallitsemiseen)

On hyödyllistä ja rikastuttavaa ahdistuksen ja stressin hallinnan kannalta, että opimme lisää hengitystekniikoista, ajattelun “pysäyttämisestä”, rentoutumisesta, selviytymisestä, jne. Mindfulness on hyvä tapa oppia keskittymään tähän hetkeen.

Suosittelulista voisi olla yhtä loputon kuin lista konkreettisista stressi- ja ahdistustapauksista. Siksi on tärkeää, että etsimme perusteellisesti toimivimpia strategioita kyetäksemme käsittelemään stressaavia tilanteita, sillä ne tekevät niin syviä lommoja kokonaisvaltaiseen terveyteemme.