Sosiaalipsykologia ja sosiologia: yhtäläisyydet ja erot

28.9.2019

Sosiaalipsykologia ja sosiologia: tiedätkö eron? Vaikka ne saattavatkin kuulostaa samalta, eivät ne ole. On kuitenkin totta, että niillä on joitakin yhteisiä asioita, ja toinen niistä on olemassa osittain toisen vuoksi.

Aluksi oli vain sosiologia ja psykologia. Mutta sitten yksi psykologian alue alkoi kiinnostua sosiaalisista prosesseista ja ryhmäprosesseista, josta syntyi sosiaalipsykologia. Sen takia nimet ovat niin samankaltaisia: sosiaalipsykologia syntyi, kun psykologia yhdistettiin sosiologiaan.

Niin ikään sosiologiassa kiinnostuttiin myös yksilöllisistä prosesseista, joihin psykologia keskittyy. Ihmisten ja heidän ympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta tuli sosiologien mielenkiinnon kohde.

Tämä tarkoitti sitä, että he siirtyivät pois makrososiologisesta (iso kuva) painopisteestä. Siitä syystä saatat huomata, että toisella on ollut valtava vaikutus toisen kehitykseen ja päinvastoin. Loppujen lopuksi ne ovat oikeasti kehittyneet yhdessä.

Nykyään molemmat tieteenalat, sosiaalipsykologia ja sosiologia, ovat kehittyneet erikoistumiseen. Molemmat ovat nähneet vaivaa erityisiin aiheisiin liittyen. Se johtaa siihen, että ne molemmat ovat siirtyneet kauemmaksi toisistaan.

Joten sosiologit ovat keskittyneet makromuuttujiin, kuten sosiaaliseen rakenteeseen (Bourdieu, 1984) tai maahanmuuttoon (Castles, 2002). Samaan aikaan sosiaalipsykologia on keskittynyt mikromuuttujiin, kuten ryhmäidentiteettiin (Tajgel ja Turnet, 2005) tai vaikutukseen (Cialdini, 2001).

Viha-rakkaussuhde

On myös syytä mainita, että sosiaalipsykologia ja sosiologia tutkivat samaa asiaa: ihmisen käyttäytymistä. Mutta sosiaalipsykologia on pikemminkin kuin psykologian alue, joka tutkii sitä kuinka ympäristö vaikuttaa tekoihimme ja käyttäytymiseemme suoraan tai epäsuorasti (Allport, 1985).

Sosiologia puolestaan on sosiaalista tiedettä, joka on omistautunut systemaattiseen yhteiskuntaoppiin, sosiaaliseen toimintaan ja yhteiskunnista koostuviin ryhmiin (Furfey, 1953). Periaatteessa voisimme sanoa, että ne molemmat tutkivat ihmisten välisiä suhteita, mutta tarkastelevat asioita eri kulmasta.

Itse asiassa eri näkökulmat tarkoittavat sitä, että ne voivat oikeastaan rikastuttaa toisiaan kasvaessaan erilleen. Yksi niiden välinen pääero on se, että psykologiassa tutkitaan sosiaalisten asioiden vaikutusta yksilöön, kun taas sosiologiassa keskitytään kollektiiviseen ilmiöön itsessään. Toisin sanoen siis sosiaalipsykologia tutkii ihmisen käyttäytymistä yksilöllisellä tasolla ja sosiologia ryhmätasolla.

iso kivi ja pienet kivet

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologian päätavoitteena on analysoida yksilöiden ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta (Moskovici ja Markova, 2006). Nämä vuorovaikutusprosessit tapahtuvat eri tasoilla, jotka tieteilijät yleensä jakavat yhteisöllisiin, ihmissuhteisiin liittyviin, ryhmän sisäisiin ja ryhmän suhteisiin liittyviin prosesseihin.

Periaatteessa ne ovat prosesseja, joihin liittyy ihmisiä ja ryhmiä. Kun on kyse ihmissuhdeprosesseista (ihmisten välisisistä eroista), tutkitaan tiedon prosessointia ja sitä kuinka ihmiset käyttävät tuota tietoa ryhmänsä sisällä. Ryhmän suhteisiin liittyvissä prosesseissa (ryhmien väliset erot) keskitytään ryhmän esittämän roolin tutkimiseen, jossa rakennetaan yksilöllisiä identiteettejä.

