Jinjang-teoria: tasapainon kaksinaisuus

Jinjang-teoria kertoo meille, että kaikkialta ympäriltämme voimme löytää kaksi vastakkaista voimaa, jotka yhdistyvät harmoniassa edistääkseen liikettä ja tätä kautta vuorostaan ​​myös muutosta. Tällä tapaa, siinä missä Jin symboloi pimeyttä, vettä, intuitiivisuutta ja kykyä vaalia elämää, Jang puolestaan muodostuu impulssista, valosta, laajentumisesta ja tulesta.
Jinjang-teoria: tasapainon kaksinaisuus

Viimeisin päivitys: 29 marraskuu, 2020

Jinjang-teoria, tämä taolaisuuteen juurtunut käsite, on itsessään kiistämätön ja samalla myös upea kehys, joka keskittyy pohdintaan. Keskeltä tätä vihjailevaa dialektista ja käsitteellistä peliä, jossa kaikella näyttää olevan vastakkainen puolensa ja vuorostaan ​​toistaan täydentävä osa, voimme löytää yhden selvän tosiasian. Vivahteen, joka kuvaa meitä kaikkia; tätä modernia, edistyksellistä, loistavaa ja ennen kaikkea globalisoitunutta yhteiskuntaa.

Jinjang-teoria ei rajoitu yksinomaan kiinalaiseen filosofiaan, vaan sitä voidaan soveltaa kaikkiin olemassa oleviin käsitteisiin.

Tänä päivänä meidän henkilökohtainen visiomme rajoittuu näkemään kaiken, mikä ympäröi meitä sellaisella tavalla, jota voimme kuvailla absoluuttiseksi ja kaksisuuntaiseksi. Ihmiset ovat joko hyviä tai pahoja. Olemme joko rationaalisia tai ajattelemme tunteidemme kautta. Olet joko kanssani tai sitten olet minua vastaan. Jos et ole älykäs, olet tietämätön. Onnellisuus on surun vastakohta. Jos et hyväksy minun totuuttani, puolustat valhetta. Eikä vähäisimpänä, olemme rakentaneet sosiaalista verkostoa, jossa korostamme Jangia lähes missä tahansa ympäristössä.

Arvostamme rationaalisuutta enemmän kuin emotionaalisuutta, korostamme voimaa ja dynaamisuutta sekä sitä ylivallan tunnetta, joka usein kehittää patriarkaalisia yhteiskuntia. Olemme unohtaneet ravita tai pitää huolta tuosta kokonaisvaltaisemmasta katseesta, siitä havainnosta, joka pystyy näkemään todellisuuden jatkumona eikä niinkään eri voimien leikkinä, jossa yhden on aina oltava etusijalla muihin nähden.

Pohditaanpa alla asiaa hieman lisää.

Jinjang-teoria kertoo meille, että kaikkialta ympäriltämme voimme löytää kaksi vastakkaista voimaa

Jinjang-teoria: mitä olemme päättäneet piilottaa

Me kaikki tunnistamme Jinin ja Jangin muodostaman klassisen symbolin. Vaikka tämän symbolin alkuperä yltääkin kaukaiseen ja eksoottiseen kiinalaiseen filosofiaan, voidaan sanoa, että tällä idealla ja käsitteellä on oma ilmaantumismuotonsa monissa eri kulttuureissa. Hindulaisessa, egyptiläisessä tai heprealaisessa perinteessä tämä kaksinaisuuden ilmenemismuoto esiintyy myös monissa eri näkökulmissa, kuten päivä ja yö, maskuliininen ja feminiininen tai maa ja taivas, jotka kaikki määrittävät harmonian tunteen, missä vastakkaisuudet täydentävät toisiaan ja ne antavat elämälle dynaamisuutta ja merkityksen.

Toisaalta Jinjang-teoria ehdottaa myös ajatusta siitä, että jokainen meistä on jo saapunut tähän maailmaan “kokonaisena”. Kaikki ne kyvyt, ominaisuudet ja ominaispiirteet, jotka jo itsessään muodostavat täyden kokonaisuuden, – suunnattoman rikkaan ja toisinaan jopa ristiriitaisen – yhdistyvät meidän olemukseemme. Näemme kuitenkin maailman ja itsemme sarjana erittäin konkreettisia, määritteleviä ja ehdottomia piirteitä. Voimme esimerkiksi nähdä itsemme jaloina, harkitsevina ja ystävällisinä olentoina. Samalla kuitenkin unohdamme myös sen, että väkivaltaa voi syntyä hetkenä jona sitä vähiten odotamme.

