Kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Valeria Sabater

Viimeisin päivitys: 03 syyskuuta, 2024

Joinakin päivinä sinusta varmaan tuntuu, että voisit valloittaa maailman, ja toisina tuskin jaksat nousta sängystä. Onko sinussa jotain vikaa? Viittavatko nämä mielialan nousut ja laskut johonkin ongelmaan? Eivät tietenkään. Et ole kone tai erehtymätön robotti. Olet ihminen. Meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä.

Pääsääntöisesti onnistut kyllä selviytymään niistä ajoista, jolloin tunnet olosi epätoivoiseksi etkä pysty toimimaan kovin hyvin. Joskus mielesi astuu väliin ja sanoo: “ Tule, työnnä eteenpäin, sinulla on tekemistä”. Kehosi ei kuitenkaan aina noudata neuvoa, ja tällaisissa tilanteissa aivosi saattavat vastata: “Anteeksi, tänään innostukseni, haluni ja motivaationi ovat tipotiessään”.

Voit olla varma siitä, että tämä energian puute ei aina johdu terveysongelmista. Siitä huolimatta, kun huomaat olevasi epätoivon tunteiden loukussa, sitä on useimmiten vaikea paeta. Se on monimutkainen sekoitus psykologisia prosesseja ja tunteita. Se sisältää ajatuksia, fyysisiä tuntemuksia, huolia ja erilaisia tunteita (apatia, suru, turhautuminen jne.).

Toistamme vielä, että päivät, jolloin tunnet olevasi allapäin etkä saa mitään aikaiseksi, eivät suinkaan tarkoita sitä, että sinulla on jokin sairaus. Se ei välttämättä ole masennusta. Sinun on kuitenkin varmistettava, että nämä tilat eivät kestä liian kauan. Kun ne tulevat, niiden täytyy myös mennä. Niiden pitäisi olla ohikulkevia vierailijoita, sellaisia, jotka jättävät jälkeensä viestin, vapauttaen sinut paremmille päiville.

Huonot päivät

Kummallista kyllä, motivaatiopsykologian asiantuntijat väittävät, että elämän ylä- ja alamäet rikastavat meitä ihmisinä. Todellakin, sellaisten aikojen läpikäyminen, jolloin sinusta tuntuu että voit valloittaa maailman, ja sen jälkeen sellaisten aikojen, jolloin teet tuskin mitään, opettaa sinulle useita asioita. Ensimmäinen on se, että et ole erehtymätön ja satunnainen pohjassa käyminen on täysin normaalia.

Kun tiedät, miksi toisinaan hajoat ja mikä on epätoivosi takana, voit oppia tuntemaan itsesi paremmin. Ongelmana on kuitenkin se, että et (tietenkään) pidä noista alamäkipäivistä ja sinulla on tapana yrittää päästä niistä eroon. Kun käyttäydyt tällä tavalla naamioit jonkin epämukavuuden huomaamattasi. Et yritä ymmärtää sitä tai hallita niitä piilotettuja todellisuuksia, jotka sammuttavat halusi valloittaa maailmaa.

Siksi nämä ongelmat juurtuvat melkein tietämättäsi ja aivosi siirtyvät jatkuvien nousujen ja laskujen noidankehään. Tämä voi helposti johtaa avuttomuuteen, masennuksenkaltaiseen surun tilaan, joka tunnetaan nimellä dystymia. Tämän suhteen sinun on oltava varovainen.

Päivien, jolloin sinun ei tee mieli tehdä mitään, tulisi olla vain satunnaisia. Ne ovat hetkiä, jolloin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin puhua itsellesi ja harjoittaa emotionaalista itsehoitoa.

Miksi sinusta tuntuu siltä?

Päivinä, jolloin kaikki tuntuu ylivoimaiselta ja elämä tuntuu painavan sinua, tunnet olosi masentuneeksi. Voit kokeilla tuhansia strategioita välttääksesi sen. Nukkuminen, kävely, television katselu, musiikin kuuntelu, ystävän tapaaminen, urheilu… Kaikki nämä strategiat ovat yritys peittää epätoivosi. Sinä piilotat sen. Mikä tarkoittaa, että et ratkaise sitä.

