Logo image
Logo image

Korvamato: kun kappale jää päähän soimaan

4 minuuttia
Voi olla ärsyttävää, kun kappale jää päähän soimaan kuin korvamato, eikä siitä onnistu pääsemään eroon. Musiikkipsykologit huomauttavat, että tämän kokemuksen todennäköisyys riippuu lähinnä ihmisen mielialasta. Stressin tai nostalgian tunteminen saattaa lisätä sen todennäköisyyttä.
Korvamato: kun kappale jää päähän soimaan
Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kun kappale jää päähän soimaan, tuntuu siltä kuin vajoaisit loputtomaan silmukkaan. Kovista ponnisteluistasi huolimatta et pääse siitä eroon. Ja kun luulet päässeesi siitä eroon, se palaa taas takaisin. Kappaleen melodia, sanoitukset ja rytmi ovat kuin päässäsi kumiseva kaiku. Toisinaan se on miellyttävää, varsinkin jos todella pidät kappaleesta. Se voi kuitenkin muuttua turhauttavaksi, jos kappale on sellainen josta et varsinaisesti pidä. Tällainen on niin sanottu korvamato.

Kaikki varmasti tietävät aivojen olevan mysteerinen elin. Tällaiset mysteerit voivat olla toisinaan häiritseviä ja hämmentäviä, lähinnä silloin, kun koettu ilmiö on hallitsemattomissamme. Tiedetään esimerkiksi, että 98 % ihmisistä on kokenut tämän tunteen vähintään kerran elämässään. Kanadassa Brittiläisen Kolumbian yliopisto teki tutkimuksen, joka osoitti, että tämän kokeminen on epämiellyttävää 15 % tapauksista.

Näissä viimeksi mainituissa tilanteissa esiintyy pakko-oireista häiriötä. Kun ihminen kärsii tästä sairaudesta, voi musiikki olla hänelle erittäin häiritsevää. Muille ihmisille ilmiö on kuitenkin yleensä melko merkityksetön. Useimmiten siitä voi tulla anekdoottinen fakta, jonka jaamme muiden kanssa keskustellessamme, sanoen vaikkapa: “En pysty saamaan tätä kappaletta pois päästäni!”.

Some figure

Korvamato: kun kappale jää päähän soimaan

Korvamato on termi, jota psykologit käyttävät tämän ilmiön määrittämiseen. Tällä termillä viitataan sellaisiin mukaansatempaaviin melodioihin, jotka jäävät jumiin aivoihin, emmekä tunnu pääsevän eroon niistä. Sanotaan, että tämä ilmiö on erityisen yleinen tiettyjen artistien ja bändien musiikin kanssa, mm. Lady Gaga, Queen, Abba, Beyoncé, Adele ja Coldplay.

Nämä muusikot ja bändit aiheuttavat korvamadon luultavasti siitä syystä, että heidän kappaleilleen altistuminen on yleisempää. He ovat suosittuja artisteja ja siitä syystä saatat kuulla heidän kappaleitaan useammin radiossa tai kaupoissa. On kuitenkin mahdollista, että mikä tahansa kappale jää päähän soimaan; sen melodiasta, kertosäkeestä tai sitä laulavasta artistista riippumatta.

Tästä ilmiöstä on mahdollista kärsiä jopa musiikkia kuulematta. Toisinaan riittää, kun jokin vain muistuttaa sinua tietystä kappaleesta ja se iskostuu mieleesi aivan yhtäkkiä. Onko sinulle koskaan tapahtunut näin? Katsotaan, mitä asiantuntijat sanovat siitä, miksi kappale jää päähän soimaan.

Mitä yksinkertaisempi kappale on kyseessä, sitä paremmin se jää mieleen

Useimmat säveltäjät ja musiikintuottajat tietävät tämän erittäin hyvin. Mitä yksinkertaisempi ja itseään toistavampi kappale on, sitä mukaansatempaavampi siitä tulee ja yleisö tulee todennäköisesti muistamaan sen paremmin.

Durhamin yliopiston tohtori Kelly Jakubowski osoitti tutkimuksessaan, että korvamato tuotetaan helposti tällaisilla musiikillisilla sävellystyypeillä.

