Mitä sinä tiedät riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä?
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Sergio De Dios González
Riippuvaiselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä jatkuva ja liiallinen tarve saada hoivaa. Se edellyttää käyttäytymistä, jolle tunnusomaista ovat alistuminen ja kiintyminen, sekä syvä hylätyksi tulemisen pelko ja siitä johtuva ahdistuneisuus.
Kuinka monta kertaa olemme tavanneet ihmisiä, jotka eivät jätä kumppaniaan, vaikka tiedostaisivat suhteen haitallisuuden ja suhde satuttaa heitä?
Kuinka moni tuntemistamme ihmisistä ei kykene tekemään päätöksiä ilman toisten mielipiteitä? Kukapa ei tuntisi ihmisitä, joka tarvitsee muita niin paljon, ettei se ole enää normaalia?
No, nämä ihmiset saattavat kärsiä riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä (vaikkakaan ei välttämättä aina).
Mutta ensinnäkin, mistä me oikein puhumme kun puhumme “persoonallisuudesta“? Lähdetään tästä ja sukelletaan sitten syvemmin riippuvaisen persoonallisuushäiriön maailmaan.
Puhutaan persoonallisuudesta
Toisin sanoen persoonallisuus on joukko ominaisuuksia tai malleja, jotka määrittelevät henkilön. Tietyt tunteet, ajatukset, asenteet ja käyttäytymismallit, joita meillä on, tekevät meistä ainutlaatuisia.
Mitä on riippuvainen persoonallisuushäiriö?
Nyt, kun tiedämme enemmän tai vähemmän mitä persoonallisuus on ja miten psykologia määrittelee sen, voimme käsitellä joitakin sen muutoksia ja häiriöitä.
Kuten aiemmin sanoimme, riippuvaiselle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä hallitseva ja liiallinen hoivan tarve, mikä johtaa alistuvaan käyttäytymiseen, liioiteltuun kiintymykseen ja hylätyksi tulemisen pelkoon.
Se alkaa aikuisuuden varhaisvaiheissa ja näkyy erilaisissa yhteyksissä (työ, perhe, vapaa-aika jne.)
Seuraavat ominaisuudet ilmenevät riippuvaisessa persoonallisuushäiriössä:
Pelko siitä, ettei osaa huolehtia itsestään
Tämä malli alkaa aikuisuudessa ja esiintyy monenlaisissa yhteyksissä. Riippuvuuden ja altistuvan käyttäytymisen tavoitteena on saada hoivaa. Nämä ihmiset ovat vakaasti sitä mieltä, etteivät he kykene toimimaan kunnolla ilman muiden apua.
Riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset omaavat suuria vaikeuksia päätöksenteossa. Mitä laittaisin päälle, otanko sateenvarjon mukaan vai en… nämä ovat heille vaikeita valintoja. He tarvitsevat neuvontaa ja hyväksyntää toisilta.
Nämä ihmiset ovat usein passiivisia ja sallivat toisten ihmisten ottaa aloitteellisuuden ja vastuullisuuden elämässään. Saatat ajatella, että tätä tapahtuu vain nuorille ihmisille, mutta sama koskee myös ikääntyneempiä.
Aikuiset, joilla on riippuvainen persoonallisuushäiriö, ovat yleensä riippuvaisia vanhemmasta tai kumppanista. He antavat heidän päättää missä asua, millaista työtä heidän tulisi tehdä ja kenen kanssa heidän tulisi kaveerata.
Häiriöstä kärsivät nuoret saattavat antaa vanhempiensa päättää kuinka pukeutua, kenen kanssa kommunikoida, kuinka viettää vapaa-aikansa ja hoitaa opiskelunsa.
Tarve antaa toisten ottaa vastuu elämästään on ikään nähden korostunutta. Se ylittää myös tarpeen, jota tällaisissa tilanteissa tarvittaisiin.
Riippuvainen persoonallisuushäiriö voi kehittyä henkilölle, jolla on vakava sairaus tai vamma. Näissä tapauksissa hoivan tarve on korostunutta verrattuna samassa tilanteessa oleviin muihin ihmisiin.
Pelko ihmissuhteiden menettämisestä
Riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset pelkäävät menettävänsä toisten tuen ja hyväksynnän. Niinpä heillä on usein vaikeuksia ilmaista erimielisyyksiä. Tämä pätee erityisesti niihin ihmisiin, joista he ovat riippuvaisia.
