Lapsuuden masennus: tehokkaita hoitomuotoja

04 huhtikuu, 2020
Lapsuuden masennus on surullinen todellisuus. Tässä artikkelissa kerromme joistakin siihen eniten liittyvistä psykologisista hoidoista.
 

Lapsuuden masennus vaikuttaa niin lapsiin kuin aikuisiinkin. On tärkeää tietää kuinka eri käyttäytymishäiriöt, jotka voivat ilmetä samankaltaisella kliinisellä tavalla, erotetaan toisistaan.

Masennus ilmenee lapsuuden aikana yleensä pikemminkin ärtymyksenä kuin surullisuutena. Masentuneen lapsen on myös taipumus kärsiä enemmän uniongelmista. Lapsuuden masennuksella on samanlainen esiintyvyys kummallakin sukupuolella. Tämä jako kuitenkin muuttuu nuoruuden aikana, jolloin se alkaa vaikuttamaan enemmän naisiin, ja tällaisena jako pysyykin aikuisuuteen asti.

Lapsuuden masennus johtuu vaihtelevista tekijöistä. Geneettiset tai periytyvät muuttujat sekä häiriintynyt ympäristö voivat ehdottomasti altistaa siihen lisää.

Jos toinen vanhemmista kärsii tai on kärsinyt masennuksesta, on paljon todennäköisempää, että lapsi tulee myös kärsimään siitä jossakin vaiheessa elämää. Koulu, koulun ulkopuoliset vaatimukset sekä arvovaltaiset ja ristiriitaiset käskyt ovat myös riskitekijöitä.

Haluammekin nyt kertoa sinulle enemmän kaikista tehokkaimmista psykologisista hoidoista, joita tällä hetkellä on tarjolla lapsuuden masennuksen hoitamiseen. Hyvä uutinen on se, että lapset hyötyvät psykologisesta terapiasta aikuisia enemmän.

”Lapsuuden masennus on yleensä yleisempää köyhissä kaupunginosissa ja se liittyy useimmiten vakavaan sosiaalisen elämän puutteeseen, kiusaamiseen, kotiväkivaltaan, sota-ajan kokemuksiin ja nälänhätään.”

-Robert Winston-

 

Lapsuuden masennuksen hoito

Lapsuuden masennus pienellä pojalla.

Mitä tulee lääkehoitoon, voimme osoittaa, että vaikka lääkkeellinen ja psykologinen hoito ovat tehokkaita menetelmiä aikuisten masennuksen hoidossa ja niitä molempia pidetään ensimmäisenä vaihtoehtona, on lasten ja teini-ikäisten masennuksen suhteen ainoastaan psykologisella terapialla riittävästi empiiristä merkitystä.

Lääkkeet ovat siis vähemmän tehokkaita lapsilla kuin aikuisilla, ja ne aiheuttavat enemmän sivuvaikutuksia.

Voimme tuoda esiin seuraavat terapiahoidot:

Starkin itsehillintäterapia

Tämä perustuu Rehmin malliin, jossa masennusta pidetään itsensä tarkkailemisen, arvioinnin ja yllättävien tapahtumien hallinnan prosessien epäonnistumisen syynä. Tämän terapian tavoitteena on valita ja tallentaa potilaan tekemät miellyttävät aktiviteetit, arvioida hänen mielialaansa sekä keskittyä kaiken tämän tekemisessä viivästyneisiin seurauksiin välittömien sijaan. On tärkeää opettaa lasta vahvistamaan saavutuksiaan ja arvostamaan niitä realistisella tavalla.

Kahnin itsemallinnusohjelma lasten ja teinien masennukseen

Tässä nauhoitetaan video jokaisen kouluikäisen lapsen tyypillisestä masennuskäyttäytymisestä lähtötilanteessa. Joku valitsee käytöksen, joka ei sovi yhteen masennuksen kanssa ja joka viestitään avoimesti ja salaa. Sitten lapsi harjoittelee tällaisia masennuksen kanssa yhteensopimattomia käytöksiä ja nauhoittaa videon. Hän voi myös katsoa videon ja nähdä itsensä toimivan positiivisella tavalla.

