Maailman HIV-päivä: ehkäisy, tietoisuus ja sitoutuminen

25 toukokuu, 2020
Maailman HIV-päivä muistuttaa, että on tärkeää kasvattaa tietoisuutta tärkeästä näkökohdasta: tällä hetkellä maailmassa on edelleen miljoonia ihmisiä, jotka kantavat virusta tietämättään. Varhainen diagnoosi ja asianmukainen lääkehoito auttavat takaamaan potilaalle paremman elämänlaadun.

Maailman HIV-päivä tarjoaa meille keinoja, joiden avulla voimme suorittaa harjoituksen, joka yltää kauemmas pelkkää tietoisuutta taudin olemassaolosta. Tätä tapahtumaa vietetään joulukuun ensimmäisenä päivänä vuosittain, ja sen tarkoituksena on tukea maailmanlaajuisia pyrkimyksiä uusien tartuntojen välttämiseksi sekä tarjota myös kunnioitusta, läheisyyttä ja tukea niille, jotka elävät HIV-positiivisina.

Terveysministeriöt, ​​YK:n virastot ja kunkin maan hallitukset pyrkivät välittämään tarvetta lisätä vastuuta tällä osa-alueella. Tämä vastuu on kaksinkertainen, koska toisaalta tiedämme, että uusien tartunnan saaneiden määrä on edelleen hälyttävä. Maailman terveysjärjestön tietojen mukaan lähes 38 miljoonaa ihmistä kantaa tälläkin hetkellä kyseistä virusta.

Toisaalta on kuitenkin olemassa lähes yhtä hämmästyttävä tekijä. Arvioidaan, että noin 8 miljoonaa ihmistä on saanut tartunnan, eikä tiedä kantavansa virusta. Tämä luku johtuu siitä, että tartunta ei yleensä aiheuta oireita, ja koska usein sanomme itsellemme, että tätä tapahtuu vain muille ja koska tietyllä tapaa emme edelleenkään ryhdy asianmukaisiin toimenpiteisiin seksuaaliterveyden ja suojatun seksin suhteen.

Tällä tavoin yksi niistä päämääristä, joita terveydenhuoltolaitokset ympäri maailmaa ovat asettaneet, on saavuttaa vuoteen 2020 mennessä tavoite, joka kulkee nimellä “90-90-90”. Toisin sanoen, että tämän tartunnan varhainen havaitseminen nousisi 90 prosenttiin, antiretrovirushoidon saanti yltäisi 90 prosenttiin ja että 90 prosentilla näistä potilaista viruksen aktiivisuus saataisiin tukahdutettua.

Saavutammeko sen? Jäljellä ei ole enää paljoa aikaa ja tämä tavoite vaatii kaksi olennaista tekijää: taloudellisia sijoituksia ja ihmisten tietoisuutta. Yhdistyneiden Kansakuntien yhteinen HIV-  ja AIDS-ohjelma UNAIDS uskoo, että valitettavasti emme tule tässä tavoitteessa onnistumaan.

YK:n julkaiseman julistuksen mukaan on mahdollista, että HIV-tartunnasta ja AIDSista tulee kasvamaan merkittävä kansantervesongelma vuoteen 2030 mennessä

Maailman HIV-päivä: on tärkeää, ettet laske suojaustasi

Kaksi vuotta sitten YK:n jäsenvaltioiden antamassa poliittisessa julistuksessa organisaatio määritteli jotain, jonka pitäisi havahduttaa meidät pohtimaan: meidän on joko hyväksyttävä entistä tiukempia toimenpiteitä tai HIV-tartunnasta ja AIDSista tulee kasvamaan merkittävä kansanterveysongelma vuoteen 2030 mennessä.

Meillä on edessämme virus, jolla ei ole pelkästään suurta vaikutusta Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, mutta myös Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa on esiintynyt huomattavasti lisääntyviä tartuntoja viime vuosien aikana. Suomalaisten ei tarvitse toisin sanoen matkustaa kuin Viroon tai Venäjälle, ja HIV-tartunnan riski voi kasvaa jo huomattavasti.

Tämän lisäksi uusimman epidemiologisen seurantaraportin tiedot osoittavat esimerkiksi, että Etelä-Eurooppa ja suomalaisten suosima matkakohde Espanja on yksi niistä Länsi-Euroopan maista, joissa tartunta on lisääntynyt eniten. Lisäksi tiedämme, että noin 18 prosenttia tartunnan saaneista ihmisistä ei vielä tiedä olevansa HIV-positiivisia, ja jopa 48 prosenttia tartunnoista diagnosoidaan myöhäisessä vaiheessa.

Maailman HIV-päivä kutsuu meitä muodostamaan erittäin selkeää sitoutumista taistossa tätä tartuntaa vastaan. Aivan ensimmäiseksi, meidän ei tulisi missään tapauksessa laskea suojaustamme. Kuten tiedämme, HI-viruksen edelleen tärkein tartuntareitti on suojaamattomat sukupuolisuhteet.

Toiseksi, valtioiden ja päättäjien tulisi edistää parempaa julkista politiikkaa tartuntojen ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kolmas osatekijä on epäilemättä kunnioituksen ja tuen välittäminen tartunnan saaneille ihmisille.

Tämän vuoksi tutustumme seuraavaksi muutamiin perusasioihin, jotka kietoutuvat kaikkeen, mikä liittyy HI-virukseen.

