Rasagiliini: lääke Parkinsonin taudin hoitoon

24.11.2019
Rasagiliini on yksi yleisimmin käytetyistä lääkkeistä Parkinsonin taudin hoidossa. Syvennymme tässä artikkelissa tarkemmin sen vaikutuksiin, farmakokinetiikkaan sekä lääkkeen sivuvaikutuksiin.

Parkinsonin tauti on yksi yleisimmistä neurologisista degeneratiivisista sairauksista. Rasagiliini, jota markkinoidaan myös nimellä Azilect, on erittäin tehokas lääke, joka on suunnattu tämän taudin hoitoon. Se liittyy toiseen Parkinsonin tautiin suunnattuun lääkkeeseen, selegiliiniin, ja sen on todettu parantavan sairauden aiheuttamia motorisia oireita vain yhdellä päivittäisellä annolla.

Käyttöohjeidensa mukaan rasagiliini on tarkoitettu Parkinsonin taudin hoitoon sekä yksistään monoterapiana tai yhdistelmähoitona yhdessä L-dopan eli levodopan kanssa. Yleensä rasagaliinin vaikutus on tehokkaampi yksittäisenä lääkkeenä sairauden varhaisissa vaiheissa ja yhdistelmälääkkeenä silloin, kun Parkinsonin tauti on jo edennyt.

Alussa lääke parantaa potilaan motoriikkaa ja myöhemmässä vaiheessa se auttaa jäykkyyteen, bradykinesiaan ja vapinaan, jotka ovat luonteenomaisia oireita sairauden edistyneemmille vaiheille. Rasagiliinin teho ja turvallisuus onkin osoitettu laajalti useissa eri tutkimuksissa.

Lääke annostellaan suun kautta 1 milligramman annoksena kerran päivässä, levodopan kanssa tai ilman. Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen, ja lääke voidaan ottaa joko ruoan kanssa tai ilman. Lisäksi sitä voidaan käyttää yhdessä muiden Parkinsonin tautia hoitavien lääkkeiden kanssa.

Rasagiliini annostellaan suun kautta 1 milligramman annoksena kerran päivässä, joko levodopan kanssa tai ilman

Rasagiliinin toimintamekanismi

Rasagiliini on selektiivinen ja irreversiibeli monoaminioksidaasi-B:n (MAO-B) estäjä. Tämä entsyymi katalysoi monoamiinien hapettumista sekä välittäjäaineiden, kuten dopamiinin hajoamista. Näin rasagiliini estää dopamiinin metabolismin pidentämällä sen vaikutusta synaptisessa tilassa ja lisäämällä sen konsentraatiota aivojen nigrostriataalisissa segmenteissä, parantaen samalla motorista toimintaa.

Lisäksi rasagiliinilla on erittäin voimakas hermosoluja suojaava vaikutus. Tämä vaikutus on riippumaton sen pääasiallisesta toimintamekanismista ja näyttää johtuvan tietystä metaboliitista: aminoindaanista, jolla on jo itsessään Parkinsonin tautia vastaan taistelevia vaikutuksia. Aminoindaani vaikuttaa apoptoosiin eli ohjelmoituun solukuolemaan liittyviin solunsisäisiin opastereitteihin.

Vaikka rasagiliinilla on kemiallisia samankaltaisuuksia kuin selegiliinilla, eroaa se selegiliinista siinä, että kyseinen lääke ei metaboloidu amfetamiinijohdannaisiksi. Tämän seurauksena rasagiliinin käytön riskien vaikutukset sydämen ja verisuonten toimintaan ovat pienempiä. Osa tutkimuksista on myös osoittanut, että se voi olla jopa tehokkaampi lääke; monissa tapauksissa ongelmana on kuitenkin sen kallis hinta.

Rasagiliinin sivuvaikutukset

Yleisesti ottaen rasagiliinilla on erittäin hyvä toleranssiprofiili. Sen haitalliset sivuvaikutukset eivät ole vakavia eivätkä kovin voimakkaita. Suoritetuissa tutkimuksissa ei myöskään ole havaittu suuria määriä potilaita, jotka olisivat joutuneet luopumaan hoidosta lääkkeen haittavaikutusten vuoksi. Lisäksi rasagiliinin sivuvaikutukset riippuvat sen annostelusta. Näin ollen yleisimmät haittavaikutukset monoterapiassa annosteltuna ovat:

  • Flunssa tai influenssaviruksen aiheuttama infektio
  • Masennus
  • Päänsärky
  • Sidekalvontulehdus
  • Nuha
  • Ihottuma
  • Muskuloskeletaalinen kipu tai kaulan alueen kipu
  • Pahoinvointi
Rasagiliinilla on yleisesti ottaen hyvä toleranssiprofiili, eivätkä sen sivuvaikutukset ole vakavia

Annettuna yhdessä levodopan kanssa rasagiliniin yleisimpiä haittavaikutuksia ovat:

  • Dyskinesia tai epänormaalien ja tahattomien liikkeiden suorittaminen
  • Ortostaattinen hypotensio
  • Painon putoaminen
  • Heikentynyt ruokahalu
  • Ruoansulatuskanavan häiriöt, kuten vatsakipu, ummetus, pahoinvointi tai oksentelu

Rasagiliinia ei tule käyttää yhdessä masennuslääkkeiden kanssa, sillä näiden kahden lääkkeen käytön yhteisvaikutukset voivat olla vakavia. Tällaisia yhteisvaikutuksia on havaittu esimerkiksi fluoksetiinin tai fluvoksamiinin kanssa. Tässä mielessä rasagiliinin käyttöä ei myöskään pidä yhdistää seuraaviin ryhmiin kuuluvien lääkkeiden kanssa:

  • Muut MAO-estäjät, mukaan lukien jotkut luonnolliset tuotteet, kuten mäkikuisma
  • SSRI-lääkkeet: selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät
  • IRSN-lääkkeet: serotoniinin ja nonadrenaliinin takaisinoton estäjät
  • Trisykliset masennuslääkkeet
  • Tetrasykliset masennuslääkkeet

Rasagiliinia ei tule myöskään antaa yhdessä nenän tukkoisuutta vähentävien lääkkeiden tai yskänlääkkeiden, kuten dekstrometorfaanin, kanssa. Tämän vuoksi rasagiliinia hyödyntävässä hoidossa nuhan hoitoon suunnattuja valmisteita tulisi välttää, sillä ne sisältävät usein yllä mainittuja yhdisteitä. Lisäksi rasagiliinia tulee antaa varoen potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta tai muu maksaan liittyvä patologia. Tämän elimen toimintaa on myös seurattava koko hoidon ajan, sillä kyseessä on lääke, joka imeytyy nopeasti ja metaboloituu maksassa sytokromi P450:n kautta.

  • Agencia Europea del Medicamento (2019). Ficha técnica. Rasagilina. [Online] Disponible en: https://www.ema.europa.eu/en/documents/product-information/rasagiline-mylan-epar-product-information_es.pdf
  • Gipuzkoa, P. (2008). Rasagilina en la enfermedad de Parkinson. Neurología23(4), 238-245.
  • Pagonabarraga, J., & Kulisevsky, J. (2010). Rasagilina: eficacia y protección en la enfermedad de Parkinson. Rev Neurol51, 535-41.