Pelillistämisen käyttö korkea-asteen koulutuksessa

Pelillistäminen on oppimistekniikka, jota käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa. Se on vielä suhteellisen uusi tekniikka, mutta sen kehitys etenee nopeasti, sillä on huomattu että se tuottaa hyviä tuloksia koulutuksen saralla.

Tässä artikkelissa keskitymme pelillistämiseen korkea-asteen koulutuksessa. Meidän on kuitenkin mainittava, että pelillistämissovellukset ulottuvat kylläkin koulutusmaailman ulkopuolelle, ja myös elinkeinoelämä hyödyntää sen etuja. Sitä käytetään erityisesti markkinoinnin, henkilöstöhallinnon ja viestinnän aloilla.

Pelillistäminen

Pelillistämiseen kuuluu “videopelimaailman suunnittelutekniikoiden käyttäminen henkilön ohjaamiseksi ennalta määriteltyjen toimien läpi sekä korkean motivaation ylläpitäminen” (Contreras Espinosa ja Eguia, 2016). Mutta mitä nämä tekniikat ovat?

• Pelin perusta. Pelin pääidea, sen tarkoitus. Lisäksi sen välittämä tieto, pelin haaste ja säännöt. Tähän sisältyy myös palaute oppimisen edistymisestä.
• Mekaniikka. Kuinka peli on rakennettu. Mitkä tasot toimivat motivaattoreina ja palkkioina?
• Estetiikka. Houkutteleva ja hyvin kehittynyt grafiikka.
• Pelaamisen helppous. Selkeiden ja yksinkertaisten ohjeiden toteuttaminen peliin osallistumisen helpottamiseksi. Toisin sanoen, ettei se aiheuta turhautumista opiskelijassa, joka haluaa päästä käsiksi tietoon.
• Motivaatio. Haasteet, jotka ovat pelaajan käytettävissä. Vaikeustasoa tulisi lisätä asteittain. Tällä tavalla vältetään tylsyyden tai turhautumisen tunteet.
• Ongelmanratkaisu. Voittaa pelin tasot tai esteet. Oppimisen saavuttamiseksi esitetään erilaisia ​​haasteita.
• Oppimisen edistäminen. Psykologisten tekniikoiden hyödyntäminen oppimisessa. Esimerkiksi positiivinen tai negatiivinen vahvistaminen (pisteiden antaminen tai poistaminen), instrumentaalinen oppiminen, palaute jne.

On tärkeää korostaa sitä tosiasiaa, että pelillistäminen ei tarkoita, että luokkahuoneessa pelattaisiin videopelejä. Se tarkoittaa niiden tekniikoiden käyttöä, jotka tekevät videopeleistä houkuttelevia, ja niiden soveltamista opetukseen.

Monitieteinen pelillistämisprosessi

Pelillistämisen toteuttamiseksi koko oppilaitoksen tulee olla halukas yhteistyöhön. Tämä johtuu siitä, että opettaja, joka yksin ottaa vastuun pelillistämisprosessista, ei pysty vastaamaan kaikkiin sen asettamiin vaatimuksiin pitkällä aikavälillä.

Laitosten, yliopistojen ja tiedekuntien on oltava täysin sitoutuneita pelillistämisprosessiin. Ilman tätä sitoumusta se jää yksinkertaisesti innovatiiviseksi kokeiluksi, jolla on viimeinen käyttöpäivä.

Lisäksi vanhempien ja opettajien tulisi olla mukana, sekä tiettyjen muiden ammattilaisten, joilla voi olla tärkeä rooli:

“Pelillistämisen käyttö koulutusalalla tulisi tehdä monitieteisten työryhmien yhteistyöllä, jotka koostuvat videopelisuunnittelijoista, neuropsykologeista ja pedagogeista, ja jotka pystyvät luomaan täydellisen vision prosessin kaikista vaikutuksista ja siitä, kuinka sen hallintaa lähestytään oikein.”

-Contreras Espinosa ja Eguia, 2016-

Pelillistämisen edut korkea-asteen koulutuksessa

Pelillistämisen toteuttamisessa luokkahuoneissa on monia etuja. Ne eivät koske vain opiskelijoita, vaan yliopistot ja korkeakoulutkin hyötyvät tästä innovatiivisesta opetusmenetelmästä.

Vaikka se saattaa kuulostaa hieman uudelta ja oudolta, pelillistämisessä käytetyt strategiat perustuvat klassisiin ideoihin positiivisesta vahvistamisesta tai rangaistuksesta. Ne sisältävät myös jatkuvaa palautetta. Pelillistämisellä on taipumus olla positiivisia vaikutuksia opiskelijoihin.

Kuten jo maininitsimme, pelillistämisen käyttö koulutuksessa on suhteellisen uutta. Tähän mennessä tehtyjen tutkimusten tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että se on erittäin hyödyllinen ase oppimisen tehostamiseksi.