Nämä henkilöt eivät koe kykenevänsä toimimaan yksin, minkä myötä he saattavat myöntyä asioihin, joita he eivät oikeastaan haluaisi tehdä. He eivät riskeeraa avun menettämistä.
Tällaiset ihmiset eivät myöskään osoita vihaansa ihmisille, joihin he tukeutuvat. He pelkäävät ihmisten työntävän heidät pois.
Vaikeus aloittaa uusia projekteja ilman apua
Ihmiset, jotka kärsivät riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä, joutuvat usein vaikeuksiin projektiensa tai muiden itsenäisesti suoritettavien asioiden kanssa. He eivät luota itseensä ja uskovat tarvitsevansa apua tehtävien aloittamiseen ja suorittamiseen.
He odottavat, kunnes muut ihmiset alkavat tehdä asioita ja uskovat heidän olevan niissä parempia. Nämä ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, etteivät he kykene toimimaan itsenäisesti.
He tuntevat itsensä kyvyttömäksi ja tarvitsevat jatkuvasti apua. Heillä on kuitenkin taipumus toimia oikein, mikäli he ovat varmoja siitä, että joku valvoo ja etsii kaiken heille valmiiksi.
He saattavat pelätä näyttäytyvänsä pätevinä: he ajattelevat, että lisäämällä osaamisensa kuvioon, projekti tullaan hylkäämään. He eivät useinkaan opi taitoja, joita tarvittaisiin itsenäiseen elämään.
Mitä tahansa huolenpidon vuoksi
Riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset voivat mennä äärimmäisyyksiin saadakseen huolenpitoa toisilta. He saattavat jopa vapaaehtoisesti tehdä epämiellyttäviä tehtäviä, mikäli tällainen käyttäytyminen johtaa haluttuun tavoitteeseen.
He ovat valmiita antamaan toisille haluamansa, vaikka pyynnöt eivät olisikaan järkeviä. Tarve ylläpitää suhteita johtaa epätasapainoon tai vääristyneisiin ihmissuhteisiin.
Niinpä he saattavat myös uhrata itseään poikkeuksellisilla tavoilla tai sietää verbaalista, fyysistä tai seksuaalista hyväksikäyttöä. He ovat epämukavia tai avuttomia ollessaan yksin.
Riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset “tarttuvat” merkittäviin ihmisiin välttääkseen yksinoloa, vaikkakaan he eivät oikeasti sitä haluaisi.
Ihmissuhteiden ketjut
Kun suhde päättyy (esimerkiksi huoltajan kuolema, ero, jne.), he saattavat hakeutua kiireesti toiseen suhteeseen, jotta huolenpidon ja tuen tarve saadaan täytettyä.
He uskovat, etteivät he kykene toimimaan ilman läheistä ihmissuhdetta. Tämä motivoi heitä sitoutumaan nopeasti ja erottamattomasti toiseen ihmiseen.
Huoli itsensä huolehtimisesta
Tästä häiriöstä kärsivät ihmiset kantavat huolta siitä, että joutuisivat huolehtimaan itsestään. He ovat niin riippuvaisia muiden neuvoista ja avusta, että pelkäävät toisten hylkäävän heidät, vaikka pelko ei olisikaan perusteltua.
Nämä pelot ovat liian suuria ja epärealistisia. Esimerkiksi syöpään sairastunut vanhus, joka muuttaa poikansa luo saadakseen hoitoa, osoittaa riippuvaista käyttäytymistä, joka on tarkoituksenmukaista ottaen huomioon olosuhteet.
Riippuvaisen persoonallisuushäiriön ominaispiirteet
Riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset ovat usein pessimistisiä ja epäileviä. Heillä on taipumus heikentää kykyjään ja voimavarojaan, ja he saattavat jatkuvasti kuvailla itseään “hyödyttömäksi.”
He arvostelevat ja hylkäävät rohkeutensa ja menettävät uskon itseensä. Nämä ihmiset etsivät äärimmäistä suojaa ja valtaa toisilta.
Työkyky voi myös kärsiä, sillä aloitteellisuus ja itsenäisyys ovat uhattuina. Nämä ihmiset pyrkivät välttämään vastuullisia asemia ja tuntevat ahdistusta päätöksenteossa.
Sosiaaliset ihmissuhteet rajoittuvat useimmiten tiettyihin ihmisiin, joista he ovat riippuvaisia. Masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja sopeutumishäiriön riski kasvaa.
