Mitä aivomme tekevät nukkuessamme?

27 joulukuu, 2019
Yöllä lepäämämme aika on se hetki, jolloin aivomme palauttavat käytetyn energian ja käsittelevät päivän aikana saatua tietoa. Tämän vuoksi se onkin todella tärkeä prosessi.

Uni on prosessi, joka on samalla sekä kiehtova että tarpeellinen prosessi jokaiselle ihmiselle. Kauan sitten tarpeellisen fysiologisen ja neuroanatomisen tiedon puutteen takia tämä ilmiö on kasvanut aina mysteerien ja spekulaatioiden ympäröimänä. Nykyään meillä on kuitenkin käsissämme useita eri tutkimuksia, joiden avulla voimme ymmärtää hiukan paremmin, mitä aivomme tekevät nukkuessamme.

Unen silmiinpistävin elementti on aina ollut sen sisältö: painajaiset ja unet ilman näkyvää tarkoitusta, mikä saa meidät pohtimaan unen merkitystä koko päivän ajan. Nukkuessamme aivot kuitenkin suorittavat lukuisia toimintoja, jotka ovat välttämättömiä niin selviytymisemme kuin hyvinvointimmekin kannalta.

Yöllä lepäämämme aika on se hetki, jolloin aivomme palauttavat käytetyn energian ja käsittelevät päivän aikana saatua tietoa

Mitä aivoissamme tapahtuu silloin, kun nukumme?

Käymme yön aikana nukkuessamme läpi eri vaiheita, jotka omaavat erilaisia aivotoiminnallisia tasoja: neljä näistä eivät kuulu REM-uneen, kun taas viimeisen vaihe on vilkeuni eli itse REM-uni.

  • Vaiheen 1 aikana koemme uneliaisuutta, lihaksemme alkavat rentoutua ja samalla myös aivojemme toiminta hidastuu. Kyseessä on kuitenkin kevyen unen tila, josta meidän on helppo herätä.
  • Vaiheessa 2 kehomme lämpötila, syke ja hengityksen tahti alkavat laskea asteittain.
  • Vaiheissa 3 ja 4 nukumme syvempää unta, jolloin myös aivojen toiminta ylläpitää erittäin hidasta taajuutta. Tästä unen vaiheesta on vaikeampaa herätä. Lisäksi tässä vaiheessa syntyvät myös niin sanotut parasomniat, kuten yölliset kauhukohtaukset tai unissakävely.
  • REM-unen aikana koemme nopeita silmän liikkeitä. Lihaksiemme jänteys heikkenee merkittävästi. Myös hengitysrytmi ja syke muuttuvat epäsäännöllisiksi. Juuri tässä vaiheessa unemme ovat vaikeaselkoisempia, jolloin myös suurin osa painajaisista ja haaveista tapahtuvat. Jos heräämme tässä vaiheessa, voimme yleensä muistaa elävästi unen sisällön.

Kokonainen unen sykli kestää noin 100 minuuttia, jossa ensimmäiset neljä vaihetta käydään läpi ensimmäisten 60-70 minuutin aikana. Tämän vuoksi suoritamme normaalin levon aikana yleensä neljästä kuuteen kokonaista sykliä.

Mitä aivomme tekevät silloin, kun nukumme?

Oppiminen ja muisti

On osoitettu, että muistin säilyminen on paljon parempaa kunnollisen unisyklin jälkeen kuin samankaltaisen lepoajan jälkeen, mutta jonka aikana pysytään hereillä. Unen positiivinen vaikutus näkyy ennen kaikkea deklaratiivisessa muistissa (liittyy tietoihin ja tapahtumiin) ja proseduraaliseen muistiin (liittyy motorisiin taitoihin ja kykyihin).

Jopa hyvin lyhyellä unella, kuten jo 6 minuutin aikana, on positiivinen vaikutus tiedon säilymiseen. Mitä pidempi unen kesto on, sitä positiivisempi on myös tämän vaikutus tiedon säilymiseen. Lisäksi on mielenkiintoista huomata, että oppimisen ja unen välillä kuluneella ajalla on merkitystä. Näin ollen, jos haluat lujittaa tiedon oppimista, uni auttaa sinua muistamaan, jos nukut sen jälkeen, kun olet kerrannut haluamasi tiedon.

Energian säilyttäminen

Vaikka tämä ei olekaan unen päätehtävä, on totta, että nukkuminen auttaa säilyttämään tai palauttamaan päivän aikana käytetyn energian. Erityisesti vaiheissa 3 ja 4 aineenvaihduntamme taso laskee ja tällöin elimistö alkaa jäähtyä, sydämen ja hengityksen nopeus laskee, jolloin myös hapenkulutus ja lihasten jänteys heikentyvät. Lisäksi silloin, kun olemme käyttäneet päivän aikana runsaasti energiaa, myös unen kesto ja kevyen unen määrä lisääntyvät.

Palautuminen

Uni on välttämätöntä päivittäisen väsymyksen torjumiseksi ja organismin palauttamiseksi sen alkuperäiseen tilaansa. On osoitettu, että unen määrän lisääminen stressiä täynnä olleen jakson jälkeen auttaa kompensoimaan aivojen henkistä kuormitusta. Vaikka fyysinen väsymys vapautuukin levon aikana, henkinen väsymys vaatii kunnollista unta.

Uni on välttämätöntä päivittäisen väsymyksen torjumiseksi ja organismin palauttamiseksi sen alkuperäiseen tilaansa

Ratkaisujen etsiminen

Me kaikki olemme kuulleet, ja varmaan sanoneetkin, sanonnan: “Minun on mietittävä asiaa yön yli”. Tällä ilmaisulla on todellinen perusta, sillä on osoitettu, että ne ihmiset, jotka viettävät enemmän aikaa REM-unen vaiheessa, voivat löytää luovampia ratkaisuja.

Uneksiminen ja unien näkeminen liittyy luovaan ja ratkaisevaan puoleemme; tällä tapaa aivomme tulkitsevat tietoa ja yhdistävät ideoita. Nuo niin omituiset unet, joille emme löydä merkitystä, ovat siis tapa, jolla aivomme prosessoivat, tutkivat ja testaavat erilaisia ​​ratkaisuja ja tapoja käsitellä ja kohdata todellisia ongelmia.

Kaiken tämän kannalta on siis välttämätöntä huolehtia riittävästä unen laadusta. Kehomme ja ennen kaikkea mielemme tarvitsevat tätä ajanjaksoa tietojen palauttamiseksi ja lujittamiseksi sekä uusien näkökulmien ja ratkaisujen löytämiseksi. Unen laadusta huolehtiminen on aivoistasi huolehtimista.

Carrillo-Mora, P., Ramírez-Peris, J., & Magaña-Vázquez, K. (2013). Neurobiología del sueño y su importancia: antología para el estudiante universitario. Revista de la Facultad de Medicina UNAM56(4), 5-15.

Gala, F. J., Lupiani-Giménez, M., Guillén, C., Gómez-Sanabria, A., Lupiani-Cerdeira, N., & Roa, J. (2003). El sueño normal: perspectivas actuales. C Med Psicosom67(68), 7-19.