 

Rothbaumin ensisijainen ja toissijainen hallinnan tehostamisharjoitus

Tämä kognitiivinen käyttäytymishoito perustuu kahden hallintaprosessin malliin:

  • Ensisijainen. Näiden on tarkoitus muokata lapsen elämän objektiivisia olosuhteita.
  • Toissijainen. Nämä muuttavat subjektiivia, kuten uskomuksia. Ne koostuvat miellyttävistä aktiviteeteista, itsehillinnästä, kognitiivisesta uudelleenrakentamisesta ja progressiivisesta rentoutumisesta.

Méndezin ohjelma: tunne-toiminta-käytös

Tähän kuuluu kolme päärakennetta:

  • Henkinen kasvatus
  • Miellyttävät aktiviteetit
  • Kognitiivinen uudelleenrakentaminen

Siihen saattaa liittyä myös muita toimenpiteitä riippuen nimenomaisen tapauksen toiminnallisesta analyysista, kuten unihygieniasta tai ongelmanratkaisusta. Tämä tapahtuu ryhmäpelien avulla, kuten ”tunnehahmot” tai aktiviteettikortit. Vanhempien osallistuminen on tärkeää. He voivat toimia ammattilaisina tai yhteistyöterapeutteina, mutta myös potilaina. Kyseessä on hoito, jossa lääkkeitä ei oteta.

Lewinsohnin kurssi

Kyseessä on teineille suunniteltu hoito. Formaatti on tarkoitettu kymmenen teini-ikäisen ryhmälle, mutta he voivat työskennellä myös yksilöinä. Tavoitteena on opettaa uusia taitoja positiivisen vahvistuksen saamiseksi ja korvata tuhoisat ajatukset rakentavilla. Se koostuu pääosin itsehillinnästä, sosiaalisista taidoista, miellyttävistä aktiviteeteista, rentoutumisesta, kognitiivisesta uudelleenrakentamisesta, konfliktinratkaisusta, kommunikoinnista, saavutusten ylläpitämisestä sekä vanhempien osallistumisesta.

Brentin kognitiivinen käyttäytymisterapia teineille

 

Tämä on Beck-tyylinen kognitiivinen terapia. Nuoria ohjeistetaan myös sosiaalisissa taidoissa ja keskustelutaidoissa. Henkinen kasvatus on myös tärkeää käyttämällä ”tunnemittaria” sen tekemiseen. Siihen liittyy myös ongelmanratkaisua.

Yhteenveto

Lapsuuden masennus vaikuttaa aikuisuudessakin.

Lapsuuden masennusta on tärkeää ehkäistä. Hyvä alku sen tekemiseksi on kouluttaa vanhempia sekä painottaa lapsen tiukkojen ja turvallisten rajojen luomisen tarvetta.

Positiivista vahvistusta täynnä oleva ympäristö voi myös ehkäistä lapsuuden masennuksen syntymistä. Tästä syystä onkin tärkeää, että vanhemmat ymmärtävät kuinka positiivista on tarjota lapselle huomattavasti vapaa-aikaa itsekseen tai muiden lasten kanssa leikkimiseen.

Oikaisun tulee sopia yhteen lapsen käytöksen kanssa ja aina rankaisemattomalla tavoitteella. Fyysiseen rangaistukseen ei tietenkään rohkaista missään muodossa, ei edes lievään. Jos lapsi osoittaa jo masennuksen oireita, tulisi kognitiivisen käyttäytymisterapian olla ensimmäinen hoitovaihtoehto.

Teineille on kaksi vaihtoehtoista vaihtoehtoa, jotka ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia sekä ihmissuhdeterapia. Molemmista terapioista on tehty ainakin kaksi kokeellista tutkimusta, joissa niiden on todistettu olevan tilastollisesti parempia kuin väliintulon puuttuminen tai lumelääkkeet.

 
  • American Psychiatric Association (APA) (2014): Manual de Diagnóstico y Estadísitico de los Trastornos Mentales, DSM5. Editorial Médica Panamericana. Madrid.
  • Comeche, M y Vallejo, P, M (2016). Manual de Terapia de Conducta en la infancia. 3º edición. Editorial: Dykinson-Psicología