On kuitenkin olennaista, että olet yhteydessä tämän mielentilan alkuperään ja laukaisuun. Näinä vaikeina aikoina saatat kokea seuraavia asioita:

• Yhteiskunnallinen vertailu. Tohtori Todd Rogersin johtaman Harvardin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan meillä on tapana verrata suorituskykyämme (mitä teemme ja mitä saavutamme tai mitä meillä on) lähimpään ympäristöömme. Jos katsot, mitä muut ovat saavuttaneet samalla kun tunnet itse olevasi epäedullisessa asemassa, se ruokkii masentuneisuuttasi ja huonoa itsetuntoa.
• Taipumus nähdä asioiden negatiivinen puoli. Vaikka et luultavasti aina huomaa sitä, käyt usein läpi elämääsi ja katsot kaikkea negatiivisesti. Toisin sanoen näet vain vaikeuksia, ongelmia, epävarmuutta ja tekemäsi virheet. Se on ilmeinen kärsimyksen muoto.
• Kriittisen ja perfektionistisen itsensä kuuntelu. Monilla meistä on erittäin haitallinen ja vaarallinen sisäinen minä. Se on sellainen, joka ruokkii itsekritiikkiin perustuvaa sisäistä dialogia absoluuttisen perfektionismin etsinnässä, sellainen, jossa virheillä ei ole sijaa.
• Unohtuneet tunteet ja tarpeet. Tunteista huolehtiminen on henkistä hygieniaa. Olet kuitenkin varmaan taitava tekemään päinvastoin. Piilotat sen, mikä satuttaa, turhauttaa, pettää ja saa sinut vihaiseksi. Tämä aiheuttaa vielä enemmän kärsimystä. Se on asia, jota et saa koskaan jättää huomiseen.

Mitä tehdä huonoina päivinä

Et voi ratkaista huonojen päivien takana olevaa ongelmaa menemällä elokuviin tai ravintolaan. Tällainen ei todellakaan auta. Sinun ei pidä välttää näitä päiviä, vaan sinun on kohdattava ja hyväksyttävä ne. Lisäksi sinun pohdittava, mitä niiden takana on ja mitä sinun on ratkaistava.

• Tarkkaile ajatuksiasi ja huolenaiheitasi. Älä yritä korvata negatiivisia ajatuksiasi positiivisilla. Sellainen strategia ei toimi. Sinun on annettava niille läsnäolo ja syy. Yritä ymmärtää, ovatko ne loogisia, onko niillä perusteita ja mitä voit tehdä niiden lievittämiseksi.
• Yhdisty tunteisiisi. Ota yhteyttä kehosi kokemiin tuntemuksiin. Esimerkiksi viha, suru ja pelko. Harjoitukset, kuten rentoutuminen tai meditaatio, voivat olla hyödyllisiä.
• Tee suunnitelma. Hyvänä päivänä, kun sinusta tuntuu, että voit valloittaa maailman, anna itsellesi aikaa rentoutua ja olla rauhassa itsesi kanssa. Kun olet selvittänyt, mikä sinua huolestuttaa ja miksi sinusta tuntuu siltä, luo suunnitelma ja lyhyen aikavälin tavoitteita. Aseta tavoitteita, jotka motivoivat sinua ja jotka on helppo saavuttaa. Tämä lisää toivon ja kontrollin tunnetta sekä kykyäsi saavuttaa tavoitteet.

Kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä, ja sinullakin on oikeus niihin. Opit niistä kaikista ja tulet lopulta vahvemmiksi. Tästä syystä älä pelkää huonoja päiviä. Ne ovat vain pisteitä aikajanallasi, jotka sinun on hyväksyttävä, kohdattava ja ymmärrettävä.