Logo image
Logo image

Mitä ovat ajatusansat ja kuinka ne havaitaan

3 minuuttia
Mitä ovat ajatusansat ja kuinka ne havaitaan
Valeria Sabater

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 22 joulukuuta, 2022

Ajatusansat ovat negatiivisia päättelymalleja. Kuvittele ne labyrintteina, joihin terve järkesi ja kykysi nähdä asiat perspektiivillä, loogisella ja rauhallisella tavalla jäävät loukkuun. Sen sijaan kognitiiviset vääristymät ja emotionaaliset suodattimet voittavat, ruokkien onnetonta oloasi.

Jokainen on joskus kokenut ajatusansoja. Ne osoittavat, että ihmisenä olet rationaalinen olento. Tämä kuva ei kuitenkaan sovi yhteen todellisuuden kanssa, koska ihmisenä olet myös emotionaalinen olento, joka ajattelee. Itse asiassa tunteesi hallitsevat ajattelutapaasi ja toimintaasi.

Joskus et ymmärrä, että olet itse syyllinen onnettomaan oloosi, koska mielesi ei ole aina objektiivinen tai looginen, ja sitten ajaudut itsetuhoiseen kierteeseen. Katsotaanpa tätä tarkemmin.

“On kolme pakkoa, jotka pidättelevät meitä. Minun täytyy pärjätä hyvin. Sinun on kohdeltava minua hyvin. Ja maailman täytyy olla helppo.”

-Albert Ellis-

Some figure

Mitä ajatusansat ovat?

Ajatusansat ovat läsnä melkein kaikilla elämän osa-alueilla, myös ihmissuhteissa. Ihmissuhteissa puolueellisilla ja vääristyneillä ideoilla on taipumus tulla hallitseviksi, mikä estää sinua pakenemasta tuskallisia suhteita.

Pohjois-Carolinan yliopisto Yhdysvalloissa teki tutkimuksen, joka väitti, että monien nuorten kognitiiviset vääristymät johtavat seurusteluväkivaltaan. Siten näihin vääristymiin puuttuminen parantaisi sekä heidän mielenterveyttään että potentiaaliaan.

Kykysi olla onnellinen ja ylläpitää tyydyttäviä ihmissuhteita riippuu pitkälti siitä, miten huomaat ajattelevasi, ja että puutut siihen. Katsotaanpa, mitkä ovat yleisimpiä ja uuvuttavimpia ajatusansoja.

Itsesi leimaaminen ja tuomitseminen

“Olen hyödytön”, “olen tyhmä”, “en vain pysty siihen”. Yksi yleisimmistä ajatteluansoista on antaa itseäsi kuvaava adjektiivi aina, kun todellisuus on ristiriidassa toiveidesi kanssa. Teet nopean arvion edes analysoimatta, mikä johti sinut kyseiseen tilanteeseen. Et kohtele itseäsi kunnioittavasti etkä myötätuntoisesti.

“Minun kaltaiseni epävarmat ihmiset eivät pääse mihinkään elämässä.” Tällaiset ajatukset ovat itsesi leimaamista, ja ne asettavat itsetunnollesi äärimmäisen yleisen ja vammauttavan ansan.

Personointi

“Kumppanini tuli töistä kotiin todella ärtyneenä. Se johtuu siitä, että hän ei todellakaan halua olla kanssani.” “Pomoni on ollut todella stressaantunut tänään. Olen varmaan tehnyt jotain väärin.” “Ystäväni haukottelee. Olen varmasti hänen mielestään tylsä.” Joskus asetat päähäsi ajatuksia, joilla ei ole pohjaa. Personointi on hyödytön tapa kiduttaa itseäsi uskomalla, että olet kaiken ympärilläsi tapahtuvan negatiivisen syy ja alkuperä.

Yleistäminen ja katastrofaalinen ajattelu

“Jos saan toisen ahdistuneisuuskohtauksen, kuolen.” “Saan varmasti potkut, ja silloin en pysty maksamaan asuntolainaa ja menetän talon.” Katastrofaaliajattelu ilmenee niin, että pidät itsestäänselvyytenä että kuviteltu negatiivinen tapahtuma tuo mukanaan koko ketjun katastrofeja.

