Emotionaaliset ja rationaaliset päätökset: onko niillä eroa?

28 toukokuu, 2020
Antaako mielen päättää vai antaako sydämen päättää? Totumme havaitsemaan niiden eron, siinä missä taas asiantuntijoiden mukaan parhaat päätökset tehdään aina virittämällä logiikka tunteella ja intuitio kokemuksella.

Emotionaaliset ja rationaaliset päätökset… Onko niiden välillä todella niin suuri ero? Usein sanomme itsellemme, että on asioita jotka on parempi tehdä kylmällä päällä eikä sydämellä, sekä ajattelemalla, että rationaalisen päätöksen avulla onnistumme valinnassamme. Aivan kuin meidän tulisi käsitellä päivittäin kahta henkistä optiikkaa, jotka kykenevät välittämään todellisuuttamme täysin.

Jollakin tapaa se on niin. Kukaan ei toimi tai päätä vain tunteidensa kautta tai sellaisen ainutlaatuisen suodattimen avulla, joka koostuu kylmimmästä, objektiivisimmasta ja kohtuullisimmasta logiikasta. Aivomme on todellisuudessa hyperyhteydessä oleva elin, jossa jokaisella alueella ja rakenteella on yhteys muihin alueisiin ja rakenteisiin.

Siksi prefrontaalinen aivokuori (linkitettynä monimutkaisimpiin toimeenpanotoimintoihin, jotka perustuvat analyysiin, huomiokykyyn tai pohdiskeluun) ylläpitää jatkuvaa yhteyttä aivojen syvempiin alueisiin, jotka liittyvät tunteisiin. Siksi kiintymysten ja tunteiden maailma on läsnä jokaisessa päätöksessä, ja puolestaan ​​jokaisesta harkitusta ja perustellusta valinnasta löytyy tunteiden leima.

Nyt, huolimatta tämän emotionaalisen ja rationaalisen järkeilyn sillan olemassaolosta, jossa yhden ja toisen piirin välinen tieto on jatkuvaa, on olemassa erikoisuus, jota emme voi sivuuttaa. Tunteet ovat aina etusijalla. Ihminen on ennen kaikkea emotionaalinen olento ja se vie meitä useampaan kuin yhteen tienhaaraan.

“Ehkä välttämättömin asia, jonka voimme ihmisinä tehdä jokaisena elämämme päivänä, on muistuttaa itseämme ja muita monimutkaisuudestamme, hauraudestamme, äärellisyydestämme ja erikoisuudestamme.”

Antonio R. Damasio –

Emotionaaliset ja rationaaliset päätökset

Emotionaalisilla päätöksillä on huono paino. Se on kuin antaisimme itsemme viedä tuon ensimmäisen impulssin, tarpeen (ja oletettavasti kohtuuttoman) tai intuition kautta, joka johtaa meidät erehdykseen. Kuitenkin, ja niin ironiselta kuin se voikin kuulostaa, monet niistä valinnoista joita teemme päivittäisessä elämässämme, ovat tunteidemme välittämiä; niiden tunteiden, jotka ohjaavat meitä ja melkein täysin välittävät käyttäytymisemme.

Tunnustakaamme se; toimiminen tunteiden kautta ei välttämättä johda meitä erehdykseen. Tunteet ovat katalyyttejä ihmissuhteissamme, sillä ne pakottavat meidät yhteyteen muiden ihmisten kanssa. Lisäksi ne antavat meille mahdollisuuden tehdä valintoja eri alueilla niin, että makumme, persoonallisuutemme ja tarpeemme olisivat sopusoinnussa.

Tunteet haluavat loppujen lopuksi vain homeostaasia, taata sisäisen tasapainomme, ja tietysti oman selviytymisemme.

Itse asiassa akateemisessa maailmassa on jo olemassa suuntaus, joka kehottaa meitä oikaisemaan väärän ajatuksen. Ja tämä väärä ajatus on se, missä emotionaaliset päätökset liitetään irrationaalisiin tekoihin.

Tutkimukset, kuten tohtorin Michel Puanin johtamat Columbian yliopistossa suorittamat tutkimukset, osoittavat, että meidän pitäisi lopettaa emotionaalisen ja rationaalisen käsittäminen aina erillään toisistaan. Toisin sanoen, tunteet voivat olla myös loogisia ja järkeviä.

On kuitenkin olemassa selviä ja ilmeisiä poikkeuksia. Joskus teemme päätöksiä, jotka perustuvat haitallisiin tunnetiloihin. Nämä ovat hetkiä, jolloin meiltä ei löydy sisäistä tasapainoa ja homeostaasia, vaan pikemminkin sisältämme löytyy jokin ratkaisematon ongelma, tarve tai huomioimaton puute, joka johtaa meidät tekemään vääriä valintoja. Mennääpä seuraavaksi aiheeseen syvemmälle.

Tunnetilat, jotka saavat sinut tekemään päätöksiä, joita voit katua

Ollaanpa selkeitä: parhaat päätökset tehdään silloin, kun yhdistämme ne logiikkaan ja tunteeseen. Ja jotta niiden välinen sopimus saataisiin toteutettua tehokkaasti, tarvitsemme tunteitamme niin, että ne toimivat meidän eduksemme. Näin ei tosin aina tapahdu, koska meillä on tunnetiloja, jotka leikkaavat meitä ja jotka rajoittavat henkistä keskittymistämme. Tällaisia tunnetiloja ovat seuraavat:

  • Suru. Jos teet päätöksen ollessasi surullinen, nuupahtanut ​​tai melankolinen, tulet olemaan tyytyväinen sen vähimmäismäärään, ja et ole vaativa itsesi kanssa.
  • Jännitys. Kun olemme jännittyneitä ilosta, hallitsemattomasta kiihkosta tai tunteistamme kiihtyneitä, emme myöskään yleensä tee kovin hyviä päätöksiä. Yleisesti ottaen impulsiivisuus vie meidät mukanaan.
  • Ahdistus. Ahdistus, stressi ja kaikki mielialaan liittyvät häiriöt haittaavat kykyämme tehdä päätöksiä. Teemme paitsi päätöksiä joita voimme myöhemmin katua, mutta lisäksi se tekee esimerkiksi ajattelusta, arvostelusta ja pohtimisesta vaikeampaa.
Myös tieteelliset tutkimukset ovat sen osoittaneet, sillä parhaat päätökset tehdään silloin, kun yhdistämme ne logiikkaan ja tunteeseen

Logiikasta ja järkeilystä tehdyt emotionaaliset päätökset ovat tarkimpia

Kuten tunnettu portugalilais-amerikkalainen tutkija ja neurologi Antonio Damasio on huomauttanut, tunteet eivät sijaitse järjen synkällä puolella. Tunteet ovat todellisuudessa välttämättömiä osia jokaisessa tekemässämme päätöksessä, ja siksi meidän on myös oltava tietoisia niiden olemassaolosta.

Jos ymmärrämme tunteitamme, jos hallitsemme niitä ja jos kohtaamme niiden tuomat haasteet niinä alhaisen motivaation ja huolen hetkinä, niistä voi tulla parhaita liittolaisiamme.

Päätökset ovat kuin sydämenlyöntejä, jotka piirtävät kulkemaamme polkua. On totta, että jotkut näistä päätöksistä ovat virheellisempiä ja toiset taas tarkempia, mutta tärkeintä kaikessa on se, ettemme toimisi impulsiivisesti. Oikeiden päätösten tekeminen on tarpeiden virittämistä toiveiden kanssa ja kokemuksen yhdistämistä omaan intuitioon. Tunteet ja järki eivät voi koskaan kulje erikseen, sillä yhdessä ne ovat kuin moottori, joka voi tuoda meidät lähemmäksi omaa onnellisuuttamme.