Etuaivolohko: persoonallisuuden hallitsija

29.9.2017 en Kuriositeetit 117 Jaetut
kasvojen poisto

Aivot ovat elin, joka on hyvin herkkä traumoille. Aivovamma voi johtaa merkittäviin aukkoihin toimintakyvyssä. Päähän kohdistuvan lyönnin seurauksena voivat monet elintoiminnot vahingoittua, mukaan lukien kieli, näkö ja muisti. Kaikki riippuu siitä mihin osaan aivoista isku kohdistuu.

Jokaisella aivolohkolla on omat toimintansa. Etuaivolohko on erityisen tärkeä toimeenpaneville toiminnoille, henkiselle joustavuudelle sekä ongelmanratkaisullemutta se on myös vastuussa monista persoonallisuuden piirteistä.

Vaikka saattaakin aluksi vaikuttaa oudolta että onnettomuus voi muuttaa luonnettasi, voi niin todella tapahtua. Persoonallisuus on joukko enemmän tai vähemmän pysyviä ominaispiirteitä, joihin vaikuttavat sekä perinnöllisyys että kokemus. Onnettomuuden jälkeen jotkut ihmiset kokevat muutoksia näissä piirteissä, minkä selittää juurikin onnettomuuden aiheuttamat vahingot.

Phineas Gagen tapaus

phineas gage

Yksi tunnetuimmista tapauksista neuropsykologian alalla on, kun Phineas Gage joutui työonnettomuuteen eikä ollut koskaan enää samanlainen. Metrin pituinen rautatanko seivästi hänen päänsä epäonnisessa tapahtumasarjassa. Yllättävää kyllä hän jäi henkiin eikä edes menettänyt tajuntaansa.

Hän toipui täysin fyysisesti, mutta jokin hänessä kuitenkin muuttui. Hänestä tuli tunnistamaton elämänsä ihmisille. Ihmiset jotka olivat tunteneet hänet jo entuudestaan sanoivat, että hän oli tunnollinen mies mutta onnettomuuden jälkeen hänestä tuli ailahtelevainen, häpäisevä, aggressiivinen ja kärsimätön. Hänen ihmissuhteensa vaativat veronsa, kuten myös hänen suorituksensa töissä.

Näiden muutosten seurauksena hän kompuroi työstä toiseen kunnes päätyi eläväksi museon näyttelyesineeksi. Sekä hänen kallonsa että rautatanko ovat nyt Harvard Medical Schoolin museossa. Koska hänelle tapahtui näin, alkoivat ihmiset nähdä etuaivolohkon persoonallisuuden, tunteiden ja ihmissuhteiden hallitsijana.

Etuaivolohko ja persoonallisuus

Aikaisemmin ihmiset luulivat että etuaivolohkolla ei ollut mitään tarkoitusta, mutta Phineas Gagen tapauksen jälkeen alettiin uudelleen tutkimaan sen toimintoja. Etuaivolohko on melko iso ja sillä on monta erilaista tehtävää kuten liikkuminen ja sanojen lausuminen (Brocan alue).

Etulohkojen aivokuori on alue, joka on vastuussa persoonamme muokkaamisesta. Se on vastuussa persoonallisuudesta, tunteiden säätelystä, oma-aloitteellisuudesta ja arvostelukyvystä. Sillä on myös suuri rooli tarkkaavaisuuden kehityksessä. Kaiken kaikkiaan etulohkojen aivokuori vaikuttaa olevan ajatusten sekä henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisten tekojen yhteensovittaja.

etuaivolohko ja persoonallisuus

Toimeenpanevilla toiminnoilla viitataan kykyyn erottaa ristiriitaiset ajatukset toisistaan, tehdä arvioita hyvästä ja pahasta sekä ennustaa tulevaa nykyisten tekojen seurauksina. Siihen sisältyy myös työnteon hallitseminen aikaisemmin laadittujen tavoitteiden mukaan, tulosten ennustaminen, odotusten luominen ja mielijohteiden hallitseminen sosiaalisissa tilanteissa (epäsopivista käytöksistä pidättäytyminen).

Etuaivolohkojen aivokuoren vahinko, joka vaikuttaa persoonallisuuteen

Aivovahinko joka vahingoittaa etuaivolohkojen aivokuorta voi johtaa äärimmäisiin muutoksiin persoonallisuudessa, oli se sitten traumaattisen aivovaurion, auto-onnettomuuden tai kirurgisen työkalun aiheuttama. Muutokset persoonallisuudessa riippuvat vahingoittuneesta alueesta.

Potilas voi esimerkiksi kehittää välinpitämättömyyden oireyhtymän, johon sisältyy:

  • Motoorisen ja sanallisen spontaanisuuden väheneminen.
  • Oma-aloitteisuuden puute.
  • Hitaampi motorinen ja sanallinen aktiivisuus.
  • Henkinen välinpitämättömyys.
  • Rajoitetut tunteet.
  • Alhaisempi seksivietti.

Voi myös kehittyä pidättyväisyyden oireyhtymä, johon sisältyy:

  • Vaikeus tukahduttaa tiettyjä käyttäytymistapoja.
  • Itsekritiikin puute.
  • Epäsopiva sosiaalinen käytös.
  • Välinpitämättömyys muita kohtaan.
  • Seksuaalinen pidättyväisyys.

Lobotomia

Psykiatri ja neurologi Egas Moniz oli edelläkävijä lobotomian käytössä vuonna 1935. Lobotomiassa on kyse toimenpiteestä, jossa etuaivolohkojen aivokuoren ja muiden aivojen osien yhteys katkaistaan. Lobotomiaa käytettiin vuosia hoitotoimenpiteenä masennukseen ja muihin psykiatrisiin sairauksiin.

Vaikka Moniz sanoikin hänen väliintulojensa olleen onnistuneita, niillä oli tuhoavat sivuvaikutukset. Sen lisäksi että 6 % potilaista kuoli, suurimmalla osalla potilaista havaittiin haitallisia muutoksia persoonallisuudessa ja sosiaalisessa toiminnassa. Näistä hyvin kyseenalaisista tuloksista huolimatta hän voitti Nobel-palkinnon fysiologiassa ja lääketieteessä.

Walter Freeman teki tästä toiminnasta tunnetun Yhdysvalloissa. Jäänporausmenetelmää käyttäen, samankaltainen työkalu vasaroitiin potilaan aivoihin kyynelkanavan läpi kunnes etuaivolohkojen aivokuori oli erotettu muista aivojen osista. Sitä käytettiin pitkään hoitotoimenpiteenä kaikille tunnetuille psykologisille sairauksille. Tänä päivänä sitä pidetään barbaarisena menetelmänä psykiatrian historiassa ja onneksi se hävitettiin vuonna 1967.

UUTISIA VERKOSSA