Nämä 5 asiaa opin kun minusta tuli minimalisti

23 joulukuu, 2017
 

Olen aina pitänyt itseäni ihmisenä, joka arvostaa sitä vähää, joka minulla on tai ainakin olen yrittänyt olla sellainen. Mutta pursuava vaatekaappini ja valtava kirjapino hyllyllä ja muiden huonekalujen päällä kertoi toista tarinaa. Minulla oli liian monta sellaista esinettä, joita käytin vain koristeena, vaikka ne oli tarkoitettu muuhun. Siksi päätin yrittää muuttua minimalistiksi ja hankkiutua eroon kaikesta, mitä en tarvinnut. Tuolloin opin seuraavat 5 asiaa, jotka muuttivat elämäni täysin.

1. Nyt todella käytän sitä mitä minulla on

Yksi ensimmäisistä oppitunneista oli se, että enemmän tavaroita ei tarkoita enemmän valinnanvaraa. Itse asiassa minulta kesti pitkään tajuta, että kaikesta siitä vaatepaljoudesta huolimatta pidin aina samoja asuja. Jotkut käyttämättömistä vaatteista olivat sellaisia, jotka oli varattu erityistilaisuuksiin tai jotka olivat liian uusia, jotta niitä olisi voinut alkaa käyttää arjessa. Lopulta ne päätyivät vaatekaapin perälle, ja varsinaisesti käytin vain kolmea tai neljää vaatekappaletta.

Kirjat, joita et koskaan lue, asiat jotka vievät vain tilaa… kun hankkiudut eroon kaikesta mitä et tarvitse, elämä muuttuu täysin.

Näin päätin siis siivota. Heitin menemään kaiken mitä en käyttänyt, ja aloin myös käyttää niitä vaatteita, joista todella pidin. Lakkasin kuvittelemasta, miltä niiden käyttäminen ensimmäistä kertaa tuntuisi, ja käytin niitä oikeasti. Löysin itse asiassa jopa vaatteita, joita en muistanut omistavani, ja pidin niistä paljon. Kuinka olin vain voinut sysätä ne syrjään?

 

2. Mietin kahdesti ennen kuin ostan

Ilman epäilyksen häivääkään, ensimmäinen askel oli olennainen seuraavan oppitunnin kannalta. Kun olin tullut tietoiseksi niistä vaatteista, joita minulla oli, minulla ei ollut enää tarvetta ostaa vaatteita, joita halusin.

Sama tapahtui kirjojen, esineiden ja muiden perusjuttujen kanssa. Tiedän, että mainonnan tavoitteena on myydä ja saada meidät ajattelemaan, että tarvitsemme jotain millä emme todellisuudessa tee mitään. Uusi tietokone, uudenmakuista suklaata, parhaat kengänpohjalliset… Lopulta liian moni esine jää kuitenkin hyödyntämättä.

3. Vähemmän tavaroita, vähemmän aikaa

Paras asia minimalistiksi tulemisessa on se, että siivous helpottuu. Itse käytin hirvittävän pitkän ajan siivoten kylpyhuonetta, koska se oli täydellinen sekasorto kaikkine likaisine vaatteineen, hius- ja vartalotuotteineen, lehtineen, pyyhkeineen… Ja entäs sitten makuuhuoneeni… se oli täynnä kirjoja, joita en koskaan lukisi. Lopulta aikaa meni aina enemmän tavaroiden siirtelyyn kuin varsinaiseen siivoamiseen.

”Yksinkertaisuus on äärimmäistä hienostuneisuutta.”

Leonardo Da Vinci

Nyt kun minulla on vain se mitä tarvitsen, tavaroita, joita todella aion käyttää, voin hyödyntää aikani paremmin. Se on jotain, josta meidän tulisi aina olla kiitollisia. Aika on hyvin arvokasta, ja mitä vähemmän käytämme sitä turhuuksiin, sen parempi. Vähempi tavaramäärä teki järjestelystä ja siivoamisesta paljon nopeampaa.

naisella kukkia
 

4. Aloin keskittyä nykyhetkeen

Toiseksi viimeinen opetus oli se, että kaikki ympäröivä epäjärjestys liittyi hyvin läheisesti menneisyyteeni ja nykyhetkeeni. Oli tavaroita, joita en halunnut heittää menemään siksi, että ne muistuttivat minua jostain erityisestä hetkestä tai koska ne olivat lahjoja. Mutta minulla ei ollut niille käyttöä, joko siksi etten pitänyt niistä tai koska ne olivat rikki ja hyödyttömiä.

Muita ylimääräisiä tavaroita en uskaltanut heittää pois siksi, että pelkäsin mahdollisesti tarvitsevani niitä vielä joskus. Silloin tajusin sen, että jos jossain vaiheessa tarvitsisin jotain, voisin ostaa sen eikä minun näin ollen tarvitsisi pitää siitä kiinni siihen asti. Voisi nimittäin olla, ettei tuota hetkeä koskaan tulisi, ja tuolloin tavaroiden säilyttäminen olisi täysin hyödytöntä.

Aloin siis keskittyä enemmän nykyhetkeen, arvostaen sitä mitä minulla oli, heittäen pois sen mitä en tarvinnut, vapauttaen itseni tuosta ”mitä jos” -ajattelusta ja unohtaen sellaiset lauseet kuin ”mutta tuo esine muistuttaa minua…” Esineiden keräily tulevaisuuden varalle loppui siihen.

5. En ole tavarani

Tämä on yksi viimeisistä ja minulle todella hyödyllisistä oppitunneista. Usein ajattelemme, että olemme sitä mitä meillä on, ehkä siksi että annamme omistamiselle niin suuren arvon. Mutta ne ovat lopulta vain tavaroita, joten kysyin itseltäni seuraavan kysymyksen: mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi autoni palaisi? Tuntisin oloni tietenkin huonoksi, mutta auton voisi korvata.

 
paatit lähtevät lentoon

Muistan erään muutaman kuukauden takaisen uutisen Espanjasta, Alicanten maakunnasta. Siinä kerrottiin miehestä, joka oli kuollut yrittäessään estää tulvaa viemästä autoaan. Pelastusyrityksensä johdosta mies hukkui. Onko materiaali sen arvoista, että luopuu omasta elämästään?

”Heitä pois, siivoa, järjestä. Mikään ei vie enempää energiaa kuin tila, joka on täynnä menneisyyden esineitä, joita ei enää tarvita.”

-Dalai Lama-

Minimalistiksi tuleminen avasi silmäni uusille mahdollisuuksille. Opin sen, että voin rakastaa ja arvostaa sitä mitä minulla on, olematta kuitenkaan tavaroiden orja tai antamatta niiden määrittää elämääni. Sillä esineet eivät tuo onnea, vaikka voinkin yhä arvostaa joitakin niistä. Paljonkohan rahaa olen käyttänyt asioihin, joita en koskaan todella tule käyttämään?

Kuvien käyttöluvan on myöntänyt Her Tea Leaves