Klassinen testiteoria

22.6.2019
Klassista testiteoriaa pidetään psykometriikan alkuna. Lue kaikki aiheesta tästä artikkelista!

Psykologian testit ovat joko psykologisia tai psykoteknisiä, ja niiden tarkoituksena on arvioida toimintaa. Psykologiset testit ovat siten subjektin psykologisia ominaisuuksia arvioivia tai mittaavia työkaluja. Jatka lukemista ja opi mikä on klassinen testiteoria.

Testiteoriat

Testit ovat hienostuneita mittausvälineitä. Monissa tapauksissa ne ovat uskomattoman hyödyllisiä psykologisen arvioinnin yhteydessä. Testin tulee kuitenkin saada psykometriikan vähimmäispistemäärä, jotta siitä olisi hyötyä. Lisäksi testin suorittajan tulee tuntea protokolla voidakseen johtaa sitä ja toimia sen mukaan.

Toisaalta testiteoriat kertovat meille myös sen, miten voimme arvioida testin laatua ja usein myös miten minimoida virheiden määrän. Tähän liittyen kaksi klassisen testiteorian tärkeintä käsitettä ovat luotettavuus ja pätevyys.

Luotettavuus tarkoittaa datan yhtenäisyyttä tai vakautta kun mittausprosessi toistetaan. Tämä on periaatteessa utopiaa, sillä käytännössä on mahdollistaa kopioida samoja olosuhteita kahteen eri mittaukseen. Ulkoisia muuttujia on suhteellisen helppoa hallita, kuten esimerkiksi varmistaa, että melutaso tai lämpötila on täsmälleen sama. Sen sijaan testattavan henkilön sisäisten muuttujien kontrollointi on paljon vaikeampaa.

Pätevyys viittaa siihen, kuinka hyvin empiirinen todistusaineisto ja teoria tukevat testitulosten tulkintaa. Muussa tapauksessa voisimme sanoa, että pätevyys on mittausvälineen kyky määrittää merkityksellisesti ja asianmukaisesti mitä tarkoitusta se luotiin mittaamaan.

Mitä tulee testien luomiseen ja analysoimiseen, olemassa kaksi erinomaista teoriaa: klassinen testiteoria ja osiovasteteoria. Selitämme alla klassisen testiteorian pääkohdat.

kokeen tekeminen

Klassinen testiteoria

Tätä näkemystä käytetään tavallisesti kaikkein eniten testien analysoimisessa ja luomisessa. Koehenkilön vastauksia verrataan statististen ja kvalitatiivisten metodien avulla muiden saman testin tehneiden vastauksiin. Tämä mahdollistaa vertailun.

Luokittelu ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaista. Psykologin, kuten kenen tahansa ammattilaisen tulee varmistua, että käytetty väline on kalibroitu asianmukaisesti ja virheetön.

Niinpä kun psykologi tekee empiirisen kokeen yhdelle tai useammalle henkilölle, hän saa kyseisten henkilöiden empiiriset koetulokset. Henkilö voi saada alhaisen pisteluvun koska ei tuntenut oloaan hyväksi tuona päivänä tai jopa koska koepaikan fyysiset olosuhteet eivät olleet ihanteelliset.

Lineaarinen regressiomalli

Spearman esitti klassisen testiteorian 1900-luvun alkupuolella. Myöhemmin tämä tutkija esitteli hyvin yksinkertaisen mallin tutkimustulosten tulkintaan: lineaarisen regressiomallin.

Tämä malli olettaa, että tietyllä pistemäärällä tai ”empiirisellä testituloksella” (X) on kaksi muuttujaa. Ensimmäinen muuttuja on todellinen pistemäärä (V) ja toinen on virhe (e). Jälkimmäinen voi olla seurausta asioista, joihin emme voineet vaikuttaa. Tämän vuoksi teorian kuuluu selvittää mittausvirhe.

Sen kaava on: X = V + e

Tämän jälkeen Spearman lisäsi malliin kolme oletusta.

Lineaarisen regressiomallin kolme oletusta

  1. Todellinen pistemäärä (V) on empiirisen koetuloksen matemaattinen oletus: V = E (X)
    • Siten henkilön todellinen pistemäärä on saman testin keskimääräinen pistemäärä, jos joku jatkaisi sen toistamista loputtomasti.
  2. Todellisen pistemäärän ja siihen vaikuttavien virheiden välillä ei ole suhdetta: r (v,e) = 0
    • Todellinen pistemäärä on riippumaton mittausvirheestä.
  3. Yhden testin mittausvirheet eivät liity toisen testin mittausvirheisiin: r (ex, ek) = 0
    • Yhdessä tilanteessa tehdyillä virheillä ei ole kovarianssia toisen testin virheisiin.
koetta tekevä ihminen

Klassinen testiteoria on yksinkertainen. Sitä voidaan soveltaa mihin tahansa asiayhteyteen ja ottaa käyttöön ilman erityisen korkeaa matemaattisen osaamisen tasoa. Ongelmana on kuitenkin se, että testin tuottamat tulokset liittyvät aina siihen väestöön, jolla testi validoitiin. Lisäksi testit vaativat hyväksyttävän vähimmäispistemäärän.

  • Muñiz Fernández, J. (2010). Las teorías de los tests: teoría clásica y teoría de respuesta a los ítems. Papeles del Psicólogo: Revista del Colegio Oficial de Psicólogos.
  • Prieto, G., & Delgado, A. R. (2010). Fiabilidad y validez. Papeles del Psicólogo, 31(1), 67-74.
  • De la Lengua Española, D. (2001). real Academia española.
  • Spearman, C. (1904). The proof and measurement of association between two things. The American journal of psychology, 15(1), 72-101.
  • Spearman, C. (1907). Demonstration of formulae for true measurement of correlation. The American Journal of Psychology, 161-169.
  • Spearman, C. (1913). Correlations of sums or differences. British Journal of Psychology, 1904‐1920, 5(4), 417-426.