Tarpeidesi näkeminen: paras tapa voittaa ahdistus

· 30.1.2018

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yksi yleisimmistä psykologisista ongelmista meidän yhteiskunnassamme. Tarkemmin sanottuna ne ovat heti toisella sijalla, heti päihteiden, kuten huumeiden ja alkoholin väärinkäytöstä johtuvien häiriöiden jälkeen.

Tämä kertoo meille, ettemme saisi kieltää tämän häiriön tärkeyttä. Meidän on sovellettava parhaita strategioita ja lähteitä voittaaksemme ahdistus silloin, kun se päättää ilmestyä elämäämme.

Koska ahdistus on niin yleistä ja merkittävää nykypäivänä, voimme tunnistaa kuinka ahdistuksella on paljon tekemistä yhden riskitekijän kanssa: emme näe henkilökohtaisia tarpeitamme, emmekä osaa laittaa niitä etusijalle.

Ahdistus on määränpää, jolla on useita sisääntulopisteitä

On totta, että patologisoimme pelkoa aivan liikaa. Unohdamme, että se ei ole ainoastaan häiriö, mutta se on myös hälytysjärjestelmä. Se on tapa, jolla kehomme ja mielemme kertoo meille, että kaikki ei ole kunnossa.

Koska me patologisoimme sitä liikaa, on olemassa suuri joukko eri menetelmiä parantaa ahdistus. Mutta useimmat niistä ovat virheellisiä. 

Ne pyrkivät hoitamaan ainoastaan oireet, ja ne laiminlyövät perimmäiset syyt ja asiat, jotka pitävät ahdistusta yllä. Tällainen oireisiin pohjautuva hoito on väärin, sillä se ei hyökkää itse ahdistuksen syitä kohti. Tämä hoito keskittyy ainoastaan ahdistuksen oireisiin.

Tälle tunteelliselle tilalle ei ole ainoastaan yhtä ainoaa syytä. Yhdet yleisimmistä syistä ovat pitkittynyt stressi, tai tunne siitä, että meidän ”ihanteellisen minän” ja ”todellisen minän” välillä on liian suuri ero. 

Eli siis elämän jota me tällä hetkellä elämme, ja elämän jota haluaisimme elää, välillä on liian suuri ero. Kun me huomaamme tämän eron olevan niin suuri ja ylipääsemätön, on todella todennäköistä, että meille ilmaantuu ahdistusta.

miestä harmittaa

Toisin sanoen, yksi yleisimmistä ahdistuksen alkuperästä on se, ettemme näe tarpeitamme. Saatamme elää käyttäen autopilottia todella pitkään, emmekä tästä syystä luo elämää, jonka todella haluamme. Ja kun tämä tapahtuu, meidän psykologinen järjestelmämme alkaa hälyttämään, ja ahdistus saa alkunsa.

Kun henkilö ei näe tarpeitaan – aikaa itselleen, enemmän vapaa-aikaa, vähemmän ajan viettoa tiettyjen ihmisten kanssa, vähemmän töitä, vähemmän kotitöitä – hän paljastaa itsensä joka päivä sellaiselle ympäristölle, joka on vihamielinen, epämiellyttävä, eikä lainkaan hyvä hänelle.

Kun nämä negatiiviset tunteet kestävät liian pitkään, ne tuovat mukanaan ahdistusta.

”Ollaksesi tyytyväinen sinun on oivallettava, että sinulla on jo se, mitä etsit.”

-Alan Cohen-

Siinä ei ole mitään väärää, että teemme uhrauksia ja täytämme vaatimuksia, joita me emme halua. Mutta jos siitä tulee meille arkipäiväistä, sitten meillä on ongelma.

Kun toimimme ikuisesti tällä tavalla, emme täytä tarpeitamme yksilöinä. Tällaisessa tapauksessa mielellämme on tapa kertoa meille, jos asiat eivät suju kunnolla.

Mielemme saattaa kertoa meille, jos jokin ei ole raiteillaan, jos elämä ei ole hyvää: eli meidän on tehtävä muutoksia. Ahdistus on olemassa kopauttaakseen meitä päähän.

