Nidoterapia: paranna itsesi muuttamalla ympäristöä

28 maaliskuu, 2020
Vaikka ympäristön ja tunnelman vaikutus psykologisiin häiriöihin on aina otettu huomioon, nidoterapia on toistaiseksi ainoa systemaattinen ja ajassa monitoroitu ympäristöllinen interventio jatkuvien mielenterveyshäiriöiden hoitoon.
 

Nidoterapia eli niin kutsuttu pesäterapia (lat. nidus = pesä) on terapeuttinen menetelmä, jonka pääasiallisena tavoitteena on muuttaa esimerkiksi skitsofreniasta ja muista vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien ihmisten ympäristöä.

Nidoterapiaa sovelletaan yhdessä tai rinnakkain muiden mielenterveysongelmiin suunnattujen interventioiden kanssa. Sen sijaan, että potilaan kanssa keskityttäisiin vain suoriin interventioihin, tavoitteena on auttaa tunnistamaan muutostarpeet ja toimimaan näiden ympäristöllisten muutosten eteen.

Nidoterapian tarkoituksena ei ole muuttaa ihmistä, vaan luoda parempi ”sovitus” ympäristön ja yksilön välille. Tämän seurauksena yksilö voi tuntea olonsa paremmaksi, vaikka tämä parannus ei ole potilaan hoidon suora tulos, vaan saavutus harmonisemman suhteen luomisesta ympäristöön.

Jos ympäristötekijöillä tai ihmisen ympäristöllä on merkittävä vaikutus sairauksien ja sairauksien uusiutumisten esiintymiseen, niin nidoterapiaan erikoistuneet terapeutit ja skitsofreniasta kärsivät potilaat voivat tunnistaa nämä tekijät yhdessä pyrkien vähentämään taudin uusiutumisten määrää ja vakavuutta.

Nidoterapian tarkoituksena ei ole muuttaa ihmistä, vaan luoda parempi "sovitus" ympäristön ja mielenterveyshäiriöistä kärsivän yksilön välille

Nidoterapian teoreettinen perusta

Tämän terapian on luonut psykiatri Peter Tyrer. 40-vuotisen uransa aikana Tyrer on julkaissut lähes 40 kirjaa, toimittanut British Journal of Psychiatry -lehteä ja kehittänyt nidoterapiaa eräänlaisena ympäristöllisenä interventiona. Sillä on teoreettinen perusta, joka liittyy Darwinin luomaan evoluutioteoriaan.

Organismin sopeutuminen ympäristöönsä takaa sen hyvinvoinnin, joten jos saamme ympäristön mukautumaan organismiimme samalla tavalla, voimme saavuttaa positiivisia muutoksia myös käyttäytymisessämme.

Vaikka ympäristöolosuhteet onkin aina otettu huomioon mielenterveyshäiriöiden arvioinnissa ja hoidossa, johdonmukaista interventiostrategiaa noudatetaan vain harvoissa tapauksissa.

Ympäristölle ensisijaisen tärkeän aseman antaminen mahdollistaa myös sellaiset muutokset, joita ei muulla tavalla voitaisi saavuttaa. Juuri ympäristöongelmista tulee usein mielisairauksien uusiutumisten sitkeitä aiheuttajia.

Ympäristöllisten toimenpiteiden onnistuminen edellyttää herkkää tietoisuutta ja erityistä kykyä tasapainottaa potilaan tarpeita muiden tarpeisiin.

Nidoterapian periaatteet

Nidoterapian pääasiallisia periaatteita olisivat seuraavat näkökulmat:

  • Rinnakkainen sijoittaminen: Ympäristön huomioon ottaminen potilaan näkökulmasta.
  • Realististen ympäristötavoitteiden muotoilu.
  • Selkeiden tavoitteiden asettaminen ympäristömuutokselle.
  • Sosiaalisen toiminnan parantaminen: Toimintaan keskittyminen oireiden sijasta.
  • Sopeutuminen ja henkilökohtainen hallinta: Potilaan annetaan osallistua asianmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta ohjelmasta.
  • Ympäristön laajempi integrointi ja välimiesmenettely.
  • Muiden ottaminen mukaan, myös tilanteesta riippumattomien välimiesten, ympäristömuutoksen vaikeiden näkökohtien ratkaisemiseksi.

Synkronointi muiden hoitomuotojen ja muutosagenttien kanssa

Nidoterapia voi toimia samanaikaisesti – ja akkkumulatiivisesti – jo olemassa olevien hoitomuotojen soveltamisessa, mutta samalla sen on oltava niistä riippumaton.

Potilaan avustaminen ympäristöllisiin muutoksiin keskittymisessä voisi parantaa tämän sopeutumista ympäristöönsä. Tämä voi ilmetä paremmassa hoidon sitoutumisessa verrattuna muihin hoitoihin.

Nidoterapian aikana ehdotetuissa tavoitteissa on usein mukana monen eri ryhmän jäseniä, niin sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, toimintaterapeutteja, luovia terapeutteja kuin yhteisöllisiä toimijoita.

