Oletko hetken mielijohteiden vietävissä?

17.9.2019
Omien mielijohteiden hallinta ei ole helppo tehtävä; se on kuin yrittäisi kesyttää syvällä itsessään asuvaa villieläintä. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka voit hallita impulsiivisuutta, ennen kuin se alkaa hallita sinua.

Mielijohteet ovat peräisin ihmisen irrationaalisesta, alkukantaisesta puolesta. Ne ovat kuin yrittäisi kesyttää villipetoa: se saattaa vaikuttaa säyseältä enimmän osan ajasta, mutta tietyissä tilanteissa se käyttäytyy luontonsa mukaan. Noina hetkinä ei ole merkitystä, onko eläimen tekemistä asioista lopulta hyötyä vai ei. Lyhyesti, mielijohteet panevat itsehillinnän koetukselle. Oletko sinä hetken mielijohteiden vietävissä? Jatka lukemista kerromme lisää mielijohteista ja strategioista impulsiivisuuden hallintaan.

Hallitsevat mielijohteet ovat monien psyykkisten ongelmien juurisyy. Riippuvuus ja addiktiot ovat tästä ilmeisiä esimerkkejä, mutta hallitsematon impulsiivisuus on ominaista myös esimerkiksi bulimialle ja epävakaalle persoonallisuushäiriölle.

Tietty määrä impulsiivisuutta elämässä on normaalia. Ongelmia syntyy silloin, kun impulsiivisuus ottaa vallan ja ihminen menettää täysin itsehillintänsä. Mielijohteet pakottavat toimimaan sellaisella tavalla, joka ei vastaa ihmisen omia arvoja, tavoitteita ja uskomuksia.

Ongelmat impulsiivisuuden hallinnassa voivat aiheuttaa psyykkistä jännitettä, jota on vaikea karistaa. Vasta kun ihminen antaa periksi mielijohteelle, hän saa helpotusta tuosta jännitteestä. Tuo helpotuksen tunne sitten voimistaa mielijohdetta ja vaikeuttaa entisestään sen hallintaa. Helpotuksen tunne on lisäksi vain hetkellistä, ja kun se häviää, ihminen tuntee paljon syvempiä ja lannistavampia tunteita: syyllisyyttä ja katumusta.

Ajan myötä nuo inhottavat tunteet saattavat unohtua ja ihminen toistaa taas samat virheet. Halu saada hetkellistä tyydytystä johtaa lopulta siihen, että ihminen ei tunne kykenevänsä vastustamaan mielijohteitaan lainkaan, vaan tuntee voimattomuutta niiden edessä. Tästä voi syntyä noidankehä, jota on erittäin vaikea katkaista.

Mielijohteiden vietävissä oleminen voi aiheuttaa katumusta jälkeenpäin

Mistä mielijohde on peräisin?

Tutkijat eivät tiedä mielijohteiden tarkkaa alkuperää, mutta ihmisten tarkastelu tapauskohtaisesti antaa jonkin verran tietoa siitä, mikä on todennäköisin selitys.

Perintötekijöillä on merkittävä rooli impulsiivisuuden synnyssä. Jos vanhemmat ovat impulsiivisia, neuroottisia tai tunteikkaita, tuo piirre periytyy paljon todennäköisemmin myös lapsille.

Impulsiivisuus voidaan oppia myös matkimalla. Jos joku on nähnyt vanhempiensa käsittelevän ongelmat impulsiivisesti ja kärsimättömästi, tulee henkilö itsekin toimimaan samalla tavalla. Hyvä uutinen on se, että tuon kuvion voi oppia muuttamaan.

Tutkimukset osoittavat myös sen, että serotoniinin puute aivoissa voi altistaa impulsiivisuudelle. Tästä syystä tutkijat uskovat, että selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) voivat olla tehokkaita lääkkeitä näistä häiriöistä kärsiville ihmisille.

Pidä kuitenkin mielessä, että näiden lääkkeiden teho on rajallinen. Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät voivat auttaa aluksi, mutta näin ihminen ei opi toimimaan vaihtoehtoisella, toimivalla tavalla. Toinen ongelma on se, että lääkkeisiin voi syntyä toleranssi ja niillä voi olla sivuvaikutuksia.

Näyttää siltä, että joillakin lapsuuden henkisillä haavoilla saattaa olla osaa impulsiiviseen käytökseen aikuisena. Kun tutkijat tarkastelevat patologisesti impulsiivisten ihmisten menneisyyttä, he löytävät heidän kasvatuksestaan tiettyjä ”tyhjiöitä”, kuten poissaolevan vanhemman, hellyyden puutetta tai puutteellista tunteiden säätelyä. Ihmiset haluavat täyttää nämä ”tyhjiöt” niin nopeasti ja intensiivisesti kuin mahdollista. Tämä on juuri se hetki, jolloin he saattavat helposti ajautua tunneriippuvuuden, alkoholin, uhkapelaamisen, pakonomaisen ostamisen tai minkä tahansa vastaavan asian kouriin, joka saa epäilemään omaa arvoa ihmisenä.

Oletko sinä hetken mielijohteiden vietävissä? Kuinka sitä voi hallita?

