Kun palvelus muuttuu karhunpalvelukseksi

Kohtelias kieltäytyminen on voimaannuttava työkalu. Jotkut ihmiset nimittäin pyrkivät tekemään sinulle palveluksen ja odottavat vastapalvelusta, tai palvelus osoittautuu muutoin haitalliseksi eli kyseessä on karhunpalvelus. Se ei kuitenkaan aina ole tahallista, vaan jotkut palvelukset vain yksinkertaisesti menevät mönkään.
Kun palvelus muuttuu karhunpalvelukseksi

Viimeisin päivitys: 30 heinäkuuta, 2022

Palveluksen alkuperäinen merkitys on muiden auttaminen ja hyväntahtoisuuden osoittaminen. Siltikin se on kaukana siitä, miksi se nykypäivänä joskus ymmärretään. “Karhunpalvelus” on “palveluksen” vastakohta, ja jälkimmäinen muuttuu yleensä ensimmäiseksi. Tässä artikkelissa katsomme, millainen on aito palvelus ja milloin kyseessä on karhunpalvelus.

Saatat ensi alkuun ajatella, että karhunpalvelus johtuu pelkästä kiusanteosta tai epäystävällisyydestä. Näin ei kuitenkaan ole. Sen tarkoituksena on usein alun perin olla palvelus, mutta siitä tuleekin ongelma. Katsotaan tätä vähän tarkemmin.

Joskus saatat pyytämättäsikin saada apua toisilta ihmisiltä, joko altruistisesti tai odottamattomasti, ja se herättää sinussa tietenkin suurta iloa ja kiitollisuutta palveluksen tekijää kohtaan.

Nämä tilanteet voivat kuitenkin jäädä myös huomaamatta maailmassa, jossa on jatkuvia vaatimuksia ja välittömiä palkintoja. Et siis välttämättä muista olla palveluksesta riittävän kiitollinen – erityisesti niitä ihmisiä kohtaan, jotka kaikessa hiljaisuudessaan tuovat sinulle myötätuulta, eivät vastatuulta.

Aito palvelus ei edellytä vastavuoroisuutta

Palvelukset ja kiitollisuus

Kiittämättömyys saattaa johtua kognitiivisesta vääristymästä, joka korostaa negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Valikoiva abstraktio tai suodatus on ajattelun vääristymä, joka saa meidät uskomaan, että negatiiviset asiat ovat merkittävämpiä kuin positiiviset.

Mutta aivan kuten emme aina ole riittävän kiitollisia, voi käydä myös niin, että emme kiinnitä riittävästi huomiota noihin tilanteisiin, jotka tarkoituksellisesti tai tahattomasti ajavat meidät epämieluisiin tilanteisiin.

Elämä ei toisaalta ole myöskään matemaattisesti täydellinen algoritmi. Näin ollen sellaiset teot tai olosuhteet, jotka saattavat hyödyttää meitä alussa, saattavatkin osoittautua lopulta haitallisiksi. Useimmiten nämä seuraukset ovat tahattomia, ja kyseessä on karhunpalvelus, joka estää tavoitteidemme saavuttamisen.

Toisaalta mielen suodattimet koostuvat useista linsseistä, joiden läpi vastaanotettu tieto tai itse muodostetut ajatukset ohjataan. Kaikilla on niitä ja jokainen luo niitä omista kokemuksistaan, yleensä tiedostamattaan. Mielen suodattimet tai kognitiiviset vääristymät ovat välittäjiä, jotka määrittävät kuinka kiitollisia tai kiittämättömiä olemme tiettyjen palvelusten edessä – pyysimme niitä itse tai emme.

Kun palvelus muuttuu karhunpalvelukseksi: ylemmyydentunto

Toisinaan palvelusta ei, myöhemmäksi hämmästykseksemme, tehdä hyvin aikein, ja se muuttuukin palvelukseksi sille ihmiselle, joka “haluaa auttaa meitä”.

