Kolme halvaannuttavaa uskomusta

Ihminen on haavoittuvainen olento. Syntymästämme lähtien olemme läsnä sekä fyysisessä että mielemme todellisuudessa. Olemme sen lisäksi haavoittuvaisia ympäristömme vaikutuksille sitä kohtaan, kuinka opimme käsittelemään kokemuksiamme lapsuuden ja nuoruuden aikana. Osana haavoittuvuuttamme on ympäristömme tapa kasvattaa lapsia. Järkemme, tunteemme ja käyttäytymisemme pyörivät näiden uskomusten ympärillä. Tässä artikkelissa esittelemme yksityiskohtaisesti kolme halvaannuttavaa uskomusta.

Rokeachin mukaan (1960), “uskomusjärjestelmä muodostuu joukosta odotuksia, oletuksia, sekä joko tietoisia tai tiedostamattomia uskomuksia, jotka yksilö hyväksyy ympäröivää maailmaa selittävinä tosiasioina”. Uskomukset auttavat meitä selittämällä osan havaitsemastamme todellisuudesta. Monissa tapauksissa ne johtavat meidät ristiriitaisiin tilanteisiin. Koska ne kuitenkin ovat syvälle mielenmaisemaamme juurrutettuja, meidän on vaikea epäillä niitä. 

“Näyttää siltä, että ihmiset mieluummin uskovat johonkin kuin tietävät siitä.”

-Wilson-

Kuinka uskomukset syntyvät?

On monenlaisia polkuja, jotka johtavat meidän ajatustemme jäsentelyyn. Ne juontavat juurensa lapsuusajan kokemuksista, joko suoraan tai välillisesti. Toisaalta olemme kehittäneet assosiaatioita, jotka me hyväksymme totena. Kolikon kääntöpuolella ovat ns. “tiedolliset uskomukset“.

Nämä ovat uskomuksia, jotka ovat välittyneet tietyltä ihmisryhmältä meille. Ne voivat olla luonteeltaan kulttuurisidonnaisia, poliittisia, uskonnollisia tai sosiaalisia. Nämä uskomukset ovat todella itsepintaisia ja meihin liittoutuneita. Ne auttavat meitä jäsentämään maailmaa ja olemaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tällaisilla uskomuksilla on taipumus suojella meitä epävarmuuden hetkinä ohjaamalla ja edistämällä pysyvyyden sekä sisäisen yhtenäisyyden tunteen muodostumista.

On olemassa kuitenkin sellainen vaara, että omaksumamme uskomukset eivät välttämättä saa aikaan meille suosiollisia tuloksia. Samoin voi käydä niiden uskomusten kanssa, jotka olemme luoneet tiettyihin perusedellytyksiin perustuen (esim. rakkauteen, oikeudenmukaisuuteen, vastuuseen ja yhteiskuntaan). Sen tähden on tärkeätä tunnistaa uskomustemme vaikutus meihin, vakiinnuttaa niiden rajat ja eliminoida ne huomatessamme niiden vaikuttavan meihin negatiivisesti.

Onko olemassa “vihollisuskomuksia”?

Ajatusteorioihin keskittyneiden psykologien johtamat, vuosia kestäneet tutkimukset ovat nostaneet pöydälle joukon meille yleisiä, epäjohdonmukaisia ajatuksia ja kielteisesti vaikuttavia uskomuksia. Nämä ilmenevät toistuvasti eri ihmisten tai kulttuurien keskuudessa (ennen kaikkea läntisten kulttuureiden). Tässä tapauksessa jätämme “epäjohdonmukaiset ajatukset” sivuun keskittyäksemme yleisesti kielteisesti vaikuttavina tunnettuihin uskomuksiin.

On olemassa monia “vihollisuskomuksia”, jotka voivat halvaannuttaa meidät. Konkreettisesti nämä ovat nimeltään “yleisiä kielteisesti vaikuttavia uskomuksia”. Meidän ei tulisi tuntea syyllisyyttä niistä eikä niiden ohjeiden mukaan elämisestä. Sana “yleinen” viestii siitä, että tällainen ajattelu toistuu monien eri ihmisten mielissä meidän omassa, samoin kuin muissakin, kulttuureissa. On tärkeää tunnistaa nämä uskomukset, jotka heijastuvat käyttäytymiseemme. Olennaisena tavoitteena tulisi olla niiden työstäminen muuttamalla niitä uskomuksiksi, jotka itse asiassa ovat meille hyödyllisiä.

“Uskomukset ovat vaistomaisia. Mikään, mikä on tahdonalaista, ei ole ansiokasta tai tuomittavaa. Ihmistä ei voida arvottaa paremmaksi tai pahemmaksi uskomustensa takia.”

– Percy Bysshe Shelley –

On tärkeätä muistaa, että tämän kaltaisia “ohjeistuksia” on vaikea muuttaa, koska ne on integroitu meidän tapoihimme. Ne voivat myös toimia muiden uskomusten perustana. Siksi yhden uskomuksen kyseenalaistaminen saattaa edellyttää monen muunkin uskomuksen kyseenalaistamista, joiden oikeutus on perustunut tuohon ensimmäiseen uskomukseen. Kun ajatuksesta on tullut osa uskomusjärjestelmämme perustaa, sen muuttaminen voi olla hyvin haasteellinen tehtävä.

Tunnista kolme halvaannuttavaa uskomusta

Pysähtykäämme hetkeksi tunnistaaksemme nämä kolme halvaannuttavaa uskomusta:

Tunteiden pelko

“En saisi koskaan tuntea itseäni surulliseksi, ahdistuneeksi, sopimattomaksi, kateelliseksi tai haavoittuvaiseksi. Minun täytyy lakaista tunteeni maton alle ja olla vaivaamatta ketään toista.”

Nykypäivänä kuulemme monia viestejä, jotka suuntaavat meitä katsomaan kutakin tilannetta parhaassa mahdollisessa valossa. Monesti kielteisistä tilanteista poimittavaksi tarkoitetut opetukset sekaantuvat kyvyttömyyteemme tuntea tai käsitellä huonoja kokemuksia. Kielteisten tunteiden pakeneminen ei ole hyödyllistä. Sekä kehon että mielen täytyy tasapainottaa toisiaan ja sallia toinen toisilleen kielteisten tunteiden kokeminen. Tämä on tärkeää mielen tasapainon kannalta ja se mahdollistaa myös merkityksen löytämisen kielteisiä tilanteita ja kokemuksia koskien.

Hylkäämisen pelko

“Se, että hylkäät minut, tarkoittaa että minussa on jotain vikaa. Yksin ollessani tunnen itseni surkeaksi ja arvottomaksi.”