Logo image
Logo image

Psykologinen pääoma: positiivisuus työpaikalla

4 minuuttia
Mikä on paras tapa maksimoida organisaation työkyky? Miten yrityksen ilmapiiriä, inhimillistä pääomaa, viestintää ja neuvotteluja voidaan parantaa? Psykologinen pääoma helpottaa näiden ja muiden ulottuvuuksien optimointia.
Psykologinen pääoma: positiivisuus työpaikalla
Gorka Jiménez Pajares

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares

Viimeisin päivitys: 12 huhtikuuta, 2023

Psykologinen pääoma viittaa joukkoon persoonallisuusmuuttujia, jotka liittyvät työhyvinvointiin. Työntekijöillä, joilla on korkeat pisteet näissä muuttujissa, on etu sopeutua vaikeisiin tilanteisiin. He ovat ennakoivampia, mikä tarkoittaa, että he tuntevat olonsa paremmaksi ja toimivat paremmin työpaikalla.

Tässä vaiheessa on mainittava roolistressi. Työn vaatimuksista voi tulla voimakkaita stressitekijöitä. Jos työntekijöiden on ponnisteltava enemmän, ja tästä ylimääräisestä ponnistelusta tulee pikemminkin normi kuin poikkeus, seuraukset voivat olla kielteisiä.

Roolistressillä tarkoitetaan olosuhteita, kuten intensiivistä ja liiallista työtaakkaa, riitoja työtovereiden ja esimiesten kanssa sekä epäselvyyttä suoritettavissa tehtävissä. Esimerkiksi työntekijät, jotka tekevät paljon, mutta eivät oikein tiedä mitä tekevät.

“Uupumus on seurausta roolistressistä.”

-Bernardo Moreno-Jiménez-

Some figure
Psykologinen pääoma auttaa selviytymään työstressistä.

Psykologinen pääoma

Psykologinen pääoma on työvoimaresurssi. Se on käsite, joka kattaa neljä positiivista persoonallisuusmuuttujaa. Henkilöt, joilla on psykologista pääomaa, kokevat olevansa tehokkaita suorittamissaan tehtävissä. Lisäksi he ovat optimistisia, joustavia ja toiveikkaita.

Psykologinen pääoma auttaa kohtaamaan roolistressin. Se on saanut alkunsa positiivisesta psykologiasta, jota sovelletaan organisaatiokenttään, ja se koostuu positiivisesta psykologisesta tilasta. Tässä on neljä muuttujaa:

1. Itsetehokkuus

Itsetehokkuudella tarkoitetaan uskoa siihen, että meillä on resurssit suorittaa tietyt tehtävät menestyksekkäästi. Siihen kuuluu lopputulosten visualisointi ja henkisten kuvien luominen, jotka ohjaavat meitä tehtäviemme läpi, jakamalla ne vaiheisiin, omaksumalla tulokset ja vahvistamalla itseämme sen mukaisesti.

Itsetehokkaat ihmiset luottavat siihen, mitä he voivat saavuttaa. Tästä johtuen heitä on vaikea saada ymmälleen haastavissakaan tilanteissa. Lisäksi työntekijät, jotka pitävät itseään itsetehokkaina, yleensä ottavat riskejä ja sitoutuvat vaikeisiin tehtäviin. Todellakin, kun he kohtaavat epäonnistumisen mahdollisuuden, he vain yrittävät kovemmin.

“Ihmiset, jotka luottavat kykyihinsä, näkevät vaikeat tehtävät haasteina, jotka on voitettava, eivät uhkina, joita on vältettävä.”

-Albert Bandura-

2. Optimismi

Tämä ominaisuus saa paljon huomiota positiivisen psykologian alalla. Optimistiset ihmiset ymmärtävät, että heidän tuloksensa kuuluvat heille. Toisin sanoen he ottavat vastuun suuresta osasta menestyksestään. Korkean psykologisen pääoman omaavien ihmisten optimismi suuntautuu sekä nykyisyyteen että tulevaisuuteen.

“Optimistisilla ihmisillä on taipumus toivoa tulevaisuuden tuovan heille suotuisia tuloksia.”

-Consuelo Morán Astorga-

3. Sinnikkyys

Sinnikkyys on aktiivinen prosessi. Se on kykyä jatkaa työtä vaikeuksista huolimatta. Sinnikkäät ihmiset mukauttavat käyttäytymisensä ympäristön vaatimuksiin. Esimerkiksi haitallisten työtapahtumien sattuessa he jatkavat työtä ja taistelevat haluamansa puolesta. Lisäksi he oppivat ylämäestä, palautuvat ja jatkavat taistelua.

“Huonoilla hetkillä on tieteellinen arvo. Näitä tilaisuuksia hyvä oppija ei missaa.”

-Ralph Waldo Emerson-

4. Toivo

Toivo on tunne, josta syntyy periksiantamattomuus. Toiveikkaat työntekijät ovat ihmisiä, jotka tavoittelevat haluamaansa. Jos he epäonnistuvat, he etsivät uuden tavoitteen, jonka he pystyvät saavuttamaan.

Yhdessä elinvoiman kanssa toivo on yksi niistä tunteista, joka liittyy eniten tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin havaintoon. Toivo on todella positiivinen tunne. Se antaa ihmisille tahdonvoimaa saavuttaa itselleen asettamansa tavoitteet.