Mielijohteiden hallinnan opettelu ei ole helppo tehtävä. Kuten alussa mainitsimme, mielijohteet ovat kuin villieläimiä, ja niin kuin jokainen tietää, sellaisen kesyttäminen ei ole mikään helppo tehtävä. Se vaatii kärsivällisyyttä, tahtoa ja sitkeyttä.

Mutta on myös epärealistista kuvitella, että mielijohteita pystyisi hallitsemaan täysin. Iloitse sen sijaan pienistä voitoista matkan varrella.

Aika pohdiskella

Ensimmäinen askel itsensä vapauttamiseksi mielijohteista on ottaa etäisyyttä siihen tilanteeseen, joka laukaisi ne. Kun otat etäisyyttä, edes hetkeksi, painat jarrua impulsiivisuudelle.

Mielijohteet eivät kestä kovin kauaa, mutta ne voivat olla voimakkaita. Tämän tietämisestä ja muistamisesta voi olla sinulle apua. Mitä pidempään pystyt hillitsemään mielijohteen mukaan toimimista, sitä todennäköisemmin onnistut ratkaisemaan ongelman oikealla tavalla.

Luokittele mielijohde

On tärkeää luokitella mielijohde ja tunnistaa tarkoin, mikä se on. Sano itsellesi: ”Tämä on taas vain hetken mielijohde, ei sitä tarvitse totella”. Avainasia on erottaa mielijohde sinusta itsestäsi, nähdä se ”hyökkäävänä vihollisena” pikemminkin kuin osana sinua itseäsi.

Keskity kaikilla aisteillasi johonkin muuhun

Kun odotat tuon voimakkaan tunteen häviämistä, yritä tehdä jotain muuta, sellaista mikä vie ajatuksesi muualle. Mene esimerkiksi ostamaan jotain, mikä ei liity mielijohteeseesi.

Tämä pakottaa sinut keskittymään siihen mitä aiot ostaa, mitä aiot sanoa kassalla, kuinka paljon rahaa tarvitset ja niin edelleen. Nämä ovat arkisia asioita, jotka auttavat sinua keskittymään johonkin muuhun ja kuluttamaan aikaa. Älä kuitenkaan korvaa yhtä mielijohdetta toisella; ei ole tervettä lähteä suurta ristiriitaa aiheuttavasta tilanteesta juomaan alkoholia tai polttamaan savuketta.

Mieti tavoitteitasi ja impulsiivisuuden seurauksia

Jos tottelen tätä mielijohdetta, mitä tapahtuu? Tunnenko oloni paremmaksi? Kuinka kauan tuo helpotuksen tunne kestää? Haluanko olla sellainen ihminen, joka ei kykene hillitsemään itseään? Onko tämä arvojeni ja uskomusteni mukaista? Jos omat tavoitteesi ja arvosi elämässä ovat sinulle selkeitä, mutta huomaat tekeväsi jotain mitä sinun ei pitäisi tehdä, luot kognitiivista dissonanssia.

Tämä dissonanssi on epämiellyttävä tunnetila, eräänlainen ”haluaisin mutta minun ei pitäisi” -tilanne, jota tulisi välttää. Pyri varmistamaan, että kaikki mitä teet käy järkeen sen kanssa mitä olet ja mitkä tavoitteesi elämässäsi ovat.

Ratkaise ongelma (jos ongelmaa on)

Jos ongelmaan löytyy ratkaisu, kannattaa tutkailla eri vaihtoehtoja sen tekemiseksi. Tämän tekemiseksi sinun on hyödynnettävä ongelmanratkaisutekniikoita. Jos ongelma on peräisin omasta mielestäsi eikä sille löydy ratkaisua, luokittele se sellaiseksi mielessäsi ja yritä olla huomioimatta sitä.

Mielijohteiden hallinta merkitsee väistämättä sitä, että joudut käsittelemään myös jonkin verran jännitettä, mikä on aluksi epämiellyttävää. Tämä epämukavuuden tunne on usein se syy, miksi ihmiset antautuvat mielijohteidensa vietäviksi.

Ideana on hallita omia mielijohteita, vaikka se tuntuisi pahalta ja aiheuttaisi ahdistusta. Ahdistus tai psyykkinen tuska ovat vain tunteita, jotka johtuvat aivojen kemiallisista reaktioista. Ne eivät tapa tai aiheuta katastrofeja. Kun opit sietämään epämukavaa tunnetta, näet kuinka nopeasti se lievittyy.

Kun olet mielijohteiden vietävissä, niihin on helppo langeta. Mutta niiden toiminnan ymmärtäminen on iso askel kohti omien tunteiden hallintaa. Kun tiedät mitä tapahtuu ja mitä sille voi tehdä, vaikea osuus on säilyttää itsehillintä. Kärsivällisyydellä ja sietämällä psyykkistä ahdinkoa kykenet ottamaan oman elämäsi hallintaasi etkä ole enää mielijohteiden vietävissä.

  • Chico, E. (2000). Relación entre la impulsividad funcional y disfuncional y los rasgos de personalidad de Eysenck. Anuario de Psicología, 31(1), 79-87.
  • Clark, L., Iversen, S. D., & Goodwin, G. M. (2001). A neuropsychological investigation of prefrontal cortex involvement in acute mania. American Journal of Psychiatry; 158, 1605–1611.