Perheväkivallan vaikutukset lapsiin

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Laura Reguera

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Perheväkivallan vaikutukset näkyvät ja tuntuvat psykologisella tasolla. Tämä koskee muitakin kuin itse uhria. On hyvä muistaa, että myös lapset kärsivät perheväkivaltatilanteissa, vaikkei väkivalta kohdistuisikaan suoraan heihin.

He ovat rajun ja hallitsemattoman tilanteen äänettömiä todistajia. Niinpä lapset usein päätyvät tuntemaan syyllisyyttä tapahtuneen vuoksi. Mutta vaikuttaako se heihin psykologisella tasolla?

“Väkivalta voidaan määritellä sellaiseksi käytökseksi, jonka tarkoituksena on kontrolloida ja alistaa toinen ihminen pelon, nöyryyttämisen ja sanallisten loukkausten kautta.”

-Susan Forward-

Perheväkivallan vaikutukset kiintymykseen

Lapsilla on paljon erilaisia tarpeita heti syntymästään lähtien. Joitakin näistä ovat suojelu, vanhemman rakkaus, stabiliteetti ja sosialisaatio. Jos näiden tarpeiden täyttymisestä huolehditaan riittävästi ja johdonmukaisesti, lapset luottavat vanhempiensa rakkauteen ja uskovat ansaitsevansa sen.

Tilanteessa, jossa toinen vanhemmista pahoinpitelee toista, lapsista ja heidän tarpeistaan tulee hyvin haavoittuvaisia. Lapsen on kovin vaikeaa tuntea olonsa turvatuksi tällaisessa ympäristössä. On myös epätodennäköistä, että lapsi pystyisi luottamaan vanhempiinsa tai että he pitäisivät hänestä huolta. Aikuiset eivät yleensä ole henkisesti saatavilla tai eivät pysty rakastamaan lapsiaan siten kuin he ansaitsisivat. Sen sijaan lapsi saa osakseen vain kielteisiä tunteita ja negatiivista mielialaa.

Vanhempien tulisi tarjota lapsilleen turvaa. Heidän tulisi toimia pakopaikkana silloin kun lapset sitä tarvitsevat. Lasten tulisi nähdä vanhemmat turvallisena lähtöpaikkana, josta lähteä tutkimaan maailmaa.

Mutta mitä itse asiassa tapahtuu perheväkivaltatilanteissa on se, että vanhempien pelko leviää lapsiin. Lapsi näkee kuinka vanhempi pelkää omassa kodissaan. He itkevät ja huutavat ilman, että kukaan voisi heitä lohduttaa.

Seurauksena tällaisissa tilanteissa lapsen vanhempiin syntyvä kiintymys on epävarmaa tai välttelevää. Lisäksi väkivallan kohteeksi joutunut äiti voi nähdä lapsensa negatiivisena ja tuntea itsensä huonoksi äidiksi. Joskus tämä johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Perheväkivallan vaikutukset lapsen kehitykseen

Perheväkivalta haittaa turvallisen kiintymyksen kehittymistä, joka on tavattoman tärkeää lapsen hyvinvoinnille, mutta sillä on muitakin seurauksia lapsen normaalille psykologiselle kehitykselle. Voit varmaankin kuvitella kuinka väkivallalle altistuminen pikkulapsen iässä vaikuttaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

Heille voi myös kehittyä vaikeuksia tunnistaa ja hallita tunteitaan. Lapset tuntevat usein syyllisyyttä tilanteen vuoksi. He voivat myös kärsiä ahdistuksesta, vaikka eivät välttämättä edes ymmärrä mitä tuntevat ja miksi. Sitten lapset yrittävät padota näitä negatiivisia tunteita, ja lopulta niistä muodostuu krooninen ongelma.

Asiantuntijoiden mukaan väkivallasta suoraan tai epäsuoraan kärsivillä lapsilla ilmenee huomattavia ongelmia itsetunnon ja minäkuvan kanssa. Voi ilmetä käyttäytymiseen ja sosialisaatioon liittyviä ongelmia. Heidän voi olla vaikeaa suhtautua niin ikätovereihinsa kuin myös muihin aikuisiin.

“Väkivalta aiheuttaa enemmän sosiaalisia ongelmia kuin mitä se ratkaisee.”

-Isaac Asimov-

Perheväkivalta ja traumaperäinen stressihäiriö lapsella

Väkivaltatilanteisiin joutuneet lapset voivat kärsiä traumaperäisestä stressihäiriöstä. Vaikka heitä ei olisikaan pahoinpidelty, he ovat kuitenkin epäsuorasti tilanteen uhreja. Mietit ehkä miten traumaperäinen stressihäiriö ilmenee lapsessa. Kuten muissakin (fyysisen ja henkisen) terveyden ongelmissa, oireet vaihtelevat. Aikuisilla oireet ilmenevät eri tavalla kuin lapsilla.

Itse asiassa psykologit ovat havainneet, että perheväkivallasta kärsivät lapset kokevat takautumia heille tapahtuneista traumaattisista tilanteista. Tämä voi tapahtua leikin aikana, jos jokin muistuttaa heitä koetusta. Lapsilla saattaa ilmetä painajaisia, takautumia tai dissosiaatioita.

Tällaisista kodeista tulevat lapset saattavat suhtautua velvollisuuksien kantamiseen epäröivästi. Toisin sanoen, he eristäytyvät muista sosiaalisesti. He saattavat unohtaa jo oppimiaan taitoja, leikkivät vähemmän ja ovat ylipäätään vähemmän sosiaalisia.

Lopuksi, perheväkivaltaa kokeneet lapset ovat todennäköisesti ahdistuneita. Tämän seurauksena heillä voi olla nukahtamisongelmia tai keskittymisvaikeuksia. He saattavat olla ylivilkkaita ja he ylireagoivat ärsykkeisiin.

Yhteenvetona todettakoon, että asiantuntevan psykologin terapia on lapsen hyvinvoinnille elintärkeää. Epäsuora väkivallalle altistuminen kotioloissa voi olla äärimmäisen vahingollista lapsille. Autetaan siis heitä, jotta he saisivat kaiken tarpeellisen kasvaakseen terveiksi ja onnellisiksi aikuisiksi.

“Meidän on valittava puolemme. Puolueettomuus auttaa sortajaa, vaan ei uhria. Vaiti pysyminen kannustaa ahdistelijaa, ei koskaan kiusattua. Toisinaan meidän täytyy puuttua asiaan.”

-Elie Wiesel-