Miksi jotkut ihmiset hamstraavat tavaraa pakonomaisesti?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Kirjoittanut Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 10 joulukuuta, 2021

Miksi jotkut ihmiset hamstraavat tavaraa pakonomaisesti? Tällainen hamstraaminen on mielenterveyshäiriö, joka vielä tänäkin päivänä herättää yhtä paljon kysymyksiä kuin spekulaatioita. Silmiinpistävintä tässä on kuitenkin se, että se on häiriö, jota esiintyy yhä useammin.

Ensinnäkin on tärkeää erottaa pakonomainen hamstraaminen ja Diogenesin oireyhtymä toisistaan. Viimeksi mainittu rajoittuu mielivaltaiseen sellaisten esineiden hamstraamiseen, joilla ei ole mitään arvoa kyseiselle henkilölle. Tällainen henkilö laiminlyö itseään ja kärsii skitsofreniasta, masennuksesta tai riippuvuutta aiheuttavasta käyttäytymisestä. Ensimmäiseksi mainittu taas pitää sisällään silmiinpistävän todellisuuden.

Pakonomainen hamstraaminen voidaan määritellä liialliseksi ahdistukseksi, jota henkilön kerääminen omien tavaroiden pois heittäminen voi aiheuttaa. He ovat miehiä ja naisia, joiden elämä näyttää pintapuolisiltaan varsin normaalilta elämältä, mutta jotka samaan aikaan varastoivat sekasortoisesti äärettömiä määriä tavaraa aina siihen pisteeseen saakka, että heidän kotonaan ei ole enää tilaa millekään muulle.

Keskimäärin pakonomainen hamstraaminen on käyttäytymistä, jota esiintyy useammin ikääntyneillä ihmisillä, mutta siitä kärsii myös nuorempi väestö. Joku voi esimerkiksi kerätä kasapäin kirjoja, antiikkia, vaatteita, leluja tai astioita vain siitä ilosta, että voi omistaa esineitä. Ikään kuin se toimisi sosiaalisena vahvistajana ja strategiana puolustautua yksinäisyyttä vastaan.

On monia väittämiä, jotka edelleen vellovat tämän häiriön ympärillä. Katsotaanpa seuraavaksi, mitä tiede kertoo meille tästä omituisesta, mutta samalla mielenkiintoisesta ilmiöstä.

Mitä pakonomainen hamstraaminen pitää sisällään?

Portugalissa sijaitseva Bragan yliopisto suoritti vuonna 2017 tutkimuksen, jonka päämääränä oli pyrkiä ymmärtämään pakonomaista hamstraamista hieman paremmin. Tätä varten tutkimuksessa seurattiin 52-vuotiaan naimisissa olevan miehen tapausta, joka oli varastoinut esineitä taloonsa, autotalliinsa ja ullakolleen aina siihen pisteeseen saakka, että talosta oli tullut asuinkelvoton tila.

Psykiatrisen analyysin jälkeen oli mahdollista nähdä, että potilaalla ei esiintynyt muita häiriöitä kuin lievää masennusta. Hänellä oli perhe ja työ, hänellä ei ollut dementiaa tai minkäänlaista persoonallisuushäiriötä. 9 kuukauden masennuslääkkeillä suoritetun hoidon jälkeen hän myi kaikki hamstraamansa esineet ja pystyi jatkamaan normaalia elämää kotonaan.

Miten siis joku, jolla ei ole vakavia psykiatrisia häiriöitä, voi kehittää näin ongelmallisen tavan, joka vaikuttaa sekä häneen että hänen ympärillä oleviin ihmisiin? Totuus on se, että tähän mennessä meillä on ollut enemmän epäilyksiä kuin varmuutta. Lääketieteelliset laitokset korostavat kuitenkin, että on tärkeää ymmärtää tätä häiriötä paljon enemmän sen riskin näkökulmasta, jota tapa voi aiheuttaa. Tällaisissa asunnoissa, jotka ovat täynnä hyödyttömiä esineitä, syttyy esimerkiksi normaalia enemmän tulipaloja.

Pakonomaisen hamstraamisen tunnusmerkit

Ennen kuin pystymme ymmärtämään, miksi jotkut ihmiset hamstraavat tavaraa pakonomaisesti, on hyödyllistä pyrkiä ymmärtämään niitä tunnusmerkkejä, joista voimme tunnistaa hamstraajan.