Ahdistus aktivoituu silloin, kun ”sisäinen kompassisi” ei löydä pohjoista

Sanotaan, että koet ahdistuksen oireita. Oireet vaihtelevat nopeista sydämenlyönneistä, pahoinvoinnista, hikoilusta, tai todellisuuden kadottamisen tunteesta, jne. Kun tämä tapahtuu, ensimmäinen asia mitä terapiassa tehdään, on hyökätä noita oireita kohti.

Tämä on kyllä oikein, mutta pitkällä aikavälillä se ei ole tarpeeksi. Jos tämä tunteellinen tila pysyy, se johtuu siitä, että jokin ruokkii sitä.

Tuo jokin saattaa olla se, joka alunperin aiheuttaa ahdistusta, tai sitten jokin muu. Missä tapauksessa tahansa, ennen kuin me hoidamme sen, se jatkaa meidän satuttamistamme.

Ahdistus on hälytysjärjestelmä, joka kertoo meille, että meidän on tehtävä muutoksia. Muutokset riippuvat itse henkilöstä, kenestä on kyse.

Jossain tapauksissa muutoksilla saattaa olla tekemistä työn kanssa. Muissa tapauksissa ne voivat liittyä henkilön avioliittoon, perhesuhteisiin, lapsiin, jne. Mutta mitä suurimmalla osalla meistä on yhteistä, on henkilökohtaisten arvojen ja tarpeiden uhraaminen.

Kuinka voittaa ahdistus?

Voittaaksemme ahdistuksen meidän on nähtävä vaivaa psyykkisen itsetuntemuksemme kehittämisessä. Meidän on opittava tuntemaan arvomme ja tarpeemme.

Lyhyellä aikavälillä on hyvä keskittyä oireisiin. Mutta se ei ole tarpeeksi, sillä useimpien ahdistuneisuushäiriöiden alkuperä juurtaa tyytymättömyydestämme elämää kohtaan.

Jos ahdistuksen hoito ei keskity luomaan uutta ja parempaa elämää, me päädymme pelkästään peittelemään ahdistusta. Mutta alkuperäinen syy on edelleen olemassa.

Ensimmäinen askel on hakeutua terapiaan. Tämä vaikuttaa helpolta ja ilmiselvältä, mutta ihmiset eivät yleensä tunnista sitä eivätkä hae apua. He yrittävät itse selvittää ongelmaa, joka oikeasti tarvitsee ammattilaisen huomiota.

Tehokas hoito alkaa hyökkäämällä ahdistuksen oireita kohti. Tällä tavalla tuo henkilö kykenee myöhemmin asettamaan itselleen tavoitteita ja muuttamaan eri asioita elämässään. Sitten nuo muutokset auttavat heitä täyttämään heidän syvimmät toiveet.

”Jos haluat olla onnellinen, aseta itsellesi tavoite, joka määrää ajatuksiasi, vapauttaa energiasi ja inspiroi toivojasi.”

-Andrew Carnegie-

nainen ja terapeutti

On vielä eräs askel, joka meidän on otettava, sitten kun meillä on kaikkein heikentävimmät ahdistuksen puolet hallinnassa. Meidän on tehtävä töitä henkilökohtaisen kasvun eteen, jos todella haluamme voittaa ahdistuksen.

Yksi todella tärkeä osa on oppia asettaa aikaa ja tilaa sivuun itseämme varten. Tämä voi olla vaikeaa, sillä se tarkoittaa, että henkilön on kysyttävä itseltään kysymyksiä, joita hän ei koskaan kysy. Näitä kysymyksiä voi esimerkiksi olla: ”mitä minä haluan?”, ”mitä minä tarvitsen?”, ”mistä minä pidän?”.

Näiden kysymyksien kysyminen ja terapia-avun saaminen avaa meille oven ahdistuksen voittamiseen. Jos kärsit tämänkaltaisesta häiriöstä, ota askel eteenpäin. Pyydä apua, ja ala kuunnella syvimpiä halujasi ja tarpeitasi. Tämä on paras tapa aloittaa uusi, vapaa elämä – ilman ahdistusta.