Jännittynyt luovuus: innovaatioon pakottaminen
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Gorka Jiménez Pajares
Onko sinulla koskaan ollut vaikeuksia keksiä uusia ideoita? Me kaikki käymme läpi hetkiä, jolloin inspiraatio haluaa kääntää meille selkänsä. Kun näin tapahtuu ja työ- tai elämänolosuhteet vaativat uudistamista, luovuus tuntuu jännittyneeltä ja levottomalta.
Ei ole yllättävää, että paine keksiä uusia ideoita, jotka ovat uraauurtavia, innovatiivisia, hyödyllisiä ja kannattavia, voi olla mahdollinen epämukavuuden lähde. Uusi tutkimus on yrittänyt valaista tätä asiaa.
Innovaatio
Innovaatio on edistymistä. Ilman innovaatioita meiltä puuttuisi lääketieteellinen tai teknologinen kehitys. Tästä syystä innovaatiota on tutkittu syvällisesti eri osaamisaloilla. Nämä vaihtelevat tekniikasta antropologiaan ja psykologiaan.
Organisaatiopsykologian määritelmä tälle termille on “edistää, ehdottaa ja toteuttaa uusia ja parempia muotoja tuotteesta tai prosessista, jonka tuloksena on tuote”.
Vaikka luovuus koostuu eri tavalla ajattelemisesta ja uusien ideoiden hankkimisesta, innovaatiota syntyy, kun toteutamme nämä ideat käytännössä. Innovatiivisuus ja luovuus eivät siis tarkoita vain uusien ideoiden luomista. Itse asiassa ne viittaavat myös siihen, kuinka ideoita voidaan toteuttaa ja ovatko ne hyödyllisiä vai hyödyttömiä.
“Opi säännöt kuin ammattilainen, jotta voit rikkoa niitä kuin taiteilija.”
-Pablo Picasso-
Luovuuden ja innovaation paradoksi
Aina on ajateltu, että luovuus ja innovaatio ovat kaksi hyveellistä ominaisuutta. Organisaatiopsykologiasta tehty tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että sekä luovuus että innovaatio toimivat paradoksina. Siksi molemmat voivat tuottaa optimaalisia tuloksia, mutta myös ei-toivottuja tuloksia. Syy löytyy luovien yksilöiden emotionaalisista säätelyprosesseista.
Luovuuden töksähdys
Uuden luominen on kuin polku. Itse asiassa polkuja on yhtä monta kuin on luovia ihmisiä. Luovuus edellyttää kahta ainesosaa: kognitiivista joustavuutta ja sinnikkyyttä. Kun ne yhdistyvät, luovuus voi nousta pilviin.
Luovuuteen liittyvät työtehtävät ovat usein huonosti määriteltyjä työpaikalla. Ei tunnusteta, että ainesosaa, joka tunnetaan nimellä kognitiivinen joustavuus, tarvitaan kaikissa luomisen, arvioinnin, toteutuksen ja tulosten vaiheissa. Tämä voi aiheuttaa suurta henkistä uupumusta.
Jännittynyt luovuus ilmaantuu alkuvaiheessa. Kun työntekijät etsivät uutta ideaa, he voivat kokea sen, mitä Kristina Potocnik kutsuu luovuuden töksähdykseksi. Tämä töksähdys tarkoittaa positiivisen vaikutuksen vähenemistä kun samaan aikaan koetaan vastenmielisiä tunteita, kuten pelkoa tai turhautumista.
Toisaalta on havaittu, että ihmiset ovat luovempia, kun heidän tunnetilansa muuttuu. Esimerkiksi kun he siirtyvät negatiivisen valenssin tunteesta positiiviseen. Tämän vaikutelman muutoksen myötä syntyy luovia ideoita. Näiden emotionaalisten muutosten kustannukset voivat kuitenkin olla korkeat, jos niitä esiintyy liian usein. Tätä tapahtuu päivittäin ammateissa, joissa luovuus on osa työtä.
“Eksistentiaalinen kriisi pakottaa ihmiset jatkamaan vaikeaa tutkimusta, joka lopulta auttaa luomaan paremman idean.”
-Kristina Potocnik-
Emotionaalinen säätely ja luovuus
Työntekijöiden on tunnistettava, mitkä heidän ominaisuuksistaan voivat olla ristiriidassa heidän kollegoidensa ominaisuuksien kanssa. Uusien ideoiden prosessoinnin aikana voi syntyä jännitteitä ja erimielisyyksiä, jotka haittaavat luovuutta.
Tämän käsittelemiseksi heidän on kyettävä säätelemään omia tunteitaan ja jopa muiden tunteita, jos he ovat esimerkiksi esimiestehtävissä. Tunteiden säätely tarkoittaa kykyä havaita, arvioida ja muuttaa niitä. Tavoitteena on saavuttaa luova tavoite.
Luovuutta vaativissa työtehtävissä ihmiset voivat käydä läpi kokonaisen tunteiden vuoristoradan ennen uuden idean keksimistä. Turhautuminen sellaisen ongelman kohtaamisesta, johon ei näytä olevan ratkaisua, voi tulla hallitsemaan heidän mielialaansa. Jännittynyt luovuus on prosessi, jossa uusia ideoita syntyy. Lisäksi tunteiden säätelyllä on keskeinen rooli onnistuneiden johtopäätösten tekemisessä.
“Omien tunteiden hallinta on ratkaisevan tärkeää luovuuden ja innovaation molemmissa vaiheissa pysymiselle.”
-Kristina Potocnick-
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
-
Potonik, K., Verwaeren, B., & Nijstad, B. (2022). Tensions and Paradoxes in Creativity and Innovation. Journal of Work and Organizational Psychology, 38(3), 149-163.
-
Amabile, T. M. (1988). A model of creativity and innovation in organizations. Research in organizational behavior, 10(1), 123-167.
-
Castells, M. (2008). Creatividad, innovación y cultura digital. Un mapa de sus interacciones. Telos: Cuadernos de comunicación e innovación, (77), 50-52.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.