Jotkut ihmiset ovat kuin Buridanin aasi

20.7.2017

Ajattelet nyt varmaankin, että mikä ihme on Buridanin aasi. Antiikin ajoista lähtien ihmiset ovat tehneet karvaisista ystävistä tarinoiden päähenkilöitä. Etenkin lastentarinat ovat hyvin kiehtoutuneita eläimistä ja niissä hevoset, muurahaiset, siat ja myös aasit heräävät eloon.

Buridanin aasi on keskiaikaisen tarinan päähenkilö, joka yritti hyökätä syytä vastaan ainoana tietolähteenä. Konkreettisesti, tarina kritisoi Jean Buridanin tekemää järjellistä ilmaisua Jumalan olemassaolosta, vaikkakin se voi toimia kritiikkinä myös kaikkia muita järjellisiä ilmaisuja kohtaan. Tässä artikkelissa aiomme käyttää erilaista järkeä, mutta ensin opitaan historiallisen aasin tarina.

Buridanin aasin tarina

Se ei ollut erityinen aasi. Tarinan hauskuus on tilanteessa, josta aasi löytää itsensä. On olemassa monia erilaisia versioita. Jotkut sanovat, että aasi löysi itsensä tarkalleen kahden heinäpinon keskeltä. Kumpikin oli saman etäisyyden päässä toisistaan. Toiset sanovat, että aasi seisoi heinäpinon ja vesiämpärin välissä. Vertauksissa aasi oli hyvin järkevä olento. Näin ollen, se ei kyennyt päättämään kahden kasan välillä, pysyi paikallaan ja lopulta kuoli nälkään.

Kuinka järjetöntä, eikö? No, niin järjettömältä kuin se tuntuukin, tunnet varmasti jonkun, joka on vähän kuin Buridanin aasi. Jopa sinä olet saattanut ottaa osaksesi hieman tämän aasin mentaliteettia. Yleensä ne vaihtoehdot joita pallottelemme päätöksenteon hetkellä, eivät ole samalla etäisyydellä meistä, mutta ne saattavat näyttää yhtä houkuttelevilta silmissämme.

Mitä sitten tapahtuu? Alamme katsoa syvemmälle, arvioimme hyviä ja huonoja puolia ja… Tiedätkö, mitä muuta tapahtuu myös usein? Toinen kahdesta vaihtoehdosta katoaa. Ja pahimmillaan, molemmat niistä. Sitten jäämme tyhjän päälle. Kuten todettua, epäröinti on mahdollisuuksien pahin roisto.

Ihmiset, jotka ovat kuin Buridanin aasi

Kuten alussa totesimme, tarina nostaa esiin tavan, jolla kritisoida syiden hallitsevaa käyttöä elämämme kulussa. Liian rationaaliset ihmiset, jotka löytävät itsensä paradoksien loukusta, toimivat samalla tavalla kuin rakas aasimme. Pahimmassa tapauksessa heillä voi olla myös samanlainen loppu.

Muina aikoina he eivät ole valmiita tekemään päätöstä, vaan toiset ihmiset tekevät sen heidän puolestaan. Ja he tekevät niin poistamalla toisen vaihtoehdoista. Ihmiset jotka ovat kuin Buridanin aasi, eivät koskaan päätä kahden yhtälailla houkuttelevan vaihtoehdon väliltä. He ovat niitä, jotka menevät täysin vastakkaiseen suuntaan kun toinen ihminen on tehnyt oman valintansa. Niinpä ihmiset, jotka ovat kuin Buridanin aasi, ovat luonteeltaan muuttumattomia ja hyviä ”kiduttamaan ihmisiä” kuvaamissamme ryhmätilanteissa.

Ihmiset jotka ovat tällaisten ihmisten ympäröimiä, sietävät heitä kyllä. Lisäksi he tarjoavat heille pienimmän määrän mahdollisia päätöksiä ja valintoja kuin mahdollista. He pelkäävät Buridanin aasin kärsivän henkisestä estosta tai mielen romahtamisesta. Toisaalta, heillä on myös taipumusta olla ihmisiä, joiden seuraan muut hakeutuvat puhuakseen ongelmistaan. Tämä johtuu siitä, että heillä on tietty analyyttinen, varsin kehittynyt ymmärrys. He pystyvät arvioimaan tilannetta yksityiskohtaisesti ja kokonaisvaltaisesti hyvin lyhyessä ajassa.

kumpaan suuntaan

Myös yritykset tietävät tämän. He etsivät tietyn tyyppisiä henkilöitä tekemään päätöksiä ja toisen tyyppisiä henkilöitä, joilla on hyvä käsitys tilanteiden tapahtumista. Samaa tapahtuu myös poliitikkojen kanssa. Jotkut ovat hyviä diagnosoimaan todellisuutta, mutta myöhemmin jäätyvät päätösten ja todellisuuden muuttamisen kohdalla.

Esimerkiksi yksi television karismaattisimmista hahmoista, Sheldon Cooper, on loistava esimerkki järkevyyden äärilleen venymisestä. Itse asiassa, hän vertaa itseään Buridanin aasiin yhdessä kohtauksistaan sarjassa The Big Bang Theory. Emme kerro sinulle kohtauksesta, sillä emme halua paljastaa mitään mitä et ehkä ole vielä nähnyt. Mutta kohtaus löytyy 10. kauden 7. jaksosta.

Suunnataanpa vaateliikkeiden pukuhuoneisiin. Tiedät varmastin henkilön, joka lähtee pukuhuoneeseen kahden tavaran kanssa. Hän tietää voivansa ostaa vain yhden, muttei osaa valita kumman haluaa. Tämäntyyppinen ihminen saa ystävänsä vihaisiksi, olivatpa he sitten kuinka kärsivällisiä tahansa.

Tämän väitteen vastustajat sanovat ihmisen päätösten olevan harvoin samanlaisia kuin aasimme. He sanovat niin, sillä ihmisen päätökset eivät perustu objektiivisiin eroihin arvossa. Sen sijaan ihmisten päätökset perustuvat havaintoihin arvojen eroista. Jopa niin, että tapaamme yhä ihmisiä, jotka kaksi vaihtoehtoa kohdatessaan eivät kykene päättämään. Eivät, vaikka toinen vaihtoehdoista olisi toista selkeästi parempi.