Riippuvainen persoonallisuushäiriö voi tuoda mukanaan myös rajatilapersoonallisuuden tai välttelevän persoonallisuuden. Myöhemmin näemme näiden eroavaisuudet.
Krooniset fyysiset olosuhteet tai erillinen ahdistuneisuushäiriö lapsuudessa altistavat riippuvaiselle persoonallisuushäiriölle.
Mikä aiheuttaa riippuvaista persoonallisuushäiriötä? Ketkä sille altistuvat?
Naiset hankkivat ongelmaan useammin psykologista apua kuin miehet, vaikka tutkimukset osoittavat riippuvaisen persoonallisuushäiriön olevan yhtä yleistä miehillä ja naisilla.
Toisaalta monet tekijät voivat edesauttaa riippuvaisen persoonallisuushäiriön kehittymistä.
- Geneettiset tekijät. Jos jollakin perheessäsi on ollut sama häiriö.
- Psykobiologiset tekijät. Neurologinen epätasapaino limbisen ja retikulaarisen systeemin välillä.
- Psykososiaaliset tekijät. Riippuvaiset etsivät ihmissuhteita saadakseen suojaa. Heillä on ollut ylisuojelevat vanhemmat.
Kuinka voimme erottaa riippuvaisen persoonallisuushäiriön ja muut persoonallisuushäiriöt?
Vaikka monet persoonallisuushäiriöt omaavat riippuvaisia ominaisuuksia, riippuvainen persoonallisuushäiriö voidaan erottaa sen nöyryyttävyydestä, reaktiivisuudesta ja liikakiintymisestä.
Sekä riippuvaiselle että epävakaalle persoonallisuushäiriölle on tyypillistä pelko hylätyksi tulemisesta. Epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen reagoi hylkäämiseen (tai sen ennakointiin) kuitenkin emotionaalisella tyhjyydellä, vihalla ja vaatimuksilla.
Riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen reagoi lisäämällä myöntyvyyttään ja alistumista, pyrkien epätoivoisesti ja kiireesti etsimään ihmissuhdetta saadakseen hoivaa ja tukea.
Epävakaalle persoonallisuudelle tyypillistä ovat myrskyisät ja tasapainottomat ihmissuhteet.
Teatraalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät ihmiset, aivan kuten riippuvaisessakin persoonallisuushäiriössä, tarvitsevat turvaa ja hyväksyntää. Niinpä he saattavat vaikuttaa lapsellisilta ja kiintyviltä.
Kuitenkin toisin kuin riippuvaisessa persoonallisuushäiriössä, jolle on tyypillistä alistuminen ja totteleva käyttäytyminen, teatraalinen persoonallisuushäiriö vaatii aktiivista huomiota ja pyrkii myös herättämään sitä.
Sekä riippuvainen että välttelevä persoonallisuushäiriö aiheuttaa epätasapainoisia tunteita, yliherkkää suhtautumista kritiikkiin ja tarvetta saada turvaa.
Välttelevästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä ihminen kokee voimakasta pelkoa tulla nöyryytetyksi ja hylätyksi. Jopa siihen asti, kunnes he erkanevat itsestään ja ovat varmoja saamastaan hyväksynnästä.
Riippuvaisessa persoonallisuushäiriössä puolestaan ihmiset etsivät ja ylläpitävät suhteita toisten kanssa eivätkä välttele tai jätä heitä rauhaan.
Kaikilla riippuvaisilla ihmisillä ei ole sairautta
Kuten alussa totesimme, tiedät varmasti jonkun, joka täyttää nämä piirteet. Ole kuitenkin varovainen! Se ei tarkoita, että heillä olisi riippuvainen persoonallisuushäiriö. Itse asiassa monilla ihmisillä on riippuvaiseen persoonallisuushäiriöön viittaavia piirteitä.
Ainoastaan silloin kuin piirteet ovat joustamattomia, hallitsemattomia ja pysyviä sekä aiheuttavat merkittäviä toimintahäiriöitä ja subjektiivista epämukavuutta, voidaan puhua riippuvaisesta persoonallisuushäiriöstä.
Kirjallisuus:
Grossman, Seth & Millon, Carrie & Meagher, Sarah & Ramnath, Rowena (2001). Trastornos de la personalidad en la vida moderna. Primera edición, segunda edición 2006. Barcelona: Ed. Masson & Elsevier.
American Psychiatry Association (2014). Manual diagnóstico y estadístico de los trastornos mentales (DSM-5), 5ª Ed. Madrid: Editorial Médica Panamericana.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.