Mielialalla on myös vaikutusta

Tämä tieto on hyvin mielenkiintoista. Seuraavan kerran, kun huomaat toistavasi päässäsi olevaa kappaletta kerta toisensa jälkeen, tee hieman tutkimustyötä ja selvitä miltä sinusta tuntuu sillä hetkellä.

Musiikkipsykologian asiantuntija tohtori Vicky Williamson selitti, että on keskimäärin yleisempää olla vastaanottavainen tämän ilmiön kokemiselle silloin kun tunnemme olomme stressaantuneeksi, kun emme ole nukkuneet tarpeeksi tai jopa silloin, kun tunnemme olomme nostalgiseksi.

Aivan kuin väsyneillä tai tunteikkailla aivoilla olisi suurempi taipumus toistuviin kaavoihin, varsinkin kun on kyse musiikin aiheuttamasta ärsykkeestä.

Muisti toimii laukaisevana tekijänä

Käsittelimme jo hieman tätä aihetta. Ei ole aina tarpeen kuunnella kappaletta tietyssä paikassa – puhelimesta, radiosta tai kaupassa – jotta alkaisit ajatella sitä lakkaamatta. Joissakin tapauksissa sinä olet ainoa, joka laittaa tämän ilmiön käyntiin muistamalla kirjaimen, melodian, kappaleen menneisyydestä ja niin edelleen.

Laukaisija voi ilmestyä yhtäkkiä ympäristössäsi. Laukaisijana voivat olla kengät, joita käytit reissullasi tai herkku, joka muistuttaa sinua lapsuuden kokemuksistasi tai kun isoäitisi lauloi sinulle laulun.

Tiedämme varmasti sen, että aivot rakastavat muistamista. Henkinen muistisi yhdistyy musiikilliseen muistiisi. Niin valtavalla tavalla, että nämä rakenteet eivät vahingoitu melkein lainkaan neurodegeneratiivisista sairauksista, kuten Alzheimerin taudista.

Some figure

Onko korvamatoilmiön lopettaminen mahdollista?

Toisinaan korvamato saattaa häiritä sinua valtavasti; varsinkin, jos kyseessä on kappale josta et edes pidä. Tämän aivojen mielivaltaisesti aloittaman toistuvan mekanismin lopettamisessa on tärkeää pitää mielessä seuraavat ehdotukset:

  • On melko turhaa toistaa itselleen asioita, kuten “aion torjua tämän kappaleen mielestäni, jotta voin lopulta lakata ajattelemasta sitä”. Aivot ovat melko kapinalliset ja sen tuloksena ne tekevät päinvastoin kuin mitä yrität tehdä. Aivan kuin sanoisit itsellesi “pystyn lopulta nukkumaan”, kun kärsit unettomuudesta. Tämä tekee nukahtamisesta vain vaikeampaa.
  • Parasta mitä voit tehdä, on päästää irti. Älä vastusta sitä – yritä hyväksyä tämä tungetteleva kappale. Tämä ilmiö heikkenee lopulta itsestään pikkuhiljaa.
  • Toinen tehokas tapa on kuunnella koko kappale kerran läpi. Jos mielessäsi soi konkreettisia kertosäkeitä, on koko kappaleen soittaminen paras ratkaisu. Tämä saa vaikutuksen menettämään tehonsa.

Neurologit huomauttavat myös, että on suositeltavaa jauhaa purukumia korvamadon voimakkuuden vähentämiseksi. Leuan liike tulee musiikillisen muiston väliin. On myös tärkeää huomata, että tämä ilmiö kestää yleensä alle 24 tuntia.

”Musiikki on tunteen lyhennelmä. Tunteet, joiden kirjoittaminen sanoiksi on niin vaikeaa, välittyvät ihmiselle suoraan musiikin avulla ja siinä piilee sen voima ja merkitys.”

-Leo Tolstoi-


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Jakubowski, K., Finkel, S., Stewart, L., & Müllensiefen, D. (2017). Dissecting an earworm: Melodic features and song popularity predict involuntary musical imagery. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts11(2), 122–135. https://doi.org/10.1037/aca0000090
  • Taylor, S., McKay, D., Miguel, E. C., De Mathis, M. A., Andrade, C., Ahuja, N., … Storch, E. A. (2014). Musical obsessions: A comprehensive review of neglected clinical phenomena. Journal of Anxiety Disorders. Elsevier Ltd. https://doi.org/10.1016/j.janxdis.2014.06.003

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.