Sosiaalipsykologia pitää aina sosiaaliset ilmiöt mielessä, mutta ei keskity niihin pääasiallisesti. Sen sijaan se analysoi sitä, kuinka nämä sosiaaliset ilmiöt vaikuttavat yksilöihin. Joten käytännössä katsoen psykologia pyrkii ymmärtämään kuinka sosiaaliset tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat useimpiin yksilöihin, välittämättä mistään ihmisten persoonallisuuksien välisistä eroista.

Sosiologia

Sosiologia tutkii sitä, kuinka sosiaalisia rakenteita muokkaavat järjestöt luodaan sekä kuinka niitä ylläpidetään ja muutetaan. Lisäksi se tutkii sitä vaikutusta, joka eri sosiaalisilla rakenteilla on ryhmien ja yksilöiden käytökseen, sekä muutoksia, joita nuo rakenteet käyvät läpi sosiaalisen vuorovaikutuksen johdosta.

Richard Osborne (1994) sanoo: ”sosiologia on jonkin ilmiselvältä vaikuttavan selittämistä (kuinka yhteiskunta toimii) ihmisille, jotka pitävät sitä yksinkertaisena, eivätkä ymmärrä kuinka monimutkaista se oikeastaan on”. Päivittäisessä elämässä tekemillämme asioilla on siis toisinaan selityksiä, joita et olisi koskaan tullut ajatelleeksi.

sosiaalipsykologia ja sosiologia

Isoja tekijöitä molemmilla aloilla

Vaikka onkin totta, että sosiaalipsykologian ja sosiologian aloilla on tuhansittain tärkeitä ihmisiä, on vain muutamia, jotka todella erottuvat joukosta. Koska emme voi osoittaa arvostusta kaikille mahtaville tutkijoille, jotka ovat jättäneet jälkensä, on tässä lista joidenkin molempien alojen tunnetuimpien henkilöiden kokoamista teorioista ja menetelmistä. Tämä myös auttaa sinua ymmärtämään näiden kahden tieteen välisiä eroja paremmin:

  • Pierre Bordieu (1984) tunnetaan siitä, että hän keksi muun muassa habituksen käsitteen. Se on ryhmä käsityksiä, joita kaikki käytämme tarkastellaksemme ja toimiaksemme maailmassa. Tämä tarkoittaa sitä, että habituksellamme on suuri vaikutus ajatuksiimme, havaintoihimme sekä tekoihimme.

Tässä teoriassa habitus on perustavanlaatuinen asia, joka selittää sosiaaliluokan. Joten muodostat osan sosiaaliluokkaa riippuen siitä mitä ominaispiirteitä siihen kuuluu. Ja se tarkoittaa sitä, että tiettyjen tekojen tekeminen laittaa sinut yhteen tiettyyn sosiaaliluokkaan.

  • Henri Tajfel kehitti yhdessä John Turnerin (2005) kanssa teorian sosiaalisesta identiteetistä. Tämän teorian mukaan on olemassa luokitteluprosesseja, jotka saavat meidät samaistumaan ryhmiin käyttäytymistämme säätelevien sääntöjen kanssa. Joten mitä enemmän samaistut ryhmään, sitä halukkaammin tulet noudattamaan ryhmän sääntöjä. Saatat jopa tehdä uhrauksia pitääksesi ryhmän kasassa.

Vaikka Bourdieu sanoo, että kehys, jonka läpi näet maailman määrittelee käyttäytymisesi, ajattelee Tajfel, että sen määrittää tiettyyn ryhmään kuuluminen ja sen sääntöjen noudattaminen. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ne molemmat tutkivat samaa asiaa, mutta eri näkökulmista.

Allport, G. W. (1985). The Historical Background of Social Psychology. In G. Lindzey & E. Aronson (Eds.). The Handbook of Social Psychology. New York: McGraw Hill.

Bourdieu, P. (1984). Distinction: A Social Critique of the Judgment of Taste. London: Routledge.

Castles, S. (2002). Migration and community formation under conditions of globalization. International Migration Review 36 (4), 1143-1168.

Cialdini, R. B. (2001). Influence: Science and Practice. Boston: Allyn & Bacon.

Furfey, P. H. (1953). The Scope and Method of Sociology: A Metasociological Treatise. Harper.

Moscovici, S. & Markova, I. (2006). The Making of Modern Social Psychology. Cambridge, UK: Polity Press.

Osborne, R. (2005). Sociology for Beginners. Icon Books, Ltd.

Tajfel, H. and Turner, J. C. (2005). An integrative theory of intergroup contact, in Austin, W. G. y Worchel, S. (eds.) The Social Psychology of Intergroup Relations. Chicago: Nelson-Hall, pp. 34-47.