Päästä irti komplekseistasi

Harvat asiat ovat yhtä puhdistavia, tyydyttäviä tai vapauttavia kuin komplekseista irti päästäminen. Itsesi ilmaiseminen ja rakastaminen juuri sellaisena kuin olet. Ne ovat voimakkaita aseita, itsetunnon kasvattajia, rautaisia suojakilpiä, jotka suojelevat sinua tyhjältä kritiikiltä ja tuhoisilta kommenteilta.

Vielä vähän aikaa sitten aiheet komplekseista kuuluivat psykoanalyysiin. Paikkaan, jossa termit kuten Oidipuskompleksi, Bovarykompleksi ja Elektrakompleksi johtavat ihmiset luokittelemaan jokaisen käytöksen ja luonteenpiirteen.

“Ihmisen ei pitäisi pyrkiä pääsemään eroon komplekseistaan, vaan pääsemään yhteisymmärrykseen niiden kanssa; ne ovat perustellusti niitä, jotka ohjaavat hänen käytöstään maailmassa.” 

-Sigmund Freud-

Carl Jung esitteli sanan “kompleksi” ja myöhemmin sen teki tunnetuksi Freudin psykoanalyysi. Tämän termistöryteikön ja ihmiskäytöksen luokitteluyrityksen takana on kiistaton keskeinen kanta: alemmuudentunto.

Psykologian perustavoitteisiin kuuluen, mielen vastausten alkuperän havaitseminen ja ymmärtäminen itse havaituille virheille ja puutteille on melkein kuin kellarin ovea suljettuna pitävien naulojen poistaminen. Se on yksityinen tila, jossa hengität sisään ilmaa, joka täytyy päästää ulos kohti uusia lähestymistapoja sekä parempaa itsetuntoa.

On oikein sanoa, ettei se ole helppoa. Sellaisten tuhoisten ajatusten mallin rikkomis- tai uudelleenmuodostusprosessi vie aikaa ja paljon terapeuttista lempeyttä. Kuten Freud itse sanoi, joskus oikea trauma voi olla piilossa kompleksin takana. 

Kompleksien alkuperä

On mielenkiintoista tutkia usein käyttämiemme sanojen alkuperää. Sana “kompleksi” tulee latinan kielen sanasta “complectere” ja tarkoittaa halaamista tai ympäröimistä. Näin ollen puhumme siis ansassa olemisesta; karhun hurjien käpälien lujasta otteesta, josta muodostuu yksi olento, joka on sekä saalistaja että saalis.

Mikä tahansa sanakirja määrittelee kompleksien olevan omien irrationaalisten ajatusten ruokkimia. Ajatukset kuten “näytän aivan rantautuneelta valaalta”, “olen pelkuri, strutsi joka piilottaa päänsä maahan”, tai “olen arvoton” ruokkivat säälimättä alemmuudentuntoa.

On kuitenkin tärkeää selventää että nämä irrationaaliset ajatukset tulevat usein aidoista, erityisen kivuliaista tilanteista. Useimmat meidän komplekseistamme ovat peräisin lapsuudesta. Vanhempien aliarvostamana, sanallisesti pahoinpitelemänä tai tukahduttamana oleminen luo syvät haavat.

Myöhemmin elämässä nämä traumaattiset tapahtumat vahvistuvat nuoruuden aikana. Itsetunnon ja hyödyllisten puolustusstrategioiden puute johtaa henkilön musertumaan lukion viidakollisessa menossa. Se on paikka, jossa mikä tahansa puute, fyysinen virhe, käyttäytymisongelma tai jopa älykkyys usein havainnollistetaan ja julmasti osoitetaan.

Sano hyvästit alemmuudentunnolle

On tärkeää kehittää vastustuskyky alemmuuden virusta vastaan. Elämän läpi kulkemisella heikon itsetunnon ja minäkuvan kanssa on vakavia seurauksia. Romanttisesta ihmissuhteesta voi esimerkiksi tulla omistushaluinen antamalla toiselle ihmiselle vallan, kun toinen pysyy hiljaa ja alentuu.

“Ihmiset voidaan erotella eläimistä meidän potentiaalillamme kehittää komplekseja, oli se sitten ylemmyys- tai alemmuuskompleksi.” 

-Fernando Savater-

Kukaan ei ole parempi kuin sinä, ja sinä et ole parempi kuin kukaan muu. Tämä on yksi parhaista asioista pitää mielessä. Kuitenkin, karhu tykkää käyttää kuolonotettaan muistuttaakseen yhä uudestaan ja uudestaan kuinka merkityksetön sinä olet, kuinka monta virhettä sinussa on ja kuinka peilissä näkemäsi henkilö ei ansaitse hymyillä.

Tämä ei ole oikea tapa asian käsittelyyn. On välttämätöntä kohdata nämä ajatusmallit.

Vinkit itsetuntosi parantamiseen

Sen tekemiseen ei ole helppoa tapaa. Parantaaksesi itsetuntoasi sinun täytyy seurata kivistä ja mutkittelevaa tietä. Tietä, jossa vain tahdonvoima ja rohkeus sallivat sinun päästä huipulle. Tietä, jossa voit vihdoin huutaa “Rakastan itseäni sellaisena kuin olen! Olen hyvä, kaunis, kyvykäs ihminen ja ansaitsen löytää oman onneni.”

Komplekseja ruokkii itsesi aliarvostaminen. Joskus nämä alemmuudentunteet saavat alkunsa vaikeasta perheestä, lapsuudesta tai nuoruudesta. Toisinaan se voi olla synnynnäistä, persoonallisuuteen linkitettyä. On aina hyvin hyödyllistä tietää miksi ajattelet niin kuin ajattelet ja mikä sai sinut kehittämään sellaisia tuhoisia näkemyksiä itsestäsi.

Ihmiset jotka aliarvioivat itseään ovat myös muiden aliarvioimia. Sinun täytyy muuttaa itseäsi kohtaan käyttämääsi ilmausta, asennetta, äänensävyä ja kohtelua. Tehdäksesi sen sinun täytyy ensin lopettaa itsesi vertaaminen muihin. Ainoa kelpaava vertauskohde johon sinun pitäisi kiinnittää huomiota olet sinä itse.

Ilmaise itseäsi. Etsi kanava, jossa tunnet olosi hyväksi, vakuuta itsesi uudelleen, löydä itsesi ja rakasta itseäsi. Tanssiminen, urheilu, maalaaminen ja kirjoittaminen ovat loistavia tapoja tunteidesi kanavoimiseen.

Pohdi ympäristöä sekä ihmisiä, joihin olet sidottuna. Arvostavatko he sinua? Antavatko he sinun olla oma itsesi? Saavatko he sinut tuntemaan olosi hyväksi? Joskus tietystä ympäristöstä ja ihmisistä eroon pääseminen voi olla tapa parantaa itsetuntoasi ja päästää irti noista komplekseista joita muiden ihmisten on taipumus vahvistaa.

Yhteenvetona, muista aina että emme ole tässä maailmassa kärsiäksemme tai sulkeaksemme itsemme kompleksien vankilaan. Me ansaitsemme olla vapaita, onnellisia, aitoja ja ennen kaikkea elää omaa todellisuuttamme, ei sitä minkä muut määräävät meille.