Psyykkinen ahdinko: lamaannuttava pelko

· 26.10.2018

Psyykkinen ahdinko on kuin pyörre, joka vangitsee kaiken. Se vangitsee meidät sisälleen ja täyttää meidät pelolla, ahdistuksella, levottomuudella ja jopa ylitsepääsemättömällä surulla. Se on kuin negatiivisten ja lamaannuttavien tunteiden kaleidoskooppi.

Byung-Chui Han, tunnettu etelä-korealainen filosofi ja kulttuuritieteiden asiantuntija, määrittelee nykymaailmamme ‘’loppuun palaneena yhteiskuntana’’. Jos on jotain, mikä on meille kaikille yhteistä, se on ahdistus ja psyykkinen ahdinko. Hanin mukaan syy tähän on kulttuurimme suoriutumispaineissa, kun yritämme saada jo omat pienet lapsemme tekemään töitä menestyksen eteen jokaisella elämän osa-alueella.

Sitten koemme yhteiskunnaltamme painetta, jonka mukaan meidän olisi erotuttava ja saavutettava menestystä. Lisäksi elämme multitasking –käsitteen kulttuurissa, joka on esitetty meille todella nuorena. Tämä on sitä, että teemme monia asioita samaan aikaan ja mahdollisimman lyhyessä ajassa, mahdollisimman tehokkaasti. Kyseessä on viidakon laki, jossa kaikki eivät voi selviytyä tai integroitua tehokkaasti, jossa on yleistä olla ’’angstin’’ vallitsemia. Angst on saksalainen termi, joka tarkoittaa sitä, että kaikki on ahdasta ja kovaa, ja aiheuttaa kärsimystä.

“Ahdistus, kuten muutkin henkiset häiriöt jotka saavat henkilön kärsimään surusta ja syyllisyydestä, muodostaa normatiivisen taistelun pohjimmiltaan inhimillisessä järjestyksessä.’’

-Mario Benedetti-

pyörremyrsky imee sateenvarjon

Psyykkinen ahdinko: mikä minussa on vikana?

Kun puhumme psyykkisestä ahdingosta, esille tulee aina sama ongelma. Onko ahdinko sama asia kuin ahdistus? Vai ovatko ne kaksi eri psykologista tilaa? Viime aikoihin asti olemme jättäneet ahdistuksen filosofian maailmaan, pitäen se erossa kliinisistä tiloista. Søren Kierkegaard on esimerkiksi määrittänyt ahdingon pelkona, jonka koemme kun oivallamme sen, että tulevaisuutemme ei ole varmaa. Siksi elämämme laatu riippuu tekemistämme valinnoista.

Sigmund Freud taas on erottanut ’’ahdingon neuroosin’’ ’’oikeasta ahdingosta’’. Tämä jälkimmäinen tarkoittaa patologista tilaa. Se eroaa puhtaasti filosofisesta pohdiskelusta. Voisimme sanoa, että pohjimmiltaan on olemassa kahdenlaista eri ahdinkoa, toinen näistä on eksistentiaalinen ja toinen on DSM-5 –manuaalin määrittelemä, joka ilmenee usein monien psykologisten häiriöiden oireena.

Psyykkisen ahdingon ominaisuudet

Psyykkinen ahdinko lamaannuttaa meidät. Kun ahdistuksella on tavallisesti hermostollinen laukaiseva tekijä, niin ahdinko on kuin epävarmuuden aikoina toimiva pehmustus, jotain sellaista vastaan, mitä emme voi hallita tai ennustaa.

Kun tämä epävarmuus ilmenee, murehtiminen vahvistuu. Pakkomielteiset, katastrofaaliset ajatukset ja murehtiminen tulevat esiin. Ahdinkoa saa aikaan mm. asiat kuten kokeen kohtaaminen, valintojen tekeminen, vastauksen odottaminen, tai jopa jonkin sellaisen kohtaaminen, jota emme kykene käsittelemään.

Eräät tutkimukset osoittavat että on olemassa ihmisiä, jotka ovat herkempiä kokemaan ahdinkoa kuin toiset. Näin on siitä syystä, että neurokemialliset reaktiot ovat hormonien ja välittäjäaineiden tuottamia. Siksi esimerkiksi adrenaliinin lisääntyminen tai gamma-aminovoihapon vähentyminen voivat saada meidän enemmän tai vähemmän taipuvaiseksi tuntemaan ahdinkoa.

Psyykkisellä ahdingolla on monia fyysisiä oireita kuten huimaus, ruoansulatusongelmat, paineen tunne rinnassa, väsymys ja lihasjäykkyys.

psyykkinen ahdinko murtaa miehen

Kuinka voin hoitaa psyykkistä ahdinkoani?

Runoilijat, kirjailijat ja taidemaalarit kanavoivat psyykkisen ahdinkonsa taiteen avulla. Useimmat heistä ovat kokeneet eksistentiaalista ahdinkoa. Tämä on toistuva tunne ihmisissä, sillä voimme hädin tuskin itse irtaantua tästä ymmärrettävästä tyhjyyden tunteesta, kun katsomme itseämme ja tulevaisuuttamme. Meidän on kuitenkin tehtävä jotain kun tuo tunne estää meitä tai kun se työntää meidät kohti avuttomuutta.

Jälleen Byung-Chul Hanin ajatus muistuttaa meitä siitä, että elämme yhdessä epävarmuuden kanssa. Epävarmuus on suora psyykkisen ahdingon laukaisija. Siksi kuka tahansa, joka ajattelee että tämä tila voidaan hoitaa lääkkeillä, on väärässä (ainakin jos kyseessä vakava tila). Meidän on opittava kuinka käsitellä elämän ylä- ja alamäkiä, kuinka hallita ennalta-arvaamatonta, ja kuinka käsitellä niitä asioita jotka eivät ole hallinnassamme.

Meillä on eri lähestymistapoja kun käsittelemme ongelmia. Kognitiivinen käyttäytymisterapia, hyväksyntä ja tietoisuustaitoon perustuva kognitiivinen terapia voivat auttaa monella eri tavalla. Ne voivat auttaa laskemaan ja hallitsemaan ahdistusta, negatiivisia ajatuksia ja negatiivisia tunteita. Toisaalta, ne voivat auttaa kiinnittämään huomiota ongelman juureen. Muuttakaamme asenteemme tunteaksemme itsemme voimakkaammaksi ja ottakaamme vastuuta itsestämme tässä kompleksissa ja vaativassa maailmassa.