Muuttuminen ei ole helppoa, vaikka kuinka sitä haluaisimme. Miksi?
Muuttuminen ei ole helppoa. Joskus se ei ole edes mahdollista, ja joskus se ei ole tarpeellista. Ei ole olemassa täydellisen ihmisen mallia, jota meidän pitäisi tavoitella.
Kaiken lisäksi ”normaalin” käsite on todella suhteellinen. He jotka poikkeavat normaalista, ovat tavallisesti heitä jotka saavat aikaan suurimpia myötävaikutuksia ihmiskunnalle.
Aina on kuitenkin puolia, joissa voimme, ja joissa meidän pitäisi tehdä muutoksia. Ne ovat ongelmia, jotka rajoittavat elämäämme ja saavat meidät kärsimään.
Ei ole kyse siitä, että haluaisimme olla kuin muut. On kuitenkin kohtuullista aina etsiä tapoja käyttäytyä ja olla useampien ihmisten hyväksi.
”Kaikki muuttuu, jopa kaikkein kaivatuimmatkin kokevat melankoliansa.”
Tässä ei ole myöskään kyse persoonallisuutemme muuttamisesta. Meidän on sen sijaan saatava selville kuinka tunnistaa ne, jotka saavat meissä aikaan epämukavuutta.
Vaikka muuttuminen ei ole helppoa, jos kuitenkin asettamme muutoksen realististen rajojen sisälle, siitä tulee mahdollinen. On myöskin tärkeää poistaa ne tekijät, jotka toimivat esteinä. Tässä on joitain niistä.
Muuttuminen ei ole helppoa, jos emme saa palautetta
Useimmiten olemme tietoisia siitä, jos jokin käytös ei ole sopivaa. Esimerkiksi impulsiivisesti reagoiminen, tupakoiminen tai liian vähän liikkuminen. Tässä tapauksessa tajunta on läsnä, mutta ongelmasta ei ole tietoisuutta. Siksi muuttuminen ei ole helppoa.
Hyvä tapa motivoida muutokseen on tehdä väärien käytösten seuraukset näkyviksi. Antakaamme asiasta esimerkki:
Ihmiset tietävät, että heidän olisi pestävä kädet ennen syömistä. Monet eivät kuitenkaan tee näin. Jos he käyttäisivät väriainetta, joka sallii heidän nähdä heidän käsissään olevat bakteerit, he pesisivät kätensä aivan varmasti.
Tehkäämme siis näin. Ajatelkaamme huonon käytöksemme seurauksia yksityiskohtaisesti. Tehkäämme niistä lista, älkääkämme pidättäytykö kuvailemasta niitä.
Käykäämme tämä lista läpi usein. Etsikäämme myös uusia haitallisia vaikutuksia näistä käytöksistä. Lyhyesti, kohtaakamme näiden puolien seuraukset, jotka haluamme muuttaa.
Motivaation tai tuen puute
Oli käyttäytyminen kuinka negatiivista tahansa, jos me pidämme sitä yllä, se tarkoittaa että se tarjoaa meille joitain hyötyjä. Ongelma on siinä, että nuo hyödyt ovat usein lyhytkestoisia, kun taas negatiiviset seuraukset ovat usein pitkäkestoisia. Siksi on niin helppoa katsoa läpi sormien kuinka paljon vahinkoa se saa aikaan.
Tarvitsemme usein motivaatiota ja tukea pitääksemme yllä haluamme muuttua. On hyvä kertoa halustamme muuttua läheisille ihmisille. Pyytäkäämme heitä muistuttamaan meitä muutoksemme tärkeydestä. Emme kuitenkaan tarvitse heidän painostustaan, vaan heidän rohkaisuaan.
On myöskin hyvä harjoittaa itsemotivaatiota. Vanha itsemme palkitsemisen temppu toimii aina. Antakaamme itselle aina jotain kun saavutamme tavoitteemme. Tunnistakaa ponnistelumme. Muuttuminen ei ole helppoa, mutta vain muutamat asiat antavat meille niin paljon mielihyvää kuin sen saavuttaminen.
Laukaisimien ja vaihtoehtojen tunnistaminen
Meillä kaikilla on rutiineja, jotka tekevät tästä muutoksesta vaikean. Ne ovat yhteydessä käytökseen jota haluamme muokata, ja ne tekevät tavoitteistamme vaikeampia.
Rutiinit saavat meidät kääntymään takaisin tavalliseen negatiiviseen käytökseemme. Sanokaamme esimerkiksi, että päätämme harrastaa liikuntaa noin tunnin verran joka aamu, mutta meillä on tapana mennä nukkumaan liian myöhään. Ensiksi, teemme tästä vaikeampaa kuin mitä se oikeasti on.
Muulloin ne asiat, jotka ”laukaisevat” meidät negatiiviset käytöksemme ovat hienovaraisempia. Sanokaamme esimerkiksi, että meillä on tapana sotkea kaikki paikat.
Nämä sotkut ovat meidän kanssa elävien ihmisten tiellä. Sotkumme ovat riitelyn ja konfliktien lähde. Mutta emme ole organisoituneita, sillä kärsimme jonkin asteisesta ahdistuksesta, ja vaikuttaa siltä, ettei meillä ole koskaan aikaa.
Tässä viimeisessä esimerkissä laukaisijana toimii kiireellisyyden tunne. Se saa meidät uskomaan, ettei meillä ole edes kahta minuuttia aikaa pistää asioita paikoilleen. Tässä, ja muissa tapauksissa, on tärkeää tunnistaa ongelma ja mahdolliset vaihtoehtoiset ratkaisut.
Kuinka tästä ahdistuksesta voidaan päästä eroon? Kuinka voimme olla siistempiä ilman, että tunnemme menettävämme kallisarvoista aikaa?
Muuttuminen ei ole helppoa, pääosin siitä syystä että löydämme sille aina syitä olla vastaan, tapahtui tämä sitten tietoisesti tai ei. Ehkä emme halua muuttua, sillä emme ole arvioineet käytöksemme muuttamisen hyötyjä.
Tai ehkä olemme jäykän ajattelutavan uhreja. Emme ole löytäneet vaihtoehtoista käyttäytymistä korvataksemme niitä, joita meidän on muokattava.
Mikään ei takaa sitä että saamme haluamamme, mutta jos teemme töitä tietoisesti, parannamme mahdollisuuksiamme tehdä haluamamme muutos.