Rakensin elämäni korttitalon varaan
Rakensin elämäni korttitalon varaan, ja sen tajuaminen otti aikansa. Ajattelin, että minulla on hyvä käsi, mutta hävisinkin pelin äkillisesti. Kortit olivat pieniä saavutuksia, jotka luulin koonneeni vähän kerrassaan. Yksi tuulenpuuska kaatoi kaiken silmänräpäyksessä.
Minulla oli työn, itsenäisyyden, vapauden ja itsevarmuuden kortit. Mutta sitten hirviö nimeltään kriisi pelasi kätensä ja puhalsi pois kaiken kokoamani; korttitaloni särkyi hurrikaanin tuhotessa talon jokaisen kerroksen. Lopulta myös seinät romuttuivat kasaksi olkia.
Ja sitten ymmärsin etten löytänyt noita kortteja, ne oli jaettu minulle.
Kun kohtaat odottamattomia olosuhteita, tulevaisuus johon panostat kaikki säästösi, tuntuu kelluvan pois. Aivan kuin menettäisit elämäsi pelatessasi pokeria kasinolla. Mikään ei ole enää luotettavaa, maailma muuttuu satunnaiseksi mahdollisuudeksi, ja pelkosi aineellistuvat.
Emme usein ymmärrä pelaavamme elämän peliä jo valmiiksi jaetuilla korteilla. Voitto riippuu ainoastaan itsestämme. Sattuma asettaa meidät tilanteisiin, joita emme pyytäneet. Nuo tilanteet aiheuttavat harmia, sillä emme pysty hallitsemaan niitä.