Martin Seligmanin teoriat
Martin Seligman on tunnettu yhdysvaltalainen psykologi ja kirjailija. Hän syntyi 12. elokuuta 1924 Albanyssa, Yhdysvalloissa. Hän on professori Pennsylvanian yliopistossa ja on yksi tärkeimmistä hahmoista positiivisen psykologian maailmassa. Martin Seligmanin teoriat opitusta avuttomuudesta ja hyvinvoinnista ovatkin jo ikonisia.
Seligman on rakentanut loistavan uran. Hän oli American Psychiatric Associationin (APA) puheenjohtaja ja sen kuuluisan Prevention and Treatment –verkkolehden toimittaja. Nämä saavutukset johtivat hänen vakiintumiseensa psykologina ja useiden kirjojen kirjoittajana. Hän on noussut kuuluisuuteen tärkeänä psykologisena teoreetikkona ja suurena tutkijana.
Martin Seligmanin teoriat ja tutkimukset positiivisesta psykologiasta keskittyvät pääasiassa masennuksen lähestymistapoihin. Hän on sitä mieltä, että pystymme käyttämään älykkäämpiä strategioita tämän häiriön hoidossa.
Hänen panoksensa masennuksen hoidossa
Martin Seligman on työskennellyt kovasti negatiivisten ajatusten aiheuttaman masennuksen hoidon eteen. Hänen työnsä noudattaa samaa linjaa kuin professori Aaron T. Beck, joka oli myös tunnettu panoksestaan masennuksen hoidossa. Se liittyy myös kognitiiviseen terapiaan, joka koskee todellisuuden havaitsemisen ja hallinnan menettämisen ongelmia negatiivisten kokemusten edessä.
On muistettava, että suuri osa positiivisesta psykologiasta on omistettu ponnisteluihin sellaisten tekijöiden tai muuttujien tunnistamiseksi, jotka tekevät joistakin yksilöistä henkisesti erittäin vastustuskykyisiä elämän vaikeuksille. Yksi näistä tekijöistä on ajattelun hitaus. Asetamme itsemme usein ongelmien eteen siinä kuvitteellisessa lentokoneessa, jonka rakennamme ja johon sijoitamme ongelmat.
“Totuttujen ajatusmallien ei tarvitse jatkua ikuisesti. Yksi merkittävimmistä psykologian havainnoista viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut se, että yksilöt valitsevat ajattelutapansa.”
-Martin Seligman-
Opitun avuttomuuden teoria
Martin Seligmanin teoriat ovat nostaneet esiin mahdollisuuden parantaa potilaiden hyvinvointia ja vähentää masennusta. Ne tarjoavat upeita työkaluja ongelmien ratkaisemiseksi ja masentuneiden ihmisten maailmankuvan muokkaamiseksi. Samoin hänen onnellisuustutkimuksensa on auttanut löytämään tapoja vahvistaa tiettyjä hyveitä ja kykyjä.
Yksi Martin Seligmanin työn keskeisistä käsitteistä on opittu avuttomuus. Se liittyy toiminnan puutteeseen tai reagoimattomuuteen silloin, kun yksilöä uhkaa jokin tilanne. Siitä tulee masennuksen lähde monille ihmisille. Se tapahtuu, kun henkilö kokee tilanteen ja vain antaa tulosten tapahtua hänen toimimattaan millään tavalla sen eteen. Tämä tapahtuu kehyksessä, jossa on automaattisia negatiivisia ajatuksia, jotka estävät toiminnan.
Näiden pohdintojen perusteella Martin Seligman loi vuonna 2002 teorian ihmisten aidosta onnellisuudesta. Myöhemmin hän kehitti kokeellisia tutkimuksia, joista tuli myöhemmin hänen hyvinvointiteoriansa ja PERMA-mallinsa. Nämä keskittyvät siihen, kuinka positiiviset tunteet ja ihmissuhteet yhdessä henkilökohtaisen sitoutumisen kanssa johtavat tavoitteen saavuttamiseen ja emotionaaliseen tasapainoon.
Seligman nosti esiin myös ihmisten negatiivisten ajatusten torjumisen ikään kuin masennuslääkemekanismina, korostaen onnen ja optimismin tunteita. Jotta emme ajautuisi masennukseen, meille tapahtuvat tilanteet on järkeistettävä tai selitettävä positiivisella, ei negatiivisella tavalla. Tämä tarkoittaa nautinnon ja toivon näkökulman ottamista.
Opi pääsemään eroon opitusta avuttomuudesta
Ihmissuhteidemme hallinta liittyy suoraan mielenterveyteemme, erityisesti itsetuntoon ja ongelmanratkaisustrategioihin, joita meillä on tapana käyttää. Tässä mielessä opittu avuttomuus (toivon puuttuminen) estää meitä mobilisoimasta resurssejamme yrittää päästä ulos monimutkaisesta tilanteesta.
Toisin sanoen se saa meidät luovuttamaan. Se on asema, joka monissa tapauksissa johtaa suoraan masennukseen. Siten se pystyy vaikuttamaan suuresti tapaamme toimia, ajatella ja tuntea.
Monissa tapauksissa ahdistus ja masennus ilmaantuvat, kun emme pysty löytämään ratkaisuja ongelmiin. Aloitteen puute vaikeuksia kohdatessa tai kaiken vastuun siirtäminen ovat kaksi tämän opitun avuttomuuden korrelaatiota. Seligman vahvistaa, että itsetehokkuuden puute (minä pystyn siihen) yhdistettynä alhaiseen kontrolliin (sen saavuttaminen riippuu minusta) voidaan jättää oppimatta elintärkeänä asenteena.
Opitun avuttomuuden käsitteleminen
Vaikeat tilanteet töissä, koulussa, sosiaalisessa tai perheympäristössä voivat synnyttää joissakin ihmisissä avuttomuuden tunteen, samalla kun he tuntevat olonsa hyökätyksi tai loukatuksi. Kun näin tapahtuu, ei riitä, että näille ihmisille kerrotaan, mitä heidän tulee tilanteessa tehdä. Heidän on nähtävä, että heillä on edelleen kyky vaikuttaa positiivisesti tapahtumiin.
Kuvittele esimerkiksi loukkaantunut urheilija. Hän saattaa joutua lopettamaan juoksemisen hetkeksi toipuakseen. Vaikka hän ei voi harjoitella juoksua, hän voi käyttää muita menetelmiä parantumisen aikana. Hän voi esimerkiksi mennä fysioterapeutille nopeuttamaan palautumistaan, työstämään lihaksia joihin vamma ei ole vaikuttanut, tai huolehtia ruokavaliostaan painonnousun välttämiseksi.
Toisaalta urheilija, joka on joutunut opitun avuttomuuden uhriksi, tuntee, että ainoa asia mitä hän voi tehdä, on antaa ajan kulua, kunnes hänen vammansa paranee. Tämä asenne ei ainoastaan turhauta häntä ja heikennä hänen hallinnan tunnettaan, vaan se tarkoittaa myös sitä, että hän ei ole fyysisesti hyvässä kunnossa siinä vaiheessa, kun hän lopulta toipuu vammasta.
Tunteet ja tuntemukset, kuten rakkaus tai rohkeus, sinnikkyys ja sosiaalinen älykkyys, voidaan oppia. Se auttaa järjestämään negatiiviset ajatukset uudelleen. Tämä puolestaan johtaa meitä eteenpäin tilanteissa, jotka koettelevat henkistä vahvuuttamme.
Hyvinvointiteoria tai PERMA-malli
Toinen Martin Seligmanin suurista panoksista psykologiaan on PERMA-malli. Se kuvaa ihmisten vapaata valintaa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Siksi se sisältää perusteet ja indikaattorit tuntea olonsa hyväksi, olla positiivinen ja ylläpitää tätä asennetta ja tunnetta mahdollisimman pitkään jokapäiväisessä elämässä.
Seligmanin vuoden 2002 kirjassa Authentic Happiness hän väittää, että onnellisuus koostuu positiivisista tunteista, sitoutumisesta ja merkityksestä. Myöhemmin hän muutti tutkimuskohteensa onnellisuudesta hyvinvointiin.
PERMA-malli
Seligmanin PERMA-malli perustuu lyhenteeseen, joka edustaa viittä hyvinvoinnin pääelementtiä:
- P (“positive emotions” eli positiiviset tunteet). Se tarkoittaa positiivisten tunteiden (kiitollisuus, toivo, rakkaus, uteliaisuus jne.) määrän lisäämistä. Niiden ei kuitenkaan tule poistaa tai korvata negatiivisia tunteita (pelko, suru, viha jne.), vaan pikemminkin ne tulee nähdä välineenä näiden käsittelemiseksi.
- E (“engagement” eli sitoutus). Sitoutuminen itseemme ja vahvuuksiimme asettaaksemme itsemme harmonian, affiniteetin ja tietoisuuden virran tilaan. Toisin sanoen sitoutumisemme sellaisten toimintojen etsimiseen, joiden avulla pääsemme optimaalisiin aktivointitiloihin. Esimerkiksi kun olet niin uppoutunut projektiin tai tehtävään, että aika näyttää pysähtyvän. Tämä johtuu siitä, että keskityt vain siihen, mitä teet juuri sillä hetkellä.
- R (“relationships” eli ihmissuhteet). Terveiden ja positiivisten ihmissuhteiden vaaliminen on olennainen tekijä hyvinvoinnin saavuttamisessa.
- M (“meaning and purpose” eli merkitys ja tarkoitus). Tämä tekijä viittaa merkityksen ja tarkoituksen etsimiseen elämässämme ja viittaa johonkin itseämme suurempaan kuulumiseen. Tällä tavalla jokaisen saavuttamamme tavoitteen, päämäärän ja tarkoituksen taustalla on merkitys.
- A (“accomplishment” eli saavutus). Edellyttää menestystä ja saavutuksen tunnetta. Se tarkoittaa tavoitteiden asettamista, jotka saavutettuamme saavat meidät tuntemaan olomme päteväksi ja itsenäiseksi.
Hyvinvointi
Seligmanin mukaan, jos onnistumme kattamaan kaikki edellä mainitut tekijät, voimme saavuttaa kestävän ja täydellisen hyvinvoinnin. Hän kuitenkin selventää edelleen, että meidän ei pidä yrittää edistää jokaista PERMA-mallin tekijää tasapuolisesti, eikä pakottaen. Sen sijaan meidän on pyrittävä edistämään niitä, joihin samaistumme ja jotka saavat meidät tuntemaan olomme mukavimmaksi, vaarantamatta omaa hyvinvointiamme.
Positiiviset tunteet ja motivaatio toimiaksemme vaikeissa tilanteissa
Kuten huomaat, Martin Seligmanin lähestymistapa on suunnattu tunteiden työstämiseen positiivisella tavalla. Tämä ravitsee ja korostaa hyviä asioita jokaisessa ihmisessä. Se lisää huomattavasti yksilön itseluottamusta ja itsetuntoa.
Tavoitteena on varmistaa, että ihmiset pystyvät hyödyntämään kykyjään ristiriitatilanteissa. Tämä lähestymistapa pyrkii edistämään ongelmien positiivista ratkaisua ja motivoimaan tehokkaita toimia eri tilanteissa. Toisin sanoen oppiaksemme olemaan tukahduttamatta ja sivuuttamatta asioita ja kohtaamaan ne.
Martin Seligmanin teoriat ja hänen hyvinvoinnin käsitteensä sisältävät onnellisuuden ja optimismin. Molemmat löytyvät positiivisista tunteista, toimintaan sitoutumisesta, positiivisista suhteista ympäristöön sekä henkilökohtaisten päämäärien ja saavutusten luomisesta. Loppujen lopuksi ne estävät meitä joutumasta masennuksen uhriksi ja auttavat meitä viettämään nautinnollista elämää.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Maier, S. F., & Seligman, M. E. (1976). Learned helplessness: Theory and evidence. Journal of Experimental Psychology: General, 105(1), 3–46. https://doi.org/10.1037/0096-3445.105.1.3
- Tayyab, R & Seligman, M. (2018). Positive Psychotherapy: Clinician Manual. Oxford University Press.