Voimme nähdä itsemme erittäin aktiivisina ihmisinä, mutta toisinaan laiskuus voi myös saartaa meidät. Voimme tuntea olomme onnelliseksi ja epätoivoiseksi samana päivänä. Olemme niitä olentoja, jotka kykenevät rakastamaan ja vihaamaan samanaikaisesti (jopa samaa henkilöä). Ja kaiken lisäksi me ihmiset voimme elää logiikan ja kaikkein objektiivisimman päättelyn hallitsemaa elämää, joka kuitenkin tiettynä ajankohtana herää ja muuttuu; hetkenä, jona ymmärrämme että tämä ei ole oikea tapa elää, jolloin keskitämme elämämme tuota intuitiivisempaa ja emotionaalisempaa puolta kohden.

Jinjang-teoria ehdottaa myös ajatusta siitä, että jokainen meistä on jo saapunut tähän maailmaan "kokonaisena"

Mielemme ristiriita

Carl Gustav Jung vietti suuren osan elämästään tutkimalla tätä ajatusta. Tämän sveitsiläisen psykologin mielestä ihminen elää jatkuvassa ristiriidassa. Huolimatta siitä, että olemme kaikki tulleet tähän maailmaan kokonaisina, koulutuksemme, konteksti tai jopa me itse, valitsemme mitä osia piilotamme, mitä kiellämme (meiltä itseltämme) ja mitä hylkäämme.

Tällä tapaa esimerkiksi miehet päättävät piilottaa Jininsä, sen naisellinen osan, sen emotionaalisemman, herkemmän ja intuitiivisemman puolen, joka on karkoitettava nurkkaan jotta Jang voi loistaa; tuo dynaamisempi, valloittavampi, vahvempi ja energisempi näkökulma. Jung onkin selittänyt, että kaikki se mitä emme hyväksy tai mitä vältämme tutkimasta tai edistämästä itsessämme, karkoitamme “varjoon”. Ja tämä teko, joka piilottaa sen mitä ihminen ei halua ottaa vastaan, synnyttää kärsimystä ja ristiriitaa.

“Hyväksy pimeä puolesi ymmärtäen, että se auttaa sinua liikkumaan valon kanssa. Sielumme molempien puolien tuntemus auttaa meitä kaikkia eteenpäin elämässä ja ymmärtämään, ettei täydellisyyttä ole olemassa.”

-Martin R. Lemieux-

Jin ja Jang: muutoksen symboli

Jinjang-teoriassa asuvat pienet ja hienot vivahteet, jotka ovat mielenkiintoisia sekä inspiroivia. Sen symboli, symbolin keskellä kulkevan aallon kanssa, joka jakaa ympyrän, tulee muistuttamaan meitä siitä, että elämä ei ole staattista. Tämä muoto symboloi energian impulssia, muutoksen herättämistä ja perimmäistä tarvetta muuttaa itseämme – siirtymistä kohti jatkuvaa kasvua.

Tämän lisäksi voimme ​​myös nähdä, miten kunkin osan keskeltä löytyy puolestaan ​​toinen pienempi ympyrä, joka omaa vastakkaisen värin. Tämä asetelma symboloi vastakkaisuuden siementä. Jinjang-teoria muistuttaa meitä siitä, että meidän ei pitäisi nähdä itseämme tavalla, joka kuvaa absoluuttisuutta. Meidän ei myöskään tulisi nähdä elämää siinä klassisessa prismassa, jossa kaikki on joko valkoista tai mustaa. Ihmisessä, kuten itse elämässä, kaikki on suhteellista ja kaikki voi muuttua minä hetkenä hyvänsä.

Henkilökohtainen harmoniamme alkaa omasta kyvystämme ylläpitää tasapainoa kaikkien meissä kokoontuvien voimien välillä

Henkilökohtainen harmoniamme alkaa omasta kyvystämme ylläpitää tasapainoa kaikkien meissä kokoontuvien voimien välillä. Jotta voimme olla onnellisia, meidän on ensin tiedettävä, kuinka hallita surua. Jos haluamme oppia rakastamaan kypsästi, meidän täytyy osata ensin rakastaa myös toisen valohämyä. Jotta voimme edistää henkilökohtaista kehitystämme ihmisinä, meidän on löydettävä se kohta, jossa emotionaalisuus ja rationaalisuus ovat sopusoinnussa; oma tila, jossa itsetuntemus, hyväksyminen ja laajentuminen tapahtuvat.

Meidän tulisi siis tätä kautta pyrkiä työskentelemään niissä vastakkaisissa energioissa, jotka edelleen elävät meissä; näin voimme luoda harmonisemman, merkittävämmän ja ennen kaikkea tyydyttävämmän kokonaisuuden.

Se saattaa kiinnostaa sinua...
Päivä, jolloin aloin rakastaa itseäni
Mielen IhmeetLue se Mielen Ihmeet
Päivä, jolloin aloin rakastaa itseäni

Päivänä, jolloin aloin rakastaa itseäni, tajusin etten tarvitse ketään muuta, ja hylätyksi tulemisen pelkoni sekä torjutuksi tulemisen pelkoni katosivat.