Kärsimys on monen mielenterveyshäiriön syynä

27.1.2018 en Psykologia 121 Jaetut
naisen psyykkinen kipu

Monet mielenterveyshäiriöt ovat peräisin kärsimyksestä, tai tarkemmin sanoen siitä merkityksestä, jonka annamme kärsimykselle. Mielenkiintoisinta tässä lähestymistavassa on se, että kyseessä ei ole teoria, vaan psykologinen menetelmä, joka tunnetaan logoterapiana. Se keskittyy ihmisen olemassaolon merkitykseen ja ihmisen pyrkimykseen löytää tuo merkitys.

On olemassa runsas joukko erilaisia mielenterveyshäiriöitä, ja jokainen niistä on erilainen. Yleisesti ottaen niille on ominaista muutokset ajattelussa, havainnoinnissa, tunteissa, käytöksessä ja suhteessa muihin ihmisiin. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan parhaat hoidot mielenterveyshäiriöihin ovat sellaisia, jotka lievittävät näiden häiriöiden aiheuttamaa kärsimystä.

On myös mainittava, että mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kasvaa jatkuvasti, vaikuttaen merkittävästi ihmisten terveyteen ja aiheuttaen vakavia seurauksia sekä sosioekonomisella että ihmisoikeuksien tasolla kaikissa maissa.

”Kipu on tuntemus. Kärsimys on kivun aikaansaama vaikutus. Jos sietää kipua, voi elää kärsimättä. Jos kestää kipua, voi kestää mitä tahansa. Jos osaa hallita kipua, voi oppia hallitsemaan itseään.”

-James Fray-

Kenellä on suurin riski sairastua psyykkisesti?

Yksi neljästä ihmisestä saa jonkinlaisen mielenterveysongelman jossain vaiheessa elämäänsä. Mielenterveys ymmärretään harmoniseksi tavaksi suhtautua itseensä ja muihin, hyvän sosiaalisen kanssakäymisen ja elämänlaadun ylläpitämiseksi kunkin elämänvaiheen ja jokaisen ihmisen omien odotusten mukaisesti.

Tämä saattaa muuttua lukuisten syiden seurauksena. Elämässä tulee vastaan ongelmia, ja reagoimme niiden aiheuttamiin tuskallisiin tilanteisiin. Mutta tätä ei vielä pidä nähdä sairautena. Kyseessä on sairaus vain, jos se kestää pitkään tai on erittäin voimakasta.

miehellä on kuvioita kasvoillaan

Mielenterveyshäiriöiden syntyyn eivät vaikuta vain yksittäiset piirteet, kuten kyky hallita ajatuksia, tunteita, käytöstä ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Siihen vaikuttavat lisäksi sosiaaliset, kulttuuriset, poliittiset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tekijät, kuten kansallinen poliitiikka, sosiaalinen turvallisuus, elämänlaatu, työolosuhteet tai yhteisön antama tuki.

Muita tekijöitä, jotka vaikuttavat osaltaan mielenterveyshäiriöiden syntyyn, ovat stressi, geenit, ruoka, perinataaliset infektiot ja altistuminen ympäristöriskeille.

Kuinka kärsimys vaikuttaa mielenterveyshäiriöihin?

Jotkut sairaudet ilmaantuvat samaan tahtiin lähes jokaisessa kulttuurissa ja maassa. Toisaalta on sairauksia, joiden synty liittyy enemmän sosiaalisiin, kulttuurisiin, sosioekonomisiin yms. olosuhteisiin. Myös perintötekijät altistavat ihmisiä tietyille sairauksille, kuten myös sukupuoli.

Mutta lasku mielenterveydessä on erityisen merkittävää, kun se johtuu suuresta kärsimyksestä ja jos tämä kärsimys muuttaa ihmisen tapaa elää, havainnoida ja ymmärtää asioita. On myös mainittava, että se voi johtua eri syistä: biologisista, psyykkisistä tai sosiaalisista.

masentunut nainen

On myös pidettävä mielessä, että kuka tahansa, missä tahansa vaiheessa elämää ja tiettyjen olosuhteiden vallitessa voi kärsiä psyykkisestä muutoksesta ja syvästä tuskasta, joka voi vaikuttaa suoraan hänen elämänsä kulkuun. Mutta psyykkisen sairauden puhkeamiseen vaaditaan yleensä muitakin tekijöitä, biologisia, psyykkisiä tai sosiaalisia, tämänhetkisiä tai menneitä, jotka johtavat niin suureen kärsimykseen, että syntyy psyykkinen sairaus.

”Henkinen kipu on vähemmän dramaattinen kuin fyysinen kipu, mutta se on yleisempää ja vaikeampi hoitaa.”

-C. S. Lewis-

UUTISIA VERKOSSA