Nidoterapian kesto ja vaiheet

Muodollinen interventio kestää yleensä tekijän kokemuksen mukaan 10 istuntoa. Useimmissa tapauksissa nidoterapia soveltaa viisivaiheista mallia.

Vaihe I. Nidoterapian rajojen tunnistaminen

Nidoterapia otetaan käyttään yleensä vasta sen jälkeen, kun potilasta on hoidettu laajasti ja hän on saanut kaiken mahdollisen hyödyn käytettävissä olevista interventioista. Muissa tapauksissa nidoterapiaa hyödynnetään yleensä pitkän taistelun jälkeen, jossa vastakkain ovat terapeuttien hyödyntämät toimenpiteet ja niitä vastustavat potilaat.

Jos terapeutti kykenee määrittelemään, mitä ilmiöitä potilaalla esiintyy mielenterveyshäiriön takia ja mitä ilmiöitä potilaalla taas esiintyy ympäristön takia, mahdollisten konfliktien määrä vähenee, jolloin myös yhteistyö muiden interventioiden kanssa kasvaa.

Vaihe II. Kokonaisvaltainen ympäristöanalyysi

Potilaan kaikki toiveet on otettava huomioon, vaikka ne olisivat vain spontaaneja hetken oikkuja tai epärealistisia ideoita.

Terapeutin tekemä ympäristöanalyysi seuraa potilaan ympäristöanalyysiä. Se tehdään potilaan kanssa tai ilman potilasta, sillä terapeutin tekemä ympäristöanalyysi ei todennäköisesti ole samanlainen kuin potilaan oma ympäristöanalyysi. Ympäristöanalyysin jälkeen potilaan ja terapeutin on päästävä yhteiseen sopimukseen asetetuista päämääristä, ja jos niissä ilmenee eroja, turvaudutaan välimiehen / sovittelijan puoleen.

Vaihe III. Yhteisen menetelmän toteuttaminen

Vaiheen II suorittaminen kestää useita tunteja, mutta jos se suoritetaan onnistuneesti, seuraavat vaiheet on mahdollista neuvotella nopeasti. Tämän yhteisen menetelmän eri elementit tunnistetaan ja suunnitellaan jokaisessa interventiossa.

Monia näistä muutoksista on harkittava huolellisesti, ja niiden on tapahduttava vähitellen. On tärkeää asettaa asianmukaiset aikataulut näille muutoksille, jotta mahdollisilta pettymyksiltä voidaan tulevaisuudessa välttyä.

Vaihe IV. Edistymisen seuranta

Vaikka tavoitteiden saavuttaminen voi viedä huomattavasti aikaa, edistymisen aikana tavoitteet on pidettävä selkeinä ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat menettelyt avoimina.

Palautteen antaminen saavutetuista edistyksistä on tärkeää. Kohtuulliseksi ajaksi voidaan ehdottaa kolmen kuukauden välein tehtävää arviointia. On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että kaikki asetetut tavoitteet saavutetaan onnistuneesti.

Vaihe V. Nidoterapian uudelleen sijoittaminen

Joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaisiksi katsotut tavoitteet osoittautuvat terapian edetessä turhiksi. Kun näin tapahtuu, on tarpeen palata takaisin ja kehittää terapialle uusi menetelmä, jolla on erilaiset tavoitteet. Yleensä nämä tavoitteet ovat vähemmän kunnianhimoisia, mutta joskus ne voivat osoittautua kunnianhimoisemmiksi.

Tässä tehtävässä potilaan rooli on erittäin tärkeä, samoin kuin päätöksen rehellinen hyväksyminen.

Uusia tutkimuksia odoteltaessa sekä alan ammattilaisten että potilaiden tulisi pitää nidoterapiaa vielä kokeellisena lähestymistapana

Yhteenveto

Tiedot nidoterapian tehokkuudesta, hyödyistä ja mahdollisista riskeistä ovat vielä puutteellisia ja näiden aukkojen täydentämiseksi tarvitaan vielä lisää tutkimuksia. Uusia tieteellisiä tutkimuksia odotellessa mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja johtajien sekä päätöksentekijöiden tulisi kuitenkin pitää tätä uutta terapiamuotoa kokeellisena lähestymistapana.

Nidoterapia on monimutkainen prosessi, jonka eri vaiheita kehitetään edelleen. Se on kuitenkin toistaiseksi ainoa systemaattinen ja ajassa monitoroitu ympäristöllinen interventio jatkuvien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Terapeuttien onkin oltava koulutettuja hyväksymään potilaat ​​juuri sellaisina kuin he ovat, eikä sellaisina, mitä he odottavat potilaiden olevan.

 
  • Tyrer, P., Sensky, T., & Mitchard S (2003). The principles of nidotherapy in the treatment of persistent mental and personality disorders. Psychotherapy and Psychosomatics, 72, 350-356