Hyvät ihmiset eivät muutu, koska he ajattelevat sydämellään

Huonoja asioita tapahtuu myös hyville ihmisille. Se johtuu siitä, että kohtalo ei ole mielivaltaista. Sokea maailma ja itsekkyys ovat joskus osallisena. Ylevät ihmiset eivät kuitