Ongelmanratkaisuterapia: päätöksenteon tieteellinen metodi

· 1.7.2017

Voi ongelmat! Ongelmat ovat läsnä läpi elämämme, aina koulumaailman matematiikasta aikuisuuden arkipäivän ongelmiin. Onneksi ongelmien alkutaipaleella meillä oli opettajia, jotka auttoivat ratkaisemaan niitä.

Mutta mitä voimme tehdä kohdataksemme ongelmat todellisessa ”aikuisten” elämässämme? Ongelmilla on taipumus olla muuttuvia, eivätkä ne koskaan ole samanlaisia… Emme kuitenkaan saa menettää toivoa! Vaikka ei olekaan olemassa tarkkaa menetelmää, jota voisimme käyttää jokaisen ongelman kohdalla sen ratkaisemiseksi, voimme ohjata itseämme käyttämällä ongelmanratkaisutekniikoita, jotka auttavat meitä tekemään parhaan päätöksen.

”En ole olosuhteideni tuote, olen päätösteni tuote. ”
-Steven Covey-

Mitä on ongelmanratkaisuterapia?

Ristiriidat ovat osa elämää ja me kaikki kärsimme niistä. Ihmisolentoina olemme luonnollisia ongelmanratkaisijoita, vaikka jotkut meistä ovatkin parempia tämän ”luonnollisen lahjan” kanssa. Mitä voimme ymmärtää tästä? Se on taito, jota voidaan kehittää. Siksi D’Zurilla ja Golfried esittivät idean ongelmanratkaisuterapiasta vuonna 1971.

Tämä tekniikka helpottaa ongelmien ja vaihtoehtoisten ratkaisujen tunnistamista, sekä auttaa valitsemaan tehokkaimman vastauksen. Tällä tavoin meillä on yksi työkalu lisää, jolla voimme hallita erilaisia esteistä syntyviä negatiivisia tunteita.

mietteliäs

Tästä syystä meidän tulee noudattaa metodin viittä vaihetta, jotka selitämme yksityiskohtaisesti alla. Se on pitkä prosessi, mutta jokaisen minuutin arvoinen, jos laitat sen käyttöön huomattavan ongelmallisissa tilanteissa. Vaiheet, joita sinun tulee noudattaa, ovat:

  • Näkemyksemme ongelmasta
  • Määrittely ja ongelman muotoileminen
  • Vaihtoehtoisten ratkaisujen luominen
  • Päätöksenteko
  • Toteutus ja vahvistaminen

Vaihe 1: Näkemyksemme ongelmasta

Ensimmäinen askel ongelmanratkaisussa on suhtautua konfliktiin ja omaamiimme kykyihin myönteisesti, jotta voisimme kohdata sen onnistuneesti. Meidän on uskottava itseemme, siihen että pystymme ratkaisemaan ongelman ja tunnistamaan rasitteet, kuten epävarmuuden, joista koitamme päästä eroon.

On tärkeää muuttaa näkemystämme ongelmasta. Sen sijaan että ajattelisimme siitä negatiivisesti, mikä vaikeuttaa meitä löytämään ratkaisun, meidän on tarkasteltava sitä haasteena, joka auttaa henkilökohtaista kasvuamme ja parantaa kykyjämme.

Tämän lisäksi meidän tulee ajatella ennen toimimista, jotta voimme suorittaa prosessin ensimmäisen vaiheen. Jos toimimme impulsiivisella tavalla, teemme virheitä yrittäessämme ratkaista ongelmaa.

Vaihe 2: Määrittely ja ongelman muotoileminen

Hyväksyttyämme ongelmat ja niille sopivien ratkaisujen löytymisen, voimme siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Tässä vaiheessa pyrimme määrittelemään ja muotoilemaan konfliktia oikein. Tämä on erittäin tärkeää, sillä kun olemme konkreettisesti ymmärtäneet haasteen, olemme jo pitkällä sen ratkaisussa.

On tarpeen alkaa keräämään asiaankuuluvaa tietoa ja kuvailla sitä oikeilla, täsmällisillä ja olennaisilla termeillä. Objektiivisten tosiasioiden ymmärtäminen on tärkeää.

Oleellista on myös selvittää, miksi tilanne on kehittynyt konfliktiksi. Lisäksi, meidän tulee uudelleenarvioida konflikti henkilökohtaisen ja sosiaalisen hyvinvointimme kannalta. Meidän tulee olla tietoisia siitä, ettei jokaista ongelmaa voida ratkaista. Meidän on luotava realistinen ratkaisutavoite. Voimme jopa purkaa ongelman osiin, jotta ratkaisun löytyminen olisi helpompaa.

Vaihe 3: Vaihtoehtoisten ratkaisujen luominen

Kun olemme onnistuneet toteuttamaan kaksi edellistä vaihetta ja tiedämme ongelmamme tarkasti, on aika luoda mahdollisimman monta vaihtoehtoista ratkaisua. Tämä on meille vaikeaa, mutta meidän tulee ottaa aikaa ja työstää sitä.

Mitä enemmän vaihtoehtoisia ratkaisuja luomme, sitä enemmän ideoita meillä on käytettävissämme, ja sitä enemmän meillä on myös mahdollisuuksia löytää paras mahdollinen vastaus ongelmaan. On tärkeää muistaa, että tässä vaiheessa emme arvioi ratkaisujen laatua, sillä se estää mielikuvitusta, jonka vuoksi alamme arvioida seuraavassa vaiheessa.

Ongelmanratkaisuterapia oven valinta

Vaihe 4: Päätöksenteko

Nyt on tullut aika vertailla ja arvioida vaihtoehtoja, jotka loimme edellisessä vaiheessa. Arviointimme pohjalta voimme valita parhaan ratkaisun tai ratkaisut.

Kuinka teemme sen? Meidän tulee arvioida hyödyt ja haitat jokaiselle ehdotetulle ratkaisulle niin pitkällä kuin lyhyelläkin aikavälillä. Näin voimme valita ratkaisun tai ratkaisumallin, jonka uskomme auttavan meitä saavuttamaan halutut tulokset. Tätä varten toimimme neljän kriteerin mukaan:

  • Ongelmanratkaisu: mahdollisuudet ongelman ratkaisuun.
  • Tunnepitoinen hyvinvointi: halutun tunneperäisen ratkaisun laatu.
  • Aika/vaiva: laskettu aika ja vaiva, jonka koemme tarvitsevamme.
  • Yhdistetty henkilökohtainen ja sosiaalinen hyvinvointi: haluttu ratkaisu hyödyissä/haitoissa.

Saavutettujen tulosten avulla meidän tulee selvittää voidaanko ongelmaa ratkaista, tarvitsemmeko lisätietoja ennen vaihtoehdon toteuttamista, ja mikä vaihtoehto meidän tulisi lopulta valita. Jos se ei tunnu mahdolliselta, meidän tulisi palata edellisiin vaiheisiin löytääksemme onnistuneen ratkaisun.

Vaihe 5: Toteutus ja vahvistaminen

Kun olemme valinneet oikean ratkaisun, mitä on jäljellä? Ratkaisun käyttöönotto! Tämä on ainoa tapa tietää, onko ratkaisu oikea ongelmatilanteen nujertamiseksi. Kun alamme toteuttaa ratkaisua, meidän tulee tarkastella itseämme objektiivisesti ja vertailla saavutettuja tuloksia ennustamiimme. Jos havaitsemme ettei ratkaisu ollut haluttu, meidän tulee tarkastella ongelmaa uudelta kantilta.

“Toiminta on kaiken menestyksen perusta.”
-Pablo Picasso-
Ratkaistuamme vaikean ongelman, unohdamme usein jotakin hyvin tärkeää: itsemme palkitsemisen. On ihmisiä, jotka kulkevat ongelmasta toiseen läpi elämänsä ja kun ongelmia ei ole, he ennakoivat jo seuraavaa. Epäilemättä, tämä on yksi parhaista tavoista polttaa itsensä stressillä.
tyttö ja kukka

On tärkeää lakata märehtimästä ongelmassa. Jos etsimme ratkaisuja laittamatta niitä kuitenkaan käytäntöön, kärsimme epämukavuudesta tai jopa ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta.

Meidän on otettava riskejä ja tehtävä päätös, ottaa askel eteenpäin. Ei ole vakavaa, jos tyrimme! Kuka onkaan täydellinen? Ei kukaan! On parempi tehdä väärä päätös kuin jatkaa ajattelua ja ajattelua tekemättä mitään. Nyt kun tiedät, on aika löytää ratkaisuja haasteisiin, jotka ilmenevät elämässäsi.