Martin Seligman ja positiivinen psykologia

13.5.2019

Martin Seligman, tunnettu positiivisen psykologian edelläkävijä kertoo, että onnellisuus ei aina riipu sosiaalisesta asemasta, uskonnosta tai fyysisestä kauneudesta. Onnellisuus on itse asiassa ainutlaatuinen yhdistelmä jotakin sellaista, mitä hän kutsui ”erottuvaksi vahvuudeksi”, kuten inhimillisyyden tunne, kohtuullisuus, sinnikkyys ja kyky elää tarkoituksellista elämää.

Martin Seligmanista puhuttaessa puhutaan uudesta psykologian aikakaudesta. Hän piti 90-luvulla amerikkalaisen psykologiayhdistys APAn presidenttinä luennon siitä, mitä hän piti tärkeänä: psykologian tuli ottaa uusi askel. Meidän täytyi opiskella ihmisten onnellisuutta tieteellisestä näkökulmasta. Siten ihmiset voisivat elää tyydyttävämpää elämää.

”Elämä aiheuttaa samanlaisia takaiskuja ja tragedioita niin optimisteille kuin pessimisteillekin, mutta optimisti sietää niitä paremmin.”

-Martin Seligman-

Aina tähän asti useimmat psykologian tutkimukset ovat keskittyneet mielenterveyssairauksien nimeämiseen ja niiden hoitoon. Itse asiassa Seligman itse on tunnetuin työstään opitun avuttomuuden suhteen.

Kuten aina kuitenkin jossakin vaiheessa elämää, jotakin tapahtui ja se pakotti hänet yhtäkkiä pohtimaan asioita syvällisesti. Hän kertoi tästä kirjassaan ”The Optimistic Child”.

Eräänä aamuna hänen 6-vuotias tyttärensä Nikki oli leikkimässä pihalla lehtien kanssa. Tyttö huusi ja juoksi paikasta toiseen täynnä intoa ja energiaa. Hänen isänsä, Martin Seligman, ei kuitenkaan pystynyt työskentelemään kaiken melun keskellä. Hän ei voinut estää sitä; hän päätyi huutamaan tyttärelleen, jotta tytär olisi hiljaa.

Tämän jälkeen pieni tyttö, joka oli epätavallisen kypsä ikäisekseen, kertoi isälleen, että hänestä tuntui kuin hänen pitäisi huutaa ja itkeä. Isän nuhtelu sai hänet haluamaan itkeä samalla tavalla kuin hän itki nuorempana. Mutta hän ei aikonut antaa periksi. Hän tiesi että hän ei ollut enää vauva, ja hän aikoi siis hillitä itsensä.

Hän myös kertoi isälleen, että koska hän oli jo oppinut olemaan kitisemättä, hänen täytyi myös hallita huonoa temperamenttiaan. Sillä tavalla hän ”olisi hieman vanhempi”. Tämä tyttären pitämä pieni puhe muutti Martin Seligmanin elämän.

Martin Seligman

Martin Seligman ja positiivinen psykologia

Martin Seligman on positiivisen psykologian edelläkävijä, mutta itse termin keksi Abraham Maslow. Maslow muodosti teoriansa kuitenkin hyvin intuitiivisella tavalla ja hän käytti tuskin lainkaan empiirisiä ja menetelmällisiä todisteita. Hän jätti mielenkiintoisen perintönsä uuden psykologisukupolven käsiin, joka loi 90-luvulla onnellisuuden koulukunnan.

Viestikapulan vastaanottaneet psykologit, mukaanlukien itse Seligman sekä Ed Diener ja Mihaly Csiskzenmihalyi, sukeltavat positiivisten tunteiden tutkimiseen tiukasti tieteellisestä näkökulmasta katsoen. He haluavat löytää mitkä prosessit, dynamiikat ja tilanteet voivat vaikuttaa eniten terveyteen, suorituskykyyn ja yleiseen tyytyväisyyteen elämässä. Martin Seligman myös painotti siihen aikaan, että tavoitteena pitäisi olla opettaa ihmisiä olemaan onnellisempia.

Lisäksi, Kungfutsen, Mengzin ja Aristotelen onnellisuuden käsitteisiin pohjautuen sekä nykyaikaisten motivaatioteorioiden kanssa hänen tekemänsä johtopäätelmä oli se, että onnellisuus voidaan rakentaa työstämällä kolmea hyvin erityistä näkökohtaa.

onnellinen nainen

1. Miellyttävä elämä

Ehkä jos kuulet sanan ”miellyttävä”, tulee mieleesi melko hedonistinen käsite, kuten pelkkään mielihyvään, ei suurempiin pyrkimyksiin, suuntautuva elämä. Mutta se ei ole sitä, mitä Martin Seligman tarkoittaa.

