Sosiometriteoria: kuinka tärkeinä pidät muiden mielipiteitä sinusta?

2.8.2019
Missä arvossa pidät muiden mielipiteitä sinusta? Uskot kenties ettei niillä ole paljonkaan väliä, mutta kohta saat selville, että meillä kaikilla on mekanismi joka hallitsee sitä.

Kuinka tärkeinä pidät muiden mielipiteitä sinusta? Tavallisesti meillä on taipumusta aliarvioida muiden mielipiteiden merkitystä itsellemme. Vaikka tämä voi vaikuttaa uskomattomalta, on todennäköistä, että meillä on mekanismi joka auttaa meitä sopeuttamaan käytöksemme tähän informaatioon. Uppoudutaanpa asiaan hieman syvemmin, sillä tänään puhumme sosiometriteoriasta.

Tämä teoria käsittelee psykologista mekanismia, joka auttaa meitä minimoimaan torjunnan mahdollisuudet. Sillä on myös läheinen yhteys itsehillintään ollessamme muiden ihmisten seurassa.

Tällä säätelevällä mekanismilla vaikuttaa olevan reaktio suhteellisen arvon muutoksiin. Se tarjoaa puitteet sellaisten ilmiöiden kuten itsetunnon ja torjunnan herkkyyden analysoimiselle. Se saattaa myös auttaa meitä ymmärtämään persoonallisuushäiriöitä ja niitä monia reaktioita, joita ihmisillä on muita kohtaan.

Tämä psykologinen indikaattori voi tarjota arvokasta informaatiota siitä mitä tapahtuu, kun ihmiset harjoittavat itsehillintää toimintahäiriöisellä tavalla. Tämä itsehillinnän muoto voi vahingoittaa heidän suhteitaan muihin ihmisiin.

Sosiometriteorian kehitysopilliset perusteet

Itseunnon sosiometriteorian kehittivät Baumeister ja Leary. Gardner, Pickett, ja Brewer laajensivat sitä entisestään. Nimensä mukaisesti he perustivat tutkimuksensa ajatukseen siitä, että ihmiset ovat käytännössä katsoen kykenemättömiä selviytymään ja lisääntymään ilman sosiaalisia suhteita.

Täten ihmiset kehittivät järjestelmän, joka sallii meidän ylläpitää näitä suhteita. Tehdäkseen näin tämän järjestelmän on monitoroitava ihmisten reaktiot oman käyttäytymisen mukaisesti. Meidän on eritoten monitoroitava niitä reaktioita toisten tekoja kohtaan, jotka saattavat johtaa sosiaaliseen hylkäämiseen.

Tämä monitoroiva järjestelmä kertoo yksilölle mahdollisista muutoksista hänen osallistumisensa tilasta tai mistä tahansa sosiaalisen hyväksynnän heikkenemisestä. Toisin sanoen, tämä ihmissuhdetilojen ”skanneri” motivoi yksilöä toimimaan tietyllä tavalla korjatakseen vahingoittuneet tilanteet ihmissuhteissa. 

Tämä järjestelmä kertoo myös kaikista niistä käytöksistä, jotka voisivat vaarantaa sosiaaliset siteet. Lyhyesti sanottuna, ihmiset ovat kehittäneet psykologisia mekanismeja, jotka monitoroivat henkilön epäsuoraa visuaalista ympäristöä etsien johtolankoja, jotka ovat relevantteja kyseisen henkilön ympäristössä olevan henkilön suhteelliselle arvolle.

ystävykset luonnossa

Tunteet: mittaustyökalut

Sosiometriteorian mukaan itsetunto on sosiaalisten suhteiden laatuindikaattori. Kun ihmiset toimivat tavalla, joka johtaa torjuntaan, heidän itsetuntonsa kärsii. Toisaalta, jos he ylläpitävät käyttäytymistä, joka koostuu positiivisista tunteista, heidän itsetuntonsa kasvaa. Täten voisimme sanoa, että itsetunnolla on tärkeä emotionaalinen komponentti.

Luonto on antanut meille hälytysjärjestelmän, joka antaa merkin asioista joita se haluaa meidän välttävän kivun ehkäisemiseksi. Samalla tavalla se antaa merkin asioista, joita meidän olisi tehtävä nautinnosta. Kun henkilön tarpeet eivät ole tulleet tyydytetyiksi, epämiellyttävät tuntemukset ilmestyvät saadakseen kehon reagoimaan ja korjaamaan tilanteen, joka on epämiellyttävä tai uhkaava.

Samalla tavalla tunteet ovat olemassa hälyttääkseen tapahtumista, jotka voivat vaikuttaa hyvinvointiimme. 

emoji-naamarit

Kuinka tämä seurantajärjestelmä toimii?

Tämä seurantajärjestelmä näyttää toimivan tiedostamattomasti. Se tekee näin kunnes se havaitsee suhteellisen arvon olevan alhaalla tai laskemassa. Tuolla hetkellä se pakottaa yksilön tietoisesti ottamaan tilanteen huomioon. Jos henkilö on viimeaikoina kokenut torjuntaa, hän on herkempi sitä kohtaan, mitä ihmiset hänestä ajattelevat. Jos tapaus on tämä, hän käyttää enemmän kognitiivisia resursseja ajatellakseen sosiaalisia tilanteita.

Tämä teoria itse asiassa ylläpitää ajatusta siitä, että itsetunto on indikaattori, ja siksi sen mukaan toimiminen ei ole järkevää. Psykiatri Pablo Malo vertasi tätä ilmiötä auton polttoainemittariin:

“Heikosta itsetunnosta kärsivälle henkilölle halu nostaa sitä olisi sinänsä kuin halu liikuttaa auton polttoainemittarin neulaa saadakseen lisää bensaa. Todellisuudessa, jos haluat lisää bensaa autoosi, sinun täytettävä polttoainetankki.”

Tämä saa meidät ajattelemaan, että voimme vahvistaa itsetuntoamme oppimalla sosiaalisia taitoja ja sopeutumistaitoja. Tässä mielessä se tarkoittaisi, että olosuhteisiimme sopeutuminen ja se kuinka arvostamme tätä sopeutumista vaikuttaisivat itsetuntoomme suuresti.

Mietipä nyt kysymystä, kuinka tärkeänä luulet pitäväsi muiden mielipiteitä sinusta?