“Missä yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu.”

-Miguel de Cervantes-

Joustava persoonallisuus

Voidaan sanoa, että nämä neljä elementtiä yhdessä johtavat joustavaan persoonallisuuteen. Se on piirre, joka on tyypillinen lujille ja vahvoille ihmisille. Joustava persoonallisuus tulee esiin erittäin haitallisten tilanteiden edessä. Se kattaa joukon käyttäytymismalleja, jotka on opittu eri elämänaikoina. Sen ominaisuuksien joukossa ovat:

  • Osallistuminen haastavaan toimintaan. Nämä ihmiset selviävät haasteista hyvin.
  • Tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen modulaatio.
  • Haitallisten tilanteiden näkeminen ihanteellisina oppimisskenaarioina.

Joustavan persoonallisuuden omaavat ihmiset osoittavat vähemmän taipumusta kärsiä stressistä. Tämä johtuu siitä, että he käyttävät laajempaa valikoimaa selviytymisresursseja.

Some figure
Joustavien yksilöiden työllä on taipumus virrata ja he samaistuvat siihen.

Kuinka edistää psykologista pääomaa

On olemassa erilaisia tapoja edistää ja edistää psykologista pääomaa. Esimerkiksi:

  • Niin sanottujen toteutussaavutusten kautta. Jos valitset tietoisesti vaikeina pitämiäsi tehtäviä ja suoritat ne onnistuneesti, käsityksesi itsetehokkuudesta kasvaa.
  • “Jos he voivat, minä voin”. Kun näet muiden ihmisten kohtaavan vaikeita tehtäviä ja nousevan voittajiksi, voit tunnistaa itsesi heidän joukkoonsa. Tämän seurauksena haaste, jonka haluat ratkaista, alkaa kasvaa sisälläsi. Tämä strategia perustuu sosiaaliseen mallinnukseen.
  • Ongelmien aktiivinen käsittely. Aktiivinen selviytyminen on välttämisen vastakohta. Jos ongelma on liian suuri, voit yrittää jakaa sen ja ratkaista jokaisen osan erikseen. Se koostuu konkreettisten toimien soveltamisesta määriteltyihin ongelmiin.
  • Käytä huumoria. Huumori on hyvä kumppani rentoutumiseen ja yhteydenpitoon muiden kanssa.
  • Nojaa muihin. Ympärille luomasi sosiaaliset verkostot voivat olla tehokkaita puskureita, jotka vähentävät stressaavien tapahtumien vaikutusta. Lisäksi työtovereiden sosiaalinen tuki edistää viestintää. Tämä on hyvinvointiin liittyvä näkökohta.
  • Vältä merkitsemästä ongelmia ylitsepääsemättömiksi. Elämän läpikäyminen siinä näkökulmassa, että ongelmat voidaan voittaa, on mukautuvampi tapa reagoida.

Resurssi, jota voimme kaikki kehittää ja parantaa

Psykologinen pääoma on resurssi, jota kaikki työntekijät voivat parantaa. Ihmiset, joilla on korkea psykologinen pääoma, osaavat käsitellä työn ja emotionaalisesti monimutkaiset tilanteet paremmin. Sitä pidetään potentiaalisena suojaavana tekijänä burnout-oireyhtymää vastaan.

Uusi psykologista pääomaa koskeva tutkimus viittaa ajatukseen, että yritysten tulisi kouluttaa työntekijöitään instrumentaalisiin taitoihin. Lisäksi heidän tulisi edistää sellaisia persoonallisuusmuuttujia, joita olemme tässä kuvailleet.

“Jokaisen talven sydämessä on tärisevä kevät, ja jokaisen yön verhon takana on loistava aamunkoitto.”

-Khalil Gibran-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Núñez, M. J. S., & Jurado, D. M. B. (2020). Justicia organizacional y capital psicológico: factores que se relacionan con la satisfacción laboral. Magazine de las Ciencias: Revista de Investigación e Innovación, 5(7), 16-29.
  • Moreno Jiménez, B., Garrosa Hernández, E., Corso de Zúñiga, S., Boada, M., & Rodríguez Carvajal, R. (2012). Personalidad resistente y capital psicológico: las variables personales positivas y los procesos de agotamiento y vigor. Psicothema.
  • Grau Gumbau, R., Salanova Soria, M., & Peiró Silla, J. M. (2012). Efectos moduladores de la autoeficacia en el estrés laboral. Apuntes de Psicología, 30 (1-3), 311-321.
  • Snyder, C. R., Rand, K. L., King, E. A., Feldman, D. B., & Woodward, J. T. (2002). “False” hope. Journal of clinical psychology, 58(9), 1003-1022.
  • Godoy-Izquierdo, D., & Godoy, J. F. (2002). La personalidad resistente: una revisión de la conceptualización e investigación sobre la dureza. Clínica y salud, 13(2), 135-162.
  • González Munõz, Elvia Luz, & Gutiérrez Martínez, Rodolfo E. (2006). La carga de trabajo mental como factor de riesgo de estrés en trabajadores de la industria electrónica. Revista Latinoamericana de Psicología, 38(2), 259-270. Recuperado em 31 de janeiro de 2023, de http://pepsic.bvsalud.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0120-05342006000200003&lng=pt&tlng=es.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.