Sokrateen kolmoissuodatintesti

Tämä anekdootti opettaa meitä olemaan kiinnittämättä huomiota huhuihin ja vääriin, loukkaaviin ja hyödyttömiin viesteihin. Sitä voidaan soveltaa tavallisiin juoruihin. Sitä voidaan kuitenkin soveltaa myös sosiaalisessa mediassa löytämiimme tietoihin.

Sokrateen kolmoissuodatintesti viittaa suuren kreikkalaisen filosofin, Sokrateen, anekdoottiin. Monet pitävät tätä anekdoottia suurenmoisena elämänohjeena, joka voi auttaa meitä suhtautumaan oikein kuulemiimme juoruihin ja huhuihin. Tämä anekdootti opettaa meille sen, ettei meidän pidä kiinnittää huomiota kaikenlaisiin huhuihin, valheisiin, loukkauksiin ja tarpeettomiin viesteihin. Sokrateen kolmoissuodatintestiä voidaan soveltaa tavallisiin juoruihin ja kaikkeen, mitä tulee vastaan sosiaalisessa mediassa.

Tämän tarinan mukaan eräänä päivänä yksi Sokrateen oppilaista oli varsin kuohuksissaan. Hän kertoi Sokrateelle, että oli tavannut yhden Sokrateen ystävistä ja tämä oli puhunut hänestä pahaa.

Sokrates pyysi miestä rauhoittumaan. Ajateltuaan jonkin aikaa hän pyysi miestä odottamaan hetkisen. Ennen kuin hän kuuntelisi, mitä sanottavaa miehellä oli, viestin oli määrä läpäistä kolmoissuodatintesti. Jos viesti ei läpäisisi testin kolmea suodatinta, sitä ei kannattanut kuunnella.

Sokrateen kolmoissuodatintesti

Tämä kuuluisa kreikkalainen filosofi eteni asiassa tapansa mukaan kyselemällä. Hän kysyi seuraavan kysymyksen tuohtuneelta oppilaaltaan: “Oletko ehdottoman varma siitä, että se, mitä aiot kertoa minulle, on totta?” Oppilas pohti asiaa hetken. Itse asiassa hän ei voinut olla varma, oliko se, mitä hänen ystävänsä oli kertonut hänelle, itse asiassa pelkästään pahansuopaa. Tässä oli kyse siitä näkökulmasta, josta asiaa tarkasteltiin. “Joten et siis tiedä, onko se kaikki, mitä hän sanoi minusta, totta vai ei?”, kysyi filosofi. Oppilaan oli pakko myöntää, ettei hän tiennyt.

Seuraavaksi Sokrates kysyi häneltä toisen kysymyksen: “Onko se, mitä aiot kertoa minulle, hyvä vai huono asia?” Oppilas vastasi, että oli ilmeistä, ettei se ollut lainkaan hyvä asia. Itse asiassa asia oli pikemmin päinvastoin. Mies uskoi, että se, mitä hän aikoi kertoa filosofille, aiheuttaisi tälle ahdistusta ja piinaa. Sokrates sanoi hänelle: “Sinä siis aiot kertoa minulle jotakin ikävää, muttet ole täysin varma siitä, onko se totta.” Oppilas myönsi, että näin oli asian laita.

Sen jälkeen Sokrates kysyi kolmannen ja lopullisen kysymyksen: “Auttaako minua se, mitä aiot sanoa ystävästäni?” Oppilas epäröi hetken. Hän ei todellakaan tiennyt, oliko tieto hyödyllistä vai ei. Ehkä se erottaisi hänet hänen ystävästään, mutta ottaen huomioon, ettei hän ollut varma siitä oliko se totta vai ei, ehkei se ollut lainkaan hyödyllistä.

Totuus, hyvyys ja hyödyllisyys

Lopulta filosofi kieltäytyi kuuntelemasta sitä, mitä hänen oppilaansa halusi kertoa hänelle. “Jos se, mitä haluat kertoa minulle ei ole totta, hyvää eikä edes hyödyllistä, miksi haluaisin kuulla sitä?”, hän lopulta kertoi oppilaalleen.

Totuus, hyvyys ja hyödyllisyys muodostavat Sokrateen kolmoissuodatintestin perustan. Sokrates ajatteli, että henkilön pitää kysyä itseltään seuraavat kysymykset ennen kuin hän sanoo mitään: “Olenko varma siitä, että se mitä aion sanoa, on totta? “Onko se, mitä aion sanoa hyvä asia?” ja “Pitääkö minun todellakin sanoa se asia ja onko se hyödyllistä?”

Tämä kolmoissuodatintesti antaa erinomaista osviittaa sekä siihen mitä aiomme sanoa, että siihen mitä meidän kannattaa kuunnella. Se muodostaa rakentavan viestinnän osatekijät.

Kuinka Sokrateen kolmoissuodatintestiä voi soveltaa

Nykypäivänä ei ole helppoa ratkaista, mikä on totta, hyvää ja tarpeellista. Tämän vuoksi on olemassa myös joitakin lisäkysymyksiä, jotka voivat auttaa sinua kolmoissuodatintestin soveltamisessa. Niitä ovat seuraavat:

Totuutta koskeva suodatin: Tiedänkö varmasti, että tämä tieto on totta? Voinko lyödä siitä vetoa? Pystynkö osoittamaan asian todenperäisyyttä kenellekään? Olenko valmis vahingoittamaan mainettani tämän asian tähden?

Hyvyyttä koskeva suodatin: Hyödyttääkö asia minua tai toista henkilöä? Tekeekö tämä asia hänestä tai minusta paremman henkilön ja saako se aikaan myönteisiä tunteita? Paraneeko asiassa mukana olevien tilanne tämän tiedon myötä?

Tarpeellista tai hyödyllistä koskeva suodatin: Paraneeko kyseessä olevan henkilön elämä tai minun oma elämäni tämän tiedon avulla? Voiko kyseessä oleva henkilö ryhtyä mihinkään käytännön toimiin tätä tietoa tai viestiä koskien? Millä tavalla tämän asian tietäminen loukkaa toista henkilöä tai vaikuttaa tähän toiseen henkilöön?

Kuten alussa mainitsimme, Sokrateen kolmoissuodatintesti soveltuu erityisesti huhuihin ja juoruihin. Kun sovellamme tätä testiä käytäntöön, voimme laittaa pisteen juoruille. Se pätee myös muun tyyppisiin viesteihin, kuten niihin, joita tulee vastaamme sosiaalisissa verkostoissa.

Ennen kuin lopetamme, haluamme mainita, että vaikka tämä on varsin kaunis tarina, joka tuo mukanaan voimakkaan viestin jokapäiväiseen elämäämme, ei ole olemassa historiallista tai bibliografista tietoa, joka liittäisi anekdootin kyseiseen kreikkalaiseen filosofiin.