  • Miellyttävä elämä koostuu rohkaisevista positiivisista tunteista ja tekee niistä pysyviä.
  • Kuinka? Ensin meidän täytyy tyydyttää perustarpeemme. Nämä ovat Maslowin pyramidin ensimmäiset askeleet: ruoka, turvallisuus, kuuluvuuden tunne ja tunnustaminen.
  • Niin ikään on tärkeää löytää tasapaino menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä.
  • Tähän Seligman ehdottaa seuraavaa:

2. Hyvä elämä

Hyvästä elämästä nauttiminen ei ole aina niin helppoa kuin ensin ajattelemme. Onnellisuus ei ole aina varakkuuden, vallan tai sosiaalisen menestyksen synonyymi. Onnellisuus on potentiaalimme saavuttamista, olomme tuntemista tyytyväisemmäksi, vapaaksi ja onnellisemmaksi.

Martin Seligman loi luokittelujärjestelmän ihmisten vahvuuksista tohtori Christopher Petersonin kanssa, joka on toivon ja optimismin asiantuntija. Tämän järjestelmän tavoitteena oli määrittää tarkalleen mitä meidän pitäisi työstää päivittäin parantaaksemme kyseistä potentiaalia. Niitä ovat:

Ihmisten hyveet

  1. Viisaus ja tieto
  2. Rohkeus
  3. Rakkaus ja inhimillisyys
  4. Oikeus
  5. Maltillisuus
  6. Hengellisyys ja universalismi

Henkilökohtaiset vahvuudet

  • Viisaus ja tieto
    • Uteliaisuus ja kiinnostus maailmaa kohtaan
    • Rakkaus tietoa ja oppimista kohtaan
    • Tuomitseminen, kriittinen ajattelu, avoimuus
    • Kekseliäisyys, omaperäisyys, käytännön älykkyys
    • Perspektiivi
    • Rohkeus
    • Urheus
    • Pitkäjänteisyys ja huolellisuus
    • Eheys, rehellisyys ja autenttisuus
    • Elinvoimaisuus ja intohimo
  • Inhimillisyys
    • Rakkaus, kiintymys, kyky rakastaa ja tulla rakastetuksi
    • Sympaattisuus, ystävällisyys, anteliaisuus
    • Henkinen, henkilökohtainen ja sosiaalinen älykkyys
    • Oikeus, yhteiskunnan vahvuudet
    • Kansalaisuus, kohteliaisuus, tiimityö
    • Oikeus, tasa-arvo
    • Johtajuus
  • Maltillisuus
    • Kyky antaa anteeksi, armo
    • Maltillisuus, inhimillisyys
    • Varovaisuus, harkintavalta
    • Itsehillintä, itsesäätely
  • Universalismi
    • Kauneuden ja mahtavuuden arvostus, kyky hämmästyä
    • Kiitollisuus
    • Toivo, optimismi, tulevaisuutta kohti heijastuminen
    • Huumorintaju
    • Hengellisyys, usko, uskonnollisuus

”Psykologia on jotakin paljon suurempaa kuin vain lääkettä tai epäterveiden asioiden korjaamista. Siinä on kyse koulutuksesta, työstä, avioliitosta – jopa urheilusta. Haluan nähdä psykologien työskentelevän auttaen ihmisiä rakentamaan vahvuuksiaan kaikilla näillä toimialueilla.”

-Martin Seligman-

halaus

3. Merkityksellinen elämä

Merkityksellinen elämä liittyy läheisesti Abraham Maslowin pyramidin huippuun. Siellä käytämme hyveitä ja vahvuuksia, joita kehitimme osallistuaksemme muiden ihmisten onnellisuuteen. Se on epäitsekkyyttä. Seligman määrittelee sen hyvyyden harjoituksena, taitona tietää kuinka nostamme itsemme pelkän henkilökohtaisen mielihyvän yläpuolelle muiden ympärillämme olevien palvelukseen.

Yhteenvetona voitaisiin sanoa, että positiivisella psykologialla on edelleen tärkeä ja inspiroiva paikka yhteiskunnassamme. Näkökulmaa on kuitenkin kritisoitu. Kielteisesti ajattelevista ei ole pulaa, tai heistä, jotka muistuttavat Seligmania siitä, että todellisuus on liian monimutkainen sopiakseen tähän muottiin. Sanotaan, että onnellisuuden leimaaminen ”positiiviseksi” tarkoittaa sitä, että tunteet, kuten suru, viha tai turhautuneisuus ovat ”negatiivisia”. Niiden muutoksellisen voiman ei haluta olevan ylenkatsottua.

Oli miten oli, Martin Seligman on yksi etevimmistä psykologeista nykymaailmassa, ja hänen viimeisin kirjansa Homo prospectus todistaa sen jälleen.