• Tällaiset henkilöt keräävät aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja jopa ilmaisjakelusta saatavia lehtisiä.
• He eivät voi heittää pois edes sellaisia laitteita, jotka eivät enää toimi. He tuntevat emotionaalista sidettä siihen televisioon, vanhaan matkapuhelimeen tai siihen hiustenkuivaajaan, joka kuului jollekin sukulaiselle.
• He keräävät vanhoja vaatteita.
• He eivät välitä siitä, että osa esineitä on jo mennyt rikki. He eivät voi heittää niitä pois tai kierrättää niitä.
• Heidän vaatekaapistaan löytyy suuri määrä vaatteita, joita ei ole ostamisen jälkeen koskaan edes käytetty.
• Pakonomainen hamstraaminen voi keskittyä myös yhteen tiettyyn kohteeseen: esimerkiksi kirjoihin.
• Samoin on myös tapauksia, joissa henkilö hamstraa eläimiä (kyseisen henkilön kotoa voi löytyä esimerkiksi suuri määrä kissoja tai koiria).
• Esineiden varastointi estää henkilöä suorittamasta niinkin yksinkertaisia askareita kuin ruoanlaittoa, nukkumista omassa sängyssä, kylpyhuoneeseen menemistä…

Miksi jotkut ihmiset hamstraavat tavaraa pakonomaisesti?

Jotta ymmärtäisimme paremmin, miksi jotkut ihmiset hamstraavat tavaraa pakonomaisesti, on tärkeää tehdä selväksi yksi tärkeä asia. Meille ei ole tänä päivänäkään vielä täysin selvää, onko pakonomainen hamstraaminen itsestään häiriö vai oire, joka johtuu muista häiriöistä. Se on erittäin monimutkainen todellisuus, joka vaikuttaa yhä useampiin ihmisiin.

Katsotaanpa seuraavaksi, mitä tiede on tähän mennessä saanut selville.

Kyseessä ei välttämättä ole pakko-oireinen häiriö

Neurobiologian psykologiasiantuntija Shirley M. Mueller kirjoitti aiheesta hyvin merkityksellisen kirjan Inside the Head of a Collector: Neuropsychological Forces at Play. Kirjassaan hyvin perusteellisen tutkimustyön päätteeksi Mueller paljastaa seuraavat asiat:

• Lähes 50 prosenttia testattavista, jotka kärsivät pakonomaisesta hamstraamisesta, kärsivät myös masennuksesta.
• 25 prosentilla testattavista oli jokin sosiaalinen fobia.
• Vain 20 prosentilla testattavista oli pakko-oireinen häiriö.

Toisin sanoen, ja kuten edellä listatuista tutkimustuloksista selviää, pakonomainen hamstraaminen reagoi pakko-oireiseen käyttäytymiseen, mutta monissa tapauksissa laukaisijana on itse asiassa mielialaan liittyvä häiriö.

Muutokset mesiaalisessa prefrontaalisessa aivokuoressa

Kun kysymme itseltämme, miksi jotkut ihmiset hamstraavat tavaraa pakonomaisesti, on tärkeää sukeltaa myös ilmiön biologiseen puoleen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sijaitsevassa Yalen yliopistossa tehdystä tutkimukset saadut tulokset ovat osoittaneet, että ihmisillä, jotka kärsivät pakonomaisesta hamstraamisesta, esiintyy poikkeavuuksia prefontaalisessa aivokuoressa, ja erityisesti mesiaalisessa prefontaalissa aivokuoressa.

Tavaroiden hamstraaminen tapana luoda kontrollia

Psykologian ja neurotieteen välisen yhteistyön ansiosta ymmärrämme tätä todellisuutta tänä päivänä paljon enemmän. Yksi selvä asia meille onkin nykyään se, että pakonomaiset hamstraajat näkevät omistuksessaan olevat kertyneet tavarat mekanismina pitää kontrollia omissa käsissään, olivat nämä tavarat sitten miten hyödyttömiä tahansa.

Omasta sisimmästä kumpuavan epämukavuuden sekä masennuksen tai ahdistuksen aiheuttaman psykologisen epävarmuuden edessä esineiden kerääminen ja niiden pitäminen omistuksessa tuottaa pakonomaisille hamstraajille helpotusta ja turvallisuuden tunnetta. Talon täyttäminen asioilla on tapa täyttää aukkoja, joita he tuntevat sisällään. Lisäksi, jos kyseisellä henkilöllä esiintyy muutoksia myös mesiaalisessa prefrontaalisessa aivokuoressa, meillä on käsissämme laukaisin tämän häiriön syntyyn.

On kuitenkin huomattava, että masennuslääkkeisiin perustuva hoito yhdistettynä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan antaa yleensä hyviä tuloksia pakonomaisesta hamstraamisesta kärsiville potilaille. Tällä hetkellä tärkeintä onkin epäilyksettä pystyä luomaan riittäviä mekanismeja, joilla pystytään sekä estämään että havaitsemaan uusien pakonomaisten hamstraajien syntyminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.