Mitä on illusorinen korrelaatio?

Illusorinen korrelaatio tarkoittaa sitä, että luomme yhteyden kahden muuttujan välille riippumatta siitä, onko tällaista yhteyttä oikeasti olemassa vai ei. Tämä ilmiö perustuu aivojen tapaan käsitellä tietoa toimiakseen ympäröivässä maailmassa.

Usein tulkintamme siitä, mitä ympärillämme näemme, ei kuitenkaan täysin vastaa todellisuutta. Tämä voi johtaa olettamuksiin, jotka perustuvat täysin omaan kokemukseemme. Loistava esimerkki illusorisesta korrelaatiosta ovat stereotyypit ja ennakkoluulot tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan.

Mitä illusorinen korrelaatio on?

Kuten jo mainittiin, illusorinen korrelaatio on mahdollisesti olemattoman yhteyden havaitsemista kahden elementin välillä. Se on vahvistusharha, jossa yksilön kokemus saa hänet luokittelemaan kaksi asiaa toisistaan riippuvaisiksi, vaikka ne eivät välttämättä sitä ole.

Yksilöllä ei tarvitse olla suoraa kokemusta muodostaakseen tiettyjä assosiaatioita. Toisin sanoen kulttuurisella ja yhteiskunnallisella tasolla on uskomuksia, jotka edistävät näitä vääristymiä, vaikka ihmisellä ei olisi suoraa kokemusta kyseisistä asioista.

Esimerkki tästä voisi olla tatuoitujen ja lävistettyjen ihmisten pitäminen vaarallisina, ja virkapukuja käyttävien ihmisten pitäminen koulutettuina ja kuuliaisina.

Illusorisen korrelaation piirteet

Illusorinen korrelaatio saa meidät usein sokeasti noudattamaan kognitiivisia vääristymiämme. Toisin sanoen uskomme vakaasti, että yhteys on olemassa kahden muuttujan välillä, jotka eivät todellisuudessa välttämättä liity toisiinsa. Yksinkertaistettuna illusorinen korrelaatio yksinkertaistaa tiettyjä mielen prosesseja saaden meidät toimimaan sen perusteella, mitä omat kokemuksemme (suorat tai epäsuorat) meille kertovat.

Samalla tavalla tiettyjen ihmisryhmien käytöstä yksinkertaistetaan, ja toimimme tuon saatavilla olevan tiedon mukaan. Illusorinen korrelaatio on näin ollen eräänlainen aivojen oikopolku, joka yksinkertaistaa suhdetta kahden tai useamman muuttujan välillä.

Sosiaalipsykologia ja illusorinen korrelaatio

Yhteiskunta vaikuttaa tietyntyyppisiin uskomuksiin, käytösmalleihin ja asenteisiin. Käyttäydymme tilanteesta riippuen jollakin tietyllä tavalla, tuntien olomme mukavimmaksi omassa sosiaalisessa ryhmässämme.

Illusorinen korrelaatio vaikuttaa myös siihen, että tunnemme kuuluvamme tiettyihin sosiaalisiin ryhmiin, kasvattaen joskus eroavaisuuksia eri ryhmien välillä. Tämä selittyy tietyillä ajattelutavoilla, jotka suosivat sitä ryhmää, johon tunnemme kuuluvamme. Mielemme etsii luontaisesti oman ryhmämme positiivista eroavaisuutta.

Todellisen elämän esimerkkejä

Tässä joitakin esimerkkejä kyseisestä vääristymästä:

• Tatuoitujen ihmisten mieltäminen rikollisiksi.
• Pienituloisten ihmisten pitäminen kouluttamattomina.
• Eri roduista tai etnisistä ryhmistä olevien ihmisten pitäminen vaarallisina.
• Hyvin pukeutuvien ja fyysisesti viehättävien ihmisten pitäminen korkeasti koulutettuina ja varakkaina.

Illusorinen korrelaatio muissa yhteyksissä

Illusorista korrelaatiota ei esiinny ainoastaan sosiaalisten ryhmien yhteydessä. Kun olemme kokeneet jotakin kerran, tämä ilmiö saa meidät uskomaan, että niin tulee tapahtumaan toistekin juuri samalla tavalla. Tässä muita konkreettisia esimerkkejä:

Amuletit

Kuvitellaan, että jollekulle on tapahtunut peräjälkeen useita pahoja sattumuksia. Henkilö kuulee, että tietyillä amuleteilla on kyky pitää “paha energia” loitolla. Kun hän ostaa sellaisen, hän tajuaa sen tuovan hänelle “parempaa onnea”.

Näin henkilö alkaa mieltää amulettien käytön pahan energian torjumiseen. Vaikka henkilöllä olisi huonoja kokemuksia sellaista käyttäessäänkin, hän jatkaa todennäköisesti sen pitämistä.

Horoskoopit

Horoskoopin lukeminen vaikuttaa tiettyihin todellisuuden havainnointiprosesseihin. Toisin sanoen horoskooppeja lukevilla ihmisillä on taipumusta uskoa lukemiinsa luonnekuvauksiin, koska ne ovat yleensä olettamuksia, jotka sopivat valtaosaan väestöä. He keskittyvät niihin yksityiskohtiin, joista he parhaiten itsensä tunnistavat, ja sivuuttavat ne, jotka eivät kuvasta heitä.

Onni

Amulettien tapaan onnikin on yksi sellainen ilmiö, johon illusorinen korrelaatio helposti kohdistuu. Esimerkkinä ihmiset, jotka menevät aina työhaastatteluun “onnensukat” jalassaan ja yhdistävät onnistuneet haastattelut niihin. Ihmiset yhdistävät myös huonon onnen tiettyihin vaatteisiin, ihmisiin ja esineisiin.

Illusorinen korrelaatio tarjoaa mielenkiintoista tietoa siitä, kuinka käyttäydymme tiettyjen esineiden tai ihmisten kanssa aiempiin kokemuksiimme pohjautuen.