Käännekohta: kuinka pienet muutokset saavat aikaan valtavan käänteen
Käännekohta voidaan määritellä pisteeksi tai kohdaksi, jossa pienten muutosten määrä tietyn ajanjakson aikana saavuttaa tason, jossa seuraavalla muutoksella on äkillinen ja suuri vaikutus järjestelmään.
Sosiologi Malcolm Gladwell on tutkinut tätä ilmiötä sosiaalipsykologian näkökulmasta ja havainnut, että sillä on useita ulottuvuuksia.
Gladwell määrittelee käännekohdan hetkeksi, jolloin trendistä tulee viraali ilmiö. Toisin sanoen erittäin vaikutusvaltainen. Sitä esiintyy eri aloilla, mukaan lukien talous, politiikka ja kulttuuri. Katsotaanpa, mistä tässä mielenkiintoisessa konseptissa on kyse.
“ Käännekohta on se maaginen hetki, kun idea, trendi tai sosiaalinen käyttäytyminen ylittää kynnyksen, kaatuu ja leviää kulovalkean tavoin.”
-Malcolm Gladwell-
Käännekohta
Malcolm Gladwell tutki yksityiskohtaisesti tekijöitä, jotka mahdollistavat käännekohdan syntymisen. Miten on mahdollista, että jokin saa vaikutusta ja siitä tulee massiivinen todellisuus? Mitkä tekijät vaikuttavat tähän?
Tällaisten kysymysten perusteella Gladwell esitti joukon periaatteita, jotka mahdollistavat käännekohdan. Ne ovat seuraavat:
80/20 sääntö
80 /20-sääntö on vanha periaate, jonka mukaan 20 prosenttia tekijöistä määrää loput 80 prosenttia. Käännekohdan tapauksessa se liittyy siihen, että muutamat avainhenkilöt (20 prosenttia) panevat jotain liikkeelle ja saavat aikaan muutoksen muille (80 prosenttia).
Siksi jostain tulee massiivista, ei lineaarisesti, vaan avainhenkilöiden tekemien toimien vaikutuksesta. Epidemiologian maailmassa heidät tunnetaan “superlevittäjinä” eli ihmisinä, jotka välittävät tartuntatauteja epätavallisen suurelle määrälle ihmisiä.
Liitinhenkilöiden toiminta
Liitinhenkilöt ovat ihmisiä, joilla on laaja sosiaalisten suhteiden verkosto, vaikka he ovatkin suurelta osin pinnallisia. Levittämisen kannalta näyttää siltä, että on parempi olla laaja pinnallinen kontaktiverkosto kuin läheisempien kontaktien verkosto. Liitinhenkilöillä on “heikot siteet”, mutta niillä on paljon merkitystä todellisuuden viralisoinnissa.
Asiantuntijat
Asiantuntijoilla, joita Gladwell kutsuu termillä “mavens”, on kyky kerätä olennaista tietoa ja rikastuttaa sitä. Heillä ei ole laajoja sosiaalisia verkostoja ideoiden levittämiseen, mutta ne, joilla on tällaiset sosiaaliset verkostot, käyttävät asiantuntijoita tiedonlähteinä. Siksi heillä on valtava vaikutus.
Innovatiivinen ja näyttävä
Malcolm Gladwellin mukaan idean on tarjottava jotain uutta ja silmiinpistävää, jotta se saavuttaisi käännekohdan. Ei riitä, että on henkilöitä jotka levittävät sitä. Idealla tai konseptilla on oltava oma vetovoimansa, mikä erottaa sen joukosta.
Konteksti ja olosuhteet: pienet teot, suuret muutokset
Gladwell huomasi, että käännekohtaa ei saavuteta suurilla teoilla, vaan se on monien pienempien toimien summa. Hän kutsuu tätä viraaliksi.
Gladwell uskoo, että ulkoiset olosuhteet vaikuttavat yksilölliseen käyttäytymiseemme. Esimerkiksi sosiaalisen turvattomuuden yhteydessä ihmisillä on taipumus kehittää monia pieniä epäluottamuksen tekoja.
Hän korostaa myös pienten todellisuuksien muokkaamisen tärkeyttä, jotta saadaan aikaan massiivinen vaikutus. Esimerkkinä hän mainitsee rikollisuuden New Yorkissa 1980-luvulla. Yksi tekijä, joka onnistui kukistamaan rikollisuutta, oli tehdä metrossa pummilla matkustamisesta rangaistavan teko. Kun tätä pikkurikosta rangaistiin tehokkaasti, vakavat rikokset alkoivat vähentyä. Näin syntyi käännekohta.
Viralisoi ja “deviralisoi”
Näitä premissejä on sovellettu myös kaupallisessa maailmassa. Gladwell huomautti, että tällä alueella, kuten myös politiikassa, sisällön levitystekniikka, kuten huhut, on tehokas tekniikka. Siinä on kolme vaihetta:
- Puhua ideasta tai tuotteesta ja levittää sitä kuin huhua. Yksityiskohtia ei kerrota, mutta kiinnostus herää.
- Yhtäkkiä tarjotaan puuttuvat tiedot. Tämä luo suuren vaikutuksen.
- Tuoda huhun sisältö arjen keskusteluihin niin paljon kuin mahdollista.
Tämä pätee niin markkinoinnissa kuin muillakin aloilla. Gladwell itse on ehdottanut ajatusta sen soveltamisesta vähentämään nuorten tupakointia ja itsemurhia. Tällä tavoin ei ainoastaan viralisoida todellisuutta, vaan myös “deviralisoidaan” sitä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Castañeda, A. (2013). Un acercamiento a la construcción social del conocimiento: Estudio de la evolución didáctica del punto de inflexión (Doctoral dissertation).
- Gladwell, M. (2016). El punto de inflexión. Cómo hacer una gran diferencia con cosas muy pequeñas . Flammarion.
- Ramos-Serrano, M. (2007). Comunicación viral y creatividad. Revista Creatividad y Sociedad, 11, 202-226.