Sanomatta jääneillä sopimuksilla voi olla huonoja seurauksia
Ei ole viisasta kommunikoida vain puolinaisesti. Valitettavasti on olemassa kokonaisia sosiaalisia ja kulttuurillisia mekanismeja jotka sallivat meidän jättää viestejä ilmaan, kuten esimerkiksi epäsuorat tai sanomatta jääneet sopimukset. Yhteiskunta määrittelee sanat ja tavan kuinka niitä tulee käyttää, joskus rohkaistakseen hyviä tapoja, ja joskus vain helpottaakseen päivittäistä käyttöä.
Usein ihmiset eivät tiedä kuinka kommunikoida sillä heidän omat ajatuksensa eivät ole selviä. Tällaisissa tapauksissa sisäinen kommunikaatio epäonnistuu ja muuttuu vaikeudeksi ilmaista itseään.
“Puhu selvästi, jos aiot puhua; kaiverra jokainen sana ennen kuin annat sen pudota.”
-Oliver Wendell Holmes-
Myöskin ihmissuhteet voivat vaikuttaa näihin valitettaviin kommunikaatiodynamiikkoihin. Ihmiset ajattelevat että on olemassa tiettyjä ihmisiä joille he voivat sanoa tiettyjä asioita, kun taas muille he eivät näitä asioita voi sanoa. Melkein kaikki maailman mahdit julistavat että niillä on oikeus vaatia hiljaisuutta. Ja niillä onkin. Joskus ne rajoittavat kaikkia viestinnän ja kommunikaation puolia, ja joskus vain osia niistä. Mutta tämä johtaa vain virheisiin ja hämmennykseen.
Sanomatta jääneiden sopimusten huonot puolet
Sanomatta jääneet sopimukset ovat epäsuora kommunikaation muoto jossa toinen tai molemmat osapuolet olettavat että sopimus on tarpeeksi selvä eikä mitään lisäselvennyksiä tarvita. Otetaan esimerkki: Joku sanoo meille että ovea koputetaan. Me ymmärrämme tietenkin että tämä tarkoittaa “voisitko mennä avaamaan oven”. Me voimme ymmärtää viestin rivien välistä päättelemällä sen siitä mitä meille sanottiin.
Jopa normaaleissa, jokapäiväisissä tilanteissa puhumattomat sopimukset voivat päätyä rumasti ja aiheuttaa väärinkäsityksiä. Jatkakaamme samalla esimerkillä, “joku koputti oveen” voi tarkoittaa eri asioita riippuen kontekstista.
Se voi tarkoittaa että “on aika lopettaa puhuminen, sillä joku on ovella,” tai sitten se voi tarkoittaa “odottamamme henkilö on saapunut”. Tai sitten se voi tarkoittaa “ole varovainen, emme odota ketään saapuvaksi mutta ovella on joku, ja hän voi olla vaarallinen”.
Molempien keskustelun osapuolien on oltava harmoniassa keskenään voidakseen ymmärtää tarkalleen se mitä toinen henkilö tarkoittaa heidän sanoessaan epäselviä lauseita joiden he ajattelevat olevan selviä. Väärinymmärrykset eivät olisi mitään muuta kuin hassuja tarinoita, jos ne eivät myöskin tapahtuisi monimutkaisemmissa tilanteissa.
Tämä voi olla tuhoisaa kun kyseessä ovat käskyt ja halut. Ja tätä tapahtuu paljon. Haluamme jonkun tekevän jotain meille, mutta emme kerro sitä heille. Oletamme että hän ymmärtää ja sitten ihmettelemme miten hän ei ymmärtänytkään mitä me halusimme tai tarvitsimme. Mutta ihmiset eivät voi aina arvata mitä me ajattelemme. Tällä tavoin ilmaantuu väärinymmärryksiä.
Epäsuorat sopimukset
Yhteisymmärrys on olennaisesti kahden tai useamman osapuolen välinen sopimus. Tottakai me voimme aina tehdä sopimuksen itsemme kanssa, mutta tässä artikkelissa me puhumme enemmänkin sosiaalisista sopimuksista. Näissä sopimuksissa molemmat osapuolet lupaavat toimia tietyin tavoin. Ihmiset saavuttavat yhteisymmärryksiä kun kaikki osapuolet uskovat, että tietynlainen käyttäytyminen saavuttaa yhteisen tavoitteen.
Joskus ihmiset kuitenkin tekevät sen virheen että he olettavat että heidän ja toisen osapuolen välillä on sopimus, ilman että he ovat suoraan kysyneet tai sopineet tuolta osapuolelta. Niinpä mitään ei todellisuudessa ole sovittu. Jotkut esimerkiksi olettavat että jos he muistavat toisten ihmisten syntymäpäivät, toisten ihmisten olisi myöskin muistettava heidän syntymäpäivänsä. Tai jos he aina asettavat muut ihmiset itsensä edelle, noiden ihmisten tulisi asettaa heidät itsensä edelle.
Ihmiset voivat tehdä keskenään minkälaisia yhteisymmärryksiä ja sopimuksia tahansa, mutta huono asia on jos toinen henkilö ajattelee että sopimus on olemassa vaikka todellisuudessa sellaista ei ole. Aivan kuten yllä mainitussa esimerkissä, tätä tapahtuu paljon vastapalveluksissa, mutta tätä voi myös tapahtua paljon monimutkaisemmissa tilanteissa. Esimerkiksi: “koska olen kärsinyt niin paljon elämässä, et saisi hankaloittaa asioitani” tai “koska uskon olevani sinua ylempiarvoisempi, sinä et saisi kritisoida minua”. Nämä molemmat voivat päättyä huonosti.
Olisi parasta edistää suoraa ja selkeää kommunikaatiota. Alkuperäinen teksti menettää aina merkitystään sitä kääntäessä, mutta riski kaksinkertaistuu kun viesti on epäsuora, tukahdutettu tai peitelty. Täten täsmällisyys voi auttaa meitä välttämään monia ristiriitoja.