Metsätesti ja sen suhde psykoanalyysiin

Esteet ja ärsytykset vievät pois onnellisuutemme, juurtuneet pelkomme sekä valintojamme ja käytöstämme säätelevät arvot. Metsätesti pyrkii selventämään ja tulkitsemaan näitä ongelmia, jotka perustuvat lähestymistapaan, josta se sai nimensä: suhdepsykoanalyysiin. Tämän teorian mukaan meidän henkinen kärsimyksemme on peräisin taustalla olevista ongelmista, jotka meidän täytyy tuoda takaisin valoon parantaaksemme satutetut tunteet ja siirtyäksemme eteenpäin.

Heille, jotka eivät ole kuulleet tästä suhdetestistä, meidän tulisi ensin sanoa, että se ei ole millään tavalla perinteinen. Metsätestillä ei ole tarpeeksi uskottavuutta ja paikkansapitävyyttä, jotta se voisi olla osa normaalia kliinistä tutkimusta. Emme kuitenkaan voi sulkea pois sen merkitystä asiayhteydessä ja teoreettista kehystä, josta se luotiin. Kannattaa ehdottomasti ottaa se huomioon.

Metsätesti on heijastava testi, joka voi paljastaa jokaisen potilaan pelot, esteet ja syvimmät kiinnostuksen kohteet.

Suhdepsykoanalyysi

Suhdepsykoanalyysi on nykyajan psykoterapian tapa, jolla on jo tuntemamme psykoanalyysin edistyksellisiä ominaisuuksia. Sen päätavoitteena on edistää ihmisten henkistä kehitystä. Sen täytyy siis käsitellä noita esteitä ja tukkeita, jotka rajoittavat meitä ja aiheuttavat meille kipua. Tällaisessa lähestymistavassa, ja vain yhtenä esimerkkinä, klassiset id, ego ja superego -käsitteet jäävät sivuun.

Suhdepsykoterapian tarkoituksena on “uudelleenrakentaa” potilas. Tämä mielessä pitäen terapeutti tulee opastamaan potilasta, jotta potilas voisi olla yhteydessä ja samaistua ympäristöönsä terveemmällä tavalla. Hän opastaa potilasta tarkkailemaan maailmaa rohkeasti joka kulmasta. Sen lisäksi hän auttaa potilasta matkaamaan noihin mielensä pimeisiin alueisiin, joihin hän ei ole koskaan aikaisemmin uskaltanut mennä. Tämän takia metsätesti on hyvä ponnistusväline oppiakseen tuntemaan potilaan taustalla olevat luonteenpiirteet.

Mitä metsätesti arvioi ja mistä se on peräisin?

Metsätesti pyrkii pätevyyden tai kyvykkyyden sijaan tutkimaan ihmisen tunnemaailmaa. Olemme jo puhuneet blogissamme useammin kuin kerran niin kutsutuista projektiivisista testeistä. Pari esimerkkiä näistä ovat puutesti tai perhetesti. Ne ovat lähinnä psykologisia työvälineitä, joiden tehtävänä on täydentää arviointia.

Ne eivät voi yksinään ja yksinomaan käytettyinä koskaan olla paikkansapitäviä arviointikeinoja. Tarvitaan myös muita menetelmiä kuten haastattelua, tarkkailua ja muita psykologisia testejä, joiden on osoitettu olevan luotettavia ja paikkansapitäviä. Kaikki tämä tehdään, jotta saavutettaisiin riittävä diagnoosi tai aloitushetki, josta toimenpide voidaan aloittaa. Suhdepsykoanalyysisessä lähestymistavassa tätä testiä käytetään enemmän kuin mitään muuta seuraavista syistä johtuen:

• Se paljastaa potilaan henkisen tilan.
• Se antaa potilaan nähdä mahdolliset ratkaisemattomat lapsuuden konfliktit sekä menneisyyden taakan omassa läsnäolossa.
• Huomaamme kehitysstrategiat.
• Se tuo esiin vahvoja arvoja.
• Potilaan elämän tärkeät ihmiset paljastetaan.
• Se tuo esiin henkilön pelot.
• Se osoittaa potilaan henkilökohtaiset toiveet ja odotukset.

Metsä psykoanalyysin työvälineenä

Metsä on skenaario, jolla on erittäin selkeä mystinen ja henkinen merkitys missä vain kulttuurissa. Itse Carl Jung selitti sen kirjassaan “The Archetypes and The Collective Unconscious”. Hän osoitti, että tällaisissa skenaarioissa voidaan löytää elämämme piilotettuja vaaroja ja pelkoja. Tietyllä tapaa niiden läpi matkaaminen tarkoittaa toisinaan paluuta esi-isien aikaan, jossa löydämme uudestaan olemuksemme syvimmät osat.

Psykoanalyysissä metsää pidetään alitajunnan heijastuksena. Se on symbolinen suhde, joka toisinaan ilmenee unissamme, joissa monet meidän fobioistamme syntyvät. Siihen kuuluvat pimeän pelko, koloon vajoamisen tai putoamisen pelko ja hyönteisten tai villieläinten pelko.

“Selvin tapa saavuttaa maailmankaikkeus on läpi metsän.”

-John Muir-

Kuinka metsätestiä käytetään?

Metsätesti alkaa visualisoinnilla. Terapeutti opastaa potilasta jokaisen kysymyksen kohdalla ja huomauttaa sitten hänen vastauksiensa johtopäätelmistä. Testi on yksinkertainen. Tarvitsee vain luoda mukava ja turvallinen ympäristö, jotta henkilö voi käydä luonnollisesti läpi sisäisen matkan.

Ensimmäinen vaihe on pyytää potilasta visualisoimaan metsä. Hiljaiset puitteet, joka on ympäröity puilla ja jossa potilas kävelee yksin. Kun hän pystyy näkemään itsensä siellä, kysyy analyytikko seuraavat kysymykset:

• Ovatko puut hyvin harvassa? Onko se tiheä, sekava metsä vai onko siellä jokin järjestys?
• Pystytkö kävelemään helposti vai täytyykö sinun ylittää monia esteitä?
• Onko päivä vai yö?
• Onko metsä hyvinvoiva vai poltettu vai kuoleman partaalla?
• Kun kävelet yksin, löydät avaimen. Mitä teet sillä?
• Jatka kävelemistä, törmäät eläimeen. Mikä eläin se on? Uhkaako se sinua? Pelkäätkö lähestyä sitä? Saavut mökille. Koputat ovea ja joku aukaisee sen. Kuka tuo henkilö on?
• Kuvittele itsesi lopuksi astumaan sisään mökkiin. Olet sisällä ja kaikki on yhtäkkiä kadonnut. Kaikki on tyhjää muutaman sekunnin ajan, koska saavut toiseen paikkaan. Kerro minulle, mikä tuo toinen paikka on. Kerro minulle, mitä näet ja miltä sinusta tuntuu.

Yhteenveto

Metsätestin kysymykset voivat antaa muodon erittäin paljastavalle sisäiselle matkalle. Jos potilas tekee yhteistyötä ja suorittaa harjoituksen asiallisesti ja tuntee olevansa osa sitä, saa analyytikko paljon hyödyllistä tietoa.

Voimme päästä sisälle potilaan henkiseen tilaan metsän muodon ja tilan perusteella (onko se poltettu, onko yö ja niin edelleen). Pystymme näkemään piilotetut pelot, potilaan elämän tärkeimmät ihmiset ja tärkeimmät skenaariot. Tämä tieto voi haastattelujen ja muiden testien kanssa yhdistettynä olla mahtava hyöty suhdepsykoanalyysiterapeuteille.