Neurotiede

Neurotiede antaa meille päivittäin uusia ja mitä mielenkiintoisempia faktoja käyttäytymiseemme liittyen. Tässä osiossa teemme matkan aivojen neurobiologisiin sekä biokemiallisiin perusasioihin. Tulemme ymmärtämään miten tunteet ja käyttäytymiskaavat sekä eräät sairaudet ja häiriöt syntyvät. Täällä esittelemme uusimmat löydökset ja tutkimukset lääkkeistä ja neuropsykiatriasta selkeällä, mutta kiehtovalla tavalla.

Biopsykologiset tutkimusmenetelmät

Biopsykologiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Näitä tutkimusmenetelmiä on lukuisia, mutta tässä artikkelissa me keskitymme vain niihin jotka tutkivat sitä mitä aivoissa tapahtuu. Eri tutkijat, esimerkiksi Dewsbury (1991), määrittelevät biopsykologian ”käyttäytymisen biologian tieteellisenä tutkimuksena”, tieteenalana, jota kutsutaan myös psykobiologiaksi.…

Onko aivoissasi ”onnellisuusalue”?

Ryhmä aivotutkijoita on näyttänyt löytävän jotain, joka voisi olla ihmisaivojen onnellisuusalue. Aivokuitujen alue, jota kutsutaan cingulum-nupuksi, voisi toimia tukiasemana lukuisille verkostoille, jotka säätelevät mielialaa. Tämä tutkimus alkoi aivojen kartoitusprojektina, jossa käytettiin sähköistä stimulaatiota epilepsiasta kärsiviin potilaisiin. Tutkijat huomasivat, että cingulum-nupun stimulointi sai…

Nancy Andreasen: omaelämäkerta ja skitsofreniatutkimus

Tohtori Nancy Andreasen on yhdysvaltalainen psykologi. Hän on Andrew H. Woodsin psykiatrian osaston puheenjohtaja ja sen aivokuvantamistutkimuskeskuksen sekä henkisen terveysklinikkakeskuksen johtaja Iowa Carver College of Medicine -yliopistossa. Vaikka et ehkä olekaan koskaan kuullut hänestä, on tohtori Nancy Andreasen tunnettu tutkija,…

Aivokalvojen rakenne ja toiminta

Aivoja ja selkäydintä ympäröi kolme kalvomaista kerrosta: aivokalvot. Nämä ovat nimeltään kovakalvo (dura mater), lukinkalvo (arachnoid mater) ja pehmytkalvo (pia mater). Kaksi viimeksimainittua muodostavat pehmeät aivokalvot. Kovakalvoa kutsutaan myös nimellä pachymeninx. Seuraavaksi tarkastelemme millainen on aivokalvojen rakenne, ja lisäksi kerromme…

Univaje ja ahdistus ovat huono yhdistelmä

Univaje ja ahdistus liittyvät toisiinsa. Toistuva liian vähäinen yöuni johtaa krooniseen uupumukseen, joka puolestaan voi saada aikaa useita psykologisia häiriöitä, masennus mukaanlukien. Neurotieteessä tehdään jatkuvasti uusia löydöksiä, ja ala tarjoaakin meille sekä mielenkiintoista että samalla hyödyllistä tietoa. Aivan hiljattain huomattiin…

Temesta: mitä se on ja kuinka se vaikuttaa

Temesta on eräs myydyimmistä lääkkeistä, ja se on lähestulkoon yhtä suosittua kuin aspiriini. Sille, että siitä on tullut eräs määrätyimmistä lääkkeistä ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon, on syynsä: se rentouttaa vaikuttamatta rutiineihimme. Toisaalta kannattaa olla varuillaan, sillä tämä lääke on bentsodiatsepaami, ja…

Theodor Reik ja ei-lääketieteellinen psykoanalyysi

Theodor Reik kirjoitti merkittäviä teoksia, joissa hän esitteli pohdintojaan psykoanalyysista. Hänen työnsä pohjusti tien, jotta maallikot voisivat psykoanalysoida ihmisiä aivan kuten lääkärit. Hän osallistui suuresti psykoanalyyttiseen teoriaan. Hän sukelsi intohimoisesti Freudin teoksen The Uncanny maailmaan, joka on yksi Freudin merkittävimmistä…

Aivosi voivat parantaa sinut

Aivosi muovautuvat jokaisen ajatuksesi, oppimasi asian ja kokemuksesi myötä. Tämä mukautuva, monimutkainen ja kiehtova elin voi olla liittolaisesi siinä, mitä tulee erilaisten tilojen ja sairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitamiseen. Tämän vuoksi sinun on tärkeä ymmärtää, että aivosi voivat parantaa sinut. Tämän…

Kolme mielenkiintoista neurologista häiriötä

Aivot ovat monimutkainen elin, joka on vastuussa suuresta osasta käyttäytymistämme, mutta se on myöskin ajatustemme ja tunteidemme koti. Aivojen biologian tutkiminen on olennainen osa kognition ymmärtämistä. Mutta sen monimutkaisuus, ja kaikki luontaiset metodologiset vaikeudet, haittaavat merkittävästi hermoston tutkimista. Mutta yksi…

Päihderiippuvuus: sietokyky ja vieroitusoireet

Tavallisesti ymmärrettynä termi ”aineiden väärinkäyttö” viittaa kaikkiin aineisiin, jotka vaikuttavat henkilön mielentilaan ja käyttäytymiseen. Näiden aineiden joukossa ovat lailliset aineet, kuten alkoholi ja tupakka, ja myöskin laittomat aineet, kuten kannabis, kokaiini ja LSD. Tänään käsittelemme aihetta päihderiippuvuus. Nykyiset tilastot psykoaktiivisten…

Keskittymisongelmat: paranna keskittymiskykyäsi näillä neuvoilla

Muisti- ja keskittymisongelmat voivat olla suuri ahdistuksen aihe elämän jokaisella osa-alueella. Seuraukset voivat johtaa myös paljon pidemmälle, koska tämä voi vaikuttaa itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja jopa emotionaaliseen vakauteen. Yksi huono päivä silloin tällöin on täysin eri asia kuin kokea jatkuvasti keskittymisvaikeuksia.…

Kehityspsykologia ja tärkeimmät kehitysteoriat

Kehityspsykologia on tieteenala, joka tutkii ihmistä eri elämänvaiheiden aikana. Se tarkastelee kognition kehittymistä ja sitä, miten käyttäytyminen muuttuu ajan kuluessa. Tämä mielenkiintoinen tieteenala vastaa soveltavan psykologian alan valtavasta tietomäärästä. Mielestämme paras tapa oppia ymmärtämään sitä ilman väärinkäsityksiä on tuntea tärkeimmät…

Älyllinen vajavaisuus: määritelmä ja tyypit

Älyllinen vajavaisuus tarkoittaa, että henkilön kognitiiviset resurssit ovat vähemmän kehittyneitä verrattuna hänen ikäisiinsä ihmisiin keskimäärin. Se tekee oppimisesta paljon vaikeampaa, ja tietyissä yhteyksissä kommunikoiminen vaatii enemmän työtä. Tämäntyyppinen vajavaisuus tunnistetaan yleensä ennen kuin henkilö täyttää 18 vuotta, ja se vaikuttaa…

Tunnetuimmat psykologit: 9 kuuluisinta

He ovat historian suurten psykologisten koulujen perustajia. Ajattelijoita, jotka ovat antaneet perustavanlaatuisen panoksen tieteeseen ja joilla on ollut merkittävä rooli ihmisen ajattelun ja tiedon kehittämisessä. He ovat psykologian historian tunnetuimmat psykologit, ja nyt esittelemme heidät. Nämä tunnetuimmat psykologit ovat tutkijoita,…

Neuronit: mitä ne ovat ja kuinka ne toimivat

Neuronit ovat hermoston toiminnallisia yksilöitä. Käytöksemme ja havaintomme liittyvät siihen, miten neuronit toimivat ja ovat vuorovaikutuksessa ”yhteistyökumppaneidensa” kanssa. Nämä pienet hermosolut rakentavat psykologiamme biologisen osan. Ne ovat kaikkien tunteidemme ja ajatuksiemme perusta. Ennen kuin siirrymme yhtään eteenpäin, tulee sinun tietää, että…

Egas Moniz ja hämmästyttävä lobotomian historia

Lobotomia on yksi kiistanalaisimmista menettelyistä mielenterveyden historiassa. Sen ”keksi” aikoinaan 1930-luvulla Egas Moniz, ja siitä tuli maailmanlaajuisesti suosittu. Tuhansia lobotomioita suoritettiin joka puolella maailmaa – aina 1950-luvulle asti. Tällöin sitä lakattiin käyttämästä johtuen sen ennalta-arvaamattomuudesta ja vakavista sivuvaikutuksista. Lobotomia on…

Huonon päivän parantaminen: 5 vinkkiä

Kenelläpä ei olisi joskus ollut huonoa päivää? Huonon päivän parantaminen ei aina ole helppoa. Nouset ylös ja kaikki näyttää olevan salaliitossa sinua vastaan. Sinulta loppuu saippua, aamiainen palaa pohjaan, sataa vettä vaikka ennuste lupasi aurinkoa. Ihmiset katsovat sinua kuin jotain…

Hormonityypit ja mielialat, jotka liittyvät toisiinsa

Kehon eri hormonityypit tekevät muutakin kuin vain suorittavat elintärkeitä toimintoja tietyissä biologisissa prosesseissa. Pidimmepä siitä tai emme, ne myös ehdollistavat käytöstämme ja jopa mielialaamme. Hormoniepätasapaino voi johtaa masennukseen tai muuttaa koko maailmannäkemystämme. Me kaikki haluamme ajatella, että hallitsemme täysin käytöksemme…

Selkäydin: anatomia ja fysiologia

Selkäydin on osa keskushermostoa yhdessä aivojen kanssa. Sen jatke ulottuu kallon niskakalvosta noin ensimmäiseen lannerangaan asti. 31 selkäytimen hermoa kulkevat selkärangassa. Se koostuu harmaasta aineesta, jossa hermosolut sijaitsevat. Tätä puolestaan ​​ympäröi valkoinen aine, jossa aksonit sijaitsevat. Mielenkiintoista on, että harmaiden…

Agnosia: kyvyttömyys tunnistaa tuttuja asioita

Sana agnosia oli Sigmund Freudin vuonna 1891 käyttöön ottama sana. Kaikki aistisi saattavat toimia kunnolla, mutta aivosi eivät kykene tunnistamaan tietoa, jotka aistisi saavat ympäristöstäsi. Aivohalvaus, aivovaurio ja hapenpuute voivat kaikki aiheuttaa vahinkoa, joka johtaa agnosiaan. Sana agnosia on peräisin antiikin kreikan…