Suodatus

Suodatus on myös yksi yleisimmistä ajatteluansoista. Se tarkoittaa, että kiinnität huomiota vain jokapäiväisen elämän negatiivisiin puoliin, jättäen huomiotta kaikki positiiviset. Jopa silloin, kun alkaa taas mennä paremmin, mielesi keskittyy vain haitallisiin ja vaivalloisiin asioihin.

Mustojen ja velvollisuuksien tyrannia

Koko luettelon ajatteluloukuista tai kognitiivisista vääristymistä laati ensin Albert Ellis, ja myöhemmin psykoterapeutti Aaron T. Beck laajensi sitä. Ellis oli kuitenkin ensimmäinen, joka varoitti meitä “minun täytyy” ja “minun pitäisi” tyranniasta.

Toteamukset “minun täytyy” ja “minun pitäisi” asettavat jäykkiä ja vaativia sääntöjä, jotka mielesi luo muistuttamaan sinua, kuinka asioiden pitäisi (muka) olla. Näiden sääntöjen noudattamatta jättäminen on sietämätöntä ja saa sinut tuntemaan olosi erehtyväksi tai hyödyttömäksi.

Esimerkki tästä on ajatus, että kumppanisi “pitäisi” olla tällainen tai tuollainen. Lisäksi elämän “pitäisi” olla helpompaa ja sinun “pitäisi” olla paljon taitavampi ja tuottavampi.

Emotionaalinen päättely

Tällainen ajatusansa kaappaa rationaalisen mielesi ja sitä hallitsevat negatiiviset valenssitunteet. Tunteet, kuten viha, suru ja pettymys. Tämä ajatusansa saa sinut käsittelemään maailmaa näiden tunnetilojen kautta.

Emotionaalinen päättely saa sinut putoamaan loputtomiin kärsimyksen kierteisiin. Jos esimerkiksi ajattelet jotain negatiivista, tunnet olosi huonoksi ja koska tunnet olosi huonoksi, näet todellisuuden tuomion linssin läpi. Sitten vahvistat pelkoasi yhä enemmän, ja tämä kaikki valloittaa mielesi.

Some figure

Kuinka poistaa ajatusansat

Tärkeintä näissä tapauksissa on tiedostaa, että jokainen vahvistaa omaa ajatteluaan ja putoaa omiin ansoihinsa. Kukaan ei ole immuuni tällaisille ajatusansoille, jotka tuovat elämään epämukavuutta ja kärsimystä. Niiden olemassaolon tunnistaminen on välttämätöntä. Niiden poistaminen käytöstä on kuitenkin hieman monimutkaisempi tehtävä, koska olet vahvistanut niitä jo vuosikaudet.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia käyttää näissä tilanteissa erittäin tehokasta resurssia, kognitiivista uudelleenjärjestelyä. Tämä terapia auttaa sinua käsittelemään ajatuksiasi, tunteitasi ja käyttäytymistäsi helpottaaksesi elämäsi hallintaa ja palauttaaksesi hyvinvoinnin tunteen.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Miller, A. B., Williams, C., Day, C., & Esposito-Smythers, C. (2017). Effects of Cognitive Distortions on the Link Between Dating Violence Exposure and Substance Problems in Clinically Hospitalized Youth. Journal of clinical psychology73(6), 733–744. https://doi.org/10.1002/jclp.22373
  • Rnic, K., Dozois, D. J., & Martin, R. A. (2016). Cognitive Distortions, Humor Styles, and Depression. Europe’s journal of psychology12(3), 348–362. https://doi.org/10.5964/ejop.v12i3.1118
  • Ruiz, M. A., DIíaz, M. I. & Villalobos, A. (2012). Manual de Técnicas de Intervención Cognitivo Conductuales. Bilbao: Desclée De Brouwer

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.