Nämä tilanteet liittyvät usein ylemmyydentuntoiseen asenteeseen. Toisaalta niihin saattaa motivoida vain ja ainoastaan se hyöty, jonka palveluksen tarjoaja niistä itse saa. Tästä syystä tietyt palvelukset voivat olla kaksiteräinen miekka.

Alentuvuudesta on kyse silloin, kun ylemmyydentunne sekoittuu väärinymmärrettyyn kiltteyteen sitä henkilöä kohtaan, jonka näennäisesti pitäisi hyötyä. Saattaa olla, että joku on meitä kohtaan alentuva ja hän naamioi sen palvelukseksi (jota emme pyytäneet), ja seuraukset ovat täten haitalliset.

Tällaisten tilanteiden välttämiseksi, jotka ovat kaikkea muuta kuin arvokas apu niitä vastaanottaville, on tärkeää suhtautua kriittisesti tiettyihin tarjouksiin, vaikka ne olisivat näennäisesti hyödyllisiä. Jos vahinko on sen sijaan jo tapahtunut, voit tehdä seuraavaa.

Mitä karhunpalvelukselle voi tehdä?

Ota huomioon seuraavat ohjenuorat:

  • Anna itsellesi anteeksi. Tarkastele tilanteen tai karhunpalveluksen syytä. Älä ota syytä niskoillesi, jos syy ei ole sinun.
  • Ota vastuu. Ymmärrä, että syyllisyyden puute ei vie pois vastuuta. Kyllä, sinä olet vastuussa siitä mitä otat vastaan.
  • Punnitse henkilön aikeet ja päästä irti. Onko palveluksen takana odotuksia?

Olemme loppujen lopuksi vain ihmisiä ja saatamme olla väärässä, halusimmepa sitä tai emme. Tässä mielessä humanismi avaa ovia myötätunnolle ja anteeksiannolle. On myös tärkeää muistaa, että monet palvelukset, jopa ne joihin liittyy taka-ajatuksia tai pahantahtoisuutta, johtuvat tietämättömyydestä.

“Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät.”

-Luukas 23:34-

Palvelus hyödyn saamiseksi on karhunpalvelus

Täydellinen, aito palvelus on epäitsekäs, hyvää tarkoittava ja ystävällinen teko sen saajalle. Näyttää kuitenkin siltä, että palvelusten tulee nykypäivänä olla vastavuoroisia ja tärkein motivaatio niiden taustalla on oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus. 

Jos siis et tee vastapalvelusta, se jää velaksi. Tämän myötä syntyy vääjäämättä negatiivisia seurauksia sille, jolle palvelus näennäisesti tehtiin. Tämä on jo itsessään karhunpalvelus vastaanottajalle. Lisäksi vastavuoroisuuden täyttymättä jääminen asettaa palveluksen saajan joskus alempaan asemaan. Tässä ei kuitenkaan ole kyse muusta kuin projektiosta, joka luo illusoriset palvelusten ja velkojen markkinat ja joka voi johtaa negatiivisiin tunteisiin tai katkeruuteen, erityisesti jos “antelias sielu” ei saa maksua.

Palvelus käsitetään sosiaalisesti altruistisena ja epäitsekkäänä tekona. Mutta ne palvelukset, joita henkilö ei tarvitse ja joita tarjotaan alentuvalla asenteella, muuttuvat todennäköisemmin karhunpalveluksiksi. Kun palvelusta siis ei pyydetä, mieti kahdesti. Palvelus, johon liittyy odotuksia ja taka-ajatuksia, ei ole palvelus lainkaan.

Palveluksen “maksa eteenpäin -käsite” ei muutu karhunpalvelukseksi, koska se ei edellytä välitöntä vastavuoroisuutta. Se lähtee siitä ajatuksesta, että jokainen on altruistinen ja voi tehdä jollekulle palveluksen odottamatta mitään takaisin, koska jonakin päivänä, jollakin tavalla, joku muu tekee saman heille.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Festinger, L. (1975). Teoría de la disonancia cognoscitiva. Instituto de Estudios Políticos.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.