Kokaiinin vaikutukset aivoihin

Kokaiini on yksi käytetyimmistä ja koukuttavimmista huumeista. Sen vaikutukset aivoihin ovat melkoisen haitalliset huolimatta euforisesta tunteesta, jota se aluksi aiheuttaa. Alta voit lukea, mitkä ovat kokaiinin vaikutukset aivoihin.
Kokaiinin vaikutukset aivoihin
María Vélez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Vélez.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Kokaiinin vaikutukset aivoihin ovat tuhoisat. Kokaiini on yksi eniten käytetyistä huumeista maailmassa ja se on ollut terveysongelma jo 80-luvulta lähtien. Tämä kokapensaasta saatava aine johtaa euforiaan, energisyyteen ja valppauteen sitä käyttävillä ihmisillä. Se vähentää myös ruokahalua ja unentarvetta.

Näiden lyhytkestoisten vaikutusten lisäksi kokaiinin käytöllä on pitkäaikaisia seurauksia, esimerkiksi emotionaaliset ja käytökseen liittyvät häiriöt. Jatka lukemista ja tutustu kokaiinin pääasiallisiin vaikutuksiin aivoissa anatomisella, metabolisella ja toiminnallisella tasolla.

Kokaiinin vaikutukset aivoihin ovat melko haitalliset

Anatomiset ja metaboliset vaikutukset

Kokaiini vaikuttaa aivojen noradrenergisiin ja dopaminergisiin järjestelmiin. Se edistää erityisesti noradrenaliinin vapautumista estäen samalla serotoniinin, dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinottoa synapseissa. Näin ollen kahden hermosolun välisessä tilassa, jota kutsutaan myös synapsiraoksi, näiden välittäjäaineiden saatavuus on paljon suurempi.

Tämä vaikutus johtaa pitkäaikaisiin muutoksiin aivoissa. Ruumiinavauksissa on havaittu, että kokaiininkäyttäjien aivoissa on vähemmän dopamiinia aivojuoviossa, sekä vähemmän monoamiineja. Myös dopamiinin kuljettajaa koodaavan RNA:n ilmentyminen on vähäisempää. Lisäksi mikrogliat ja makrofagit lisääntyvät, eli kokaiininkäyttö on yhteydessä dopaminergisten hermopäätteiden sekä kokonaisten hermosolujen häviämiseen.

Tämä solutuho saa aikaan sen, että palkitsemisratojen, joihin dopaminerginen ratakin kuuluu, toiminnallisuus muuttuu aiheuttaen kompulsiivista käyttöä. Samoin luontaisen dopamiinin väheneminen, hypodopaminerginen tila, aiheuttaa vieroitus-, masennus- ja riippuvuusoireita.

Tutkijat ovat myös havainneet, että kokaiinin ja muiden aineiden käyttö lisää vapaita radikaaleja ja oksidatiivista stressiä. Nämä solut, vaikka ne ovatkin välttämättömiä, liittyvät liiallisissa määrissä ikääntymiseen ja soluvaurioihin. Lisäksi ne häiritsevät veri-aivoesteen toimintaa, jota tarvitaan aivojen suojaamiseen haitallisilta ulkoisilta tekijöiltä ja homeostaasin ylläpitämiseen.

Kokaiinin käytöllä on havaittu olevan suora vaikutus myös aivoverisuonistoon, mikä lisää aivohalvauksen riskiä. Lisäksi tuumorinekroositekijä lisääntyy.

Kokaiinin toiminnalliset vaikutukset aivoihin

Yllä mainituilla muutoksilla ja haitoilla on eräitä seurauksia huumeidenkäyttäjien neuropsykologiseen toimintakykyyn. Yleensä kokaiininkäyttäjät pärjäävät huonommin neuropsykologisissa arviointikokeissa. Nämä vaikutukset on pääasiassa havaittavissa huomiokyvyssä, muistissa, inhibitiokyvyssä ja eksekutiivisissa toiminnoissa.

Tarkemmin ottaen kokaiini vaikuttaa selektiiviseen huomiokykyyn ja huomion ylläpitoon, työmuistiin, visuaaliseen muistiin ja oppimiskykyyn. Nämä vaikutukset ovat selkeämpiä vieroituskausina.

Mitä eksekutiivisiin toimintoihin tulee, kokaiininkäyttäjillä on enemmän puutteita reaktioiden säätelyssä. He ovat myös impulsiivisempia ja huonompia tekemään päätöksiäTämä on yhteydessä heikompaan joustavuuteen muutosten edessä ja kehnompaan kykyyn käsitellä virheitä ja sattumuksia.

Kokaiini, joka on mahdollisesti yksi kaikkein koukuttavimmista huumeista, vaikuttaa käyttäjiin siis monella tasolla. Tässä kuvattujen vaikutusten lisäksi ilmenee monia emotionaalisia, käytökseen liittyviä ja sosiaalisia seurauksia, jotka vaikuttavat haitallisesti henkilön elämänlaatuun.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Urigüeña, L. y Calladoa, L.F. (2010). Cocaína y cerebro. Trastornos adictivos, 12(4), 129-134.
  • Ramos-Cejudo, J. y Iruarrizaga Díez, I. (2009). Correlatos neuropsicológicos y emocionales implicados en el consumo de cocaína: una revisión teórica a los nuevos hallazgos. Psychosocial Intervention, 18(3), 245-253.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.