Lahjakkaiden lasten emotionaaliset ominaisuudet
Lahjakkailla lapsilla on taipumus oppia uskomattoman nopeasti. Kaikki ei kuitenkaan ole heille yksinkertaista. Vaikka he saattavat edistyä monissa asioissa nopeammin kuin ikätoverinsa, he tarvitsevat usein tukea tunteidensa hallitsemisessa ja tiettyjen sosiaalisten tilanteiden selvittämisessä.
Lahjakkaiden lasten kehityksen monimutkaisuus ei ole havaittavissa vain heidän älyssään, vaan myös heidän tunnemaailmassaan. He esimerkiksi joutuvat usein kohtaamaan sosiaalisia tilanteita, jotka ovat sopusoinnussa heidän akateemisen tasonsa kanssa, mutta joihin he eivät ole valmistautuneet tunteellisella tasolla.
Heidän tunneintensiteettiään ei luonnehdi se, että he tuntevat enemmän kuin muut, vaan erityinen tapa, jolla he kokevat maailman: elävämpänä, läpitunkevampana, intensiivisempänä ja monimutkaisempana.
Lahjakkaat lapset
Nämä lapset eivät ole samanlaisia. Jokaisella heistä on omat ominaisuutensa, jotka tekevät heistä yksilön. Heillä on kuitenkin useita yhteisiä piirteitä, vaikka kaikki eivät osoita niitä samalla alueella. Tässä on joitain niistä Clarkin (2008) mukaan.
Kognitiiviset ominaisuudet
- Abstrakti mieli
- Kiinnostus ongelmanratkaisuun
- Ahne lukemaan
- Laaja sanavarasto
- Älyllinen uteliaisuus
- Kriittinen ajattelu, skeptisyys ja itsekritiikki
- Tavoitteeseen kohdistettu käyttäytyminen
- Kyky opiskella itsenäisesti
- Kiinnostuksenkohteiden ja kykyjen monimuotoisuus
Luovat piirteet
- Luovuus ja kekseliäisyys
- Hyvä huumorintaju
- Hyvät mielikuvitus
- Avoin ärsykkeille
- Intuitio
- Joustavuus
- Itsensä hyväksyminen ja piittaamattomuus sosiaalisista normeista
- Sitoutuminen itse valittuun työhön
Tunnepiirteet
- Epätavallinen tunnesyvyys ja intensiteetti
- Herkkyys tai empatia muiden tunteita kohtaan
- Korkeat odotukset itseä ja muita kohtaan
- Korkeampi itsetunto
- Emotionaalisen tuen tarve
- Tarve johdonmukaisuuteen abstraktien arvojen ja henkilökohtaisten toimien välillä
- Moraalisen tuomion edistyneet tasot
- Idealismi ja oikeudenmukaisuus
Käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet
- Spontaanius
- Innokas
- Intohimoihinsa keskittyminen
- Toimintojen muuttamisen vastustaminen, kun se on omien etujen mukaista
- Erittäin energinen
- Tarvitsee vähän unta tai lepoaikaa
- Kysy jatkuvasti kysymyksiä
- Kyltymätön uteliaisuus
- Impulsiivinen ja energinen
- Päättäväisyyttä tärkeillä alueilla
- Turhautuu helposti
- Ailahteleva temperamentti, erityisesti mitä tulee epäonnistumiseen
Nyt kun sinulla on yleiskäsitys ominaispiirteistä, joilla voi tunnistaa lahjakkaan lapsen, keskitytäänpä syvällisesti heidän emotionaalisiin ulottuvuuksiinsa.
Lahjakkaiden lasten emotionaalinen ulottuvuus
Monet ihmiset ajattelevat, että lahjakkaat lapset ovat pieniä introvertteja, joilla on taipumus eristäytyä. He saattavat myös nähdä heidät melko neuroottisina ja epäystävällisinä. Nämä ovat vain stereotypioita. Lisäksi jotkut tutkimukset väittävät, että lahjakkuudesta on olemassa joukko ennakkoluuloja, jotka vallitsevat yhteiskunnassa edelleen ja saavat ihmiset uskomaan, että tällaiset lapset kamppailevat sosiaalisesti ja emotionaalisesti.
Lahjakkaat lapset eivät välttämättä ole vetäytyneitä, kuten ihmiset usein ajattelevat. Heillä ei myöskään ole merkittäviä ongelmia ihmissuhteissa eivätkä he ole erityisen ahdistuneita, masentuneita tai itsetuhoisia. Itse asiassa lahjakkaat yksilöt saattavat olla vähemmän alttiita masennukselle, ahdistukselle tai itsemurhalle (Reis & Renzulli, 2004; Martin ym., 2010; Eklund et al., 2015).
Lisäksi he voivat osoittaa samanlaista hyvinvointia ja stressiä kuin muut ihmiset. Samoin he voivat olla yhtä mukavia ja tunnollisia, ja heillä voi olla yhtä hyvät sosiaaliset taidot kuin kenellä tahansa muulla (Baudson, 2016).
Kaikki lahjakkaat lapset eivät kuitenkaan toimi hyvin emotionaalisissa ja sosiaalisissa ulottuvuuksissa, yhtä lailla kuin kaikki muutkaan ihmiset eivät aina osaa käsitellä tunteitaan.
Haluamme korostaa, että kaikki lahjakkaat lapset eivät koe emotionaalisia ja sosiaalisia ongelmia, kuten ihmiset usein uskovat. Tutkiessamme affektiivisia ongelmia, joita lahjakkailla lapsilla saattaa olla, löysimme sarjan tutkimuksia, jotka valaisevat aihetta. Näitä havaintoja ei kuitenkaan voi yleistää. Tämä johtuu siitä, kuten aiemmin mainitsimme, kaikki lahjakkaat lapset eivät ole samanlaisia.
Mitä tutkimus ehdottaa?
Lahjakkaiden lasten tutkimus tuotti seuraavat tulokset:
- Lahjakkaat lapset ovat emotionaalisesti ja fysiologisesti herkempiä ympäristölleen.
- Lahjakkaat (9–15-vuotiaat) koululaiset, joilla on alhainen itsetunto, ovat alttiita emotionaaliselle epätasapainolle. Pojilla on enemmän käyttäytymis- ja tunne-ongelmia kuin tytöillä.
- Lahjakkailla lapsilla on alhaisempi ilmitulon/avoimuuden ja itsekäsityksen taso. Lisäksi iän kasvaessaan heidän empatiansa ja sosiaaliset taitonsa heikkenevät.
- Lahjakkailla opiskelijoilla on korkeampi negatiivinen mieliala. Se näkyy alhaisempana subjektiivisena hyvinvointina ja tunneälynä kuin muilla opiskelijoilla.
- Lahjakkaat lapset osoittavat yleensä enemmän huolia, yliherkkyyttä, sosiaalisia huolenaiheita ja perfektionismia.
- Lahjakkaat lapset saivat korkeammat pisteet masennuksessa ja kuvailivat itseään huomaamattomammiksi ja heikommin sosiaalisesti toimiviksi. Lisäksi heillä oli huonompi käsitys fyysisestä terveydentilastaan.
Kuten huomaat, ei ole olemassa tiukkaa sääntöä, jota voitaisiin soveltaa lahjakkaisiin lapsiin. Jotkut tutkimukset tarjoavat tuloksia, jotka ovat yhteensopivia sen hypoteesin kanssa, että heillä on suurempi alttius ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöille. Toisaalta toiset tutkimukset tarjoavat tietoja, jotka hylkäävät tämän hypoteesin. Lisäksi jotkut väittävät, että lahjakkailla lapsilla voi olla ihmissuhdeongelmia, kun taas toiset väittävät päinvastaista.
Siksi nämä tutkimukset antavat meille mahdollisuuden vahvistaa, että lahjakkaat lapset voivat kokea mielialaongelmia, aivan kuten muut lapset. On aina muistettava, että kaikki eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi jotkut meistä ovat vahvempia tietyissä tunnepiirteissä kuin toisissa. Loppujen lopuksi jokainen meistä on erilainen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Algaba Mesa, A., & Fernández Marcos, T. (2021). Características socioemocionales en población infanto-juvenil con altas capacidades: una revisión sistemática. Revista de psicología y educación.
- Bainbridge, C. (August 10, 2021). Common Traits and Characteristics of Gifted Children. Verywellfamilyhttps://www.verywellfamily.com/characteristics-of-gifted-children-1449114#toc-social-and-emotional-traits
- Baudson, T. G. (2016). The mad genius stereotype: Still alive and well. Frontiers in psychology, 7, 368.
- Casino-García, A. M., García-Pérez, J., & Llinares-Insa, L. I. (2019). Subjective Emotional Well-Being, Emotional Intelligence, and Mood of Gifted vs. Unidentified Students: A Relationship Model. International journal of environmental research and public health, 16(18), 3266. https://doi.org/10.3390/ ijerph16183266
- Clark, B. (2008). Growing up gifted. New Jersey: Merrill.
- Eklund, K., Tanner, N., Stoll, K., & Anway, L. (2015). Identifying emotional and behavioral risk among gifted and nongifted children: A multi-gate, multi-informant approach. School Psychology Quarterly, 30(2), 197. https://doi.org/10.1037/ spq0000080
- Eren, F., Çete, A. Ö., Avcil, S., & Baykara, B. (2018). Emotional and behavioral characteristics of gifted children and their families. Archives of Neuropsychiatry, 55(2), 105. https://doi.org/10.5152/ npa.2017.12731
- Gere, D. R., Capps, S. C., Mitchell, D. W., & Grubbs, E. (2009). Sensory sensitivities of gifted children. American Journal of Occupational Therapy, 63(3), 288-295. http://doi.org/10.5014/ajot.38.1.13
- Guignard, J. H., Jacquet, A. Y., & Lubart, T. I. (2012). Perfectionism and anxiety: a paradox in intellectual giftedness?. PloS one, 7(7). https://doi.org/10.1371/ journal.pone.0041043
- Kostogianni, N., & Andronikof, A. (2009). Self-esteem, self-centeredness and socialemotional adjustment of gifted children and adolescents. L’Encephale, 35(5), 417-422. https://doi.org/10.1016/j. encep.2008.10.006
- Martin, L. T., Burns, R. M., and Schonlau, M. (2010). Mental disorders among gifted and nongifted youth: a selected review of the epidemiologic literature. Gift. Child Q. 54, 31–41. doi: 10.1177/0016986209352684
- Reis, S. M., and Renzulli, J. S. (2004). Current research on the social and emotional development of gifted and talented students: good news and future possibilities. Psychol. Sch. 41, 119–129. doi: 10.1002/pits.10144
- Shechtman, Z., & Silektor, A. (2012). Social competencies and difficulties of gifted children compared to non gifted peers. Roeper Review, 34(1), 63-72. https://doi: 10.1080/02783193.2012.627555
- Snyder, C. (March 24, 2022). Gifted Kids. Verywellfamily. https://www.verywellfamily.com/gifted-kids-4157326