Säännölliset HIV-verikokeet auttavat sekä diagnoosin varhaisessa havaitsemisessa että ehkäisevät tartunnan leviämistä ihmisestä toiseen

Meidän on muistettava, että HIV ja AIDS eivät ole sama asia

HIV on virus, joka aiheuttaa AIDSia. Sana HIV vastaa ihmisen immuunikatoviruksen lyhenteeseen ja määrittelee erityisen retroviruksen tyypin erittäin spesifisellä toimintamekanismilla: se hyökkää ihmisen omaa immuunijärjestelmää vastaan. Tämä puolestaan johtaa siihen, että tartuntaa sairastavan ihmisen immuunijärjestelmä heikentyy, mikä taas johtaa erilaisten infektioiden syntyyn ja lisää myös kuolemaan johtavien syöpien riskiä.

HIV ja AIDS eivät ole samoja sairauksia, sillä viimeksi mainittu tila syntyy silloin, kun hankittu HI-virus on jo edennyt pitkälle, eli toisin sanoen potilaalla on erittäin pieni määrä CD4-soluja tai T-soluja, joiden tehtävänä puolestaan on suojata elimistöä infektioilta. AIDS on HI-viruksen aiheuttaman immuunikadon vaarallisin ja viimeinen vaihe. Toisin sanoen, mikäli henkilöllä on HIV-tartunta ja asianmukaista hoitoa ei aloiteta, hänelle kehittyy AIDS noin 10 vuoden kuluttua tartunnan saamisesta.

Kuinka HI-virus tarttuu?

Tämän tyyppisellä retroviruksella on kolme erittäin erityistä siirtoreittiä. Ne ovat seuraavat:

  • Parenteraalinen. Parenteraalinen tartunta aiheutuu altistumisesta HI-viruksen saastuttamalle verelle tai muille kudoksille. Tähän siirtymäreittiin voimme luetella mm. seuraavia tilanteita: tartunnan saaneen veren vastaanottaminen verensiirrossa, neulojen jakaminen tai niillä tai muilla terävillä esineille vahingossa itsensä pistäminen esimerkiksi lääkintävälineitä käsiteltäessä.
  • Seksuaalinen. Seksisuhteiden kautta tarttuva HI-virus on kaikkein yleisin tartunnan syy. Se johtuu pääasiassa suojaamattomista seksisuhteista, joissa seksikumppani altistuu tartunnan saaneen ihmisen siemennesteelle tai emättimen erittämille nesteille.
  • Perinataalinen infektio: Tässä tapauksessa tartunta siirtyy tartunnan saaneesta äidistä lapseen joko itse raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana.

Toisaalta on tärkeää korostaa, että HI-virus EI leviä seuraavien toimenpiteiden kautta:

  • Suudelmien kautta.
  • Jakamalla ruokailuvälineitä tartunnan saaneen ihmisen kanssa.
  • Halauksien tai hyväilyjen välityksellä.
  • Käyttämällä samoja julkisia palveluita kuin tartunnan saaneet.
  • Hien tai kyynelten välityksellä.
  • Hyönteisen pureman kautta.
  • Eläimen silittäminen ei myöskään altista meitä HI-viruksen tartunnalle.

Kuinka HI-virusta hoidetaan?

Tällä hetkellä lääketiede ei ole edistyksistä huolimatta löytänyt hoitoa tämän taudin parantamiseksi. Retroviruslääkkeiden ansiosta HIV-positiiviselle ihmiselle voidaan kuitenkin odottaa yhtä pitkää elämää kuin terveelle ihmiselle. Tämänkaltaiseen hoitoon kuuluu päivittäinen sellaisten lääkkeiden annostelu, jotka täyttävät seuraavat tavoitteet:

  • Vähentää HI-viruksen pitoisuutta elimistössä.
  • Estää HI-viruksen etenemistä AIDS-vaiheeseen.
  • Laskee tartunnan leviämisen riskiä ihmisestä toiseen.
  • Suojaa potilaan immuunijärjestelmää.

Miksi HIV-testin teetättäminen on meille kaikille niin tärkeää?

Maailman HIV-päivä muistuttaa meitä siitä, miten välttämätöntä meidän on paitsi tietää riittävien suojatoimenpiteiden noudattamisesta tätä tartuntaa vastaan kuin hakeutua säännöllisin väliajoin HIV-testeihin, minkä tulisi jo olla osa jokaisen ihmisen rutiininomaista lääketieteellistä hoitoa. Lisäksi lääketieteelliset laitokset ovat suositelleet 13–64-vuotiaita suuntautumaan testeihin vähintään kerran, ja erityisesti silloin, jos he ovat käyneet läpi tilanteen jossa virukselle altistuminen on mahdollista.

HIV-testin suorittaminen on helppoa; sinun tulee vain mainita asiasta lääkärillesi ja hän määrää sinulle yksinkertaisen verikokeen. Tulokset voidaan saada niinkin nopeasti kuin puolessa tunnissa. Tästä syystä meidän ei tulisi koskaan unohtaa jotain näin tärkeää, sillä varhainen tartunnan havaitseminen takaa potilaalle sekä paremman elämänlaadun että välttää taudin leviämistä muihin ihmisiin tapauksissa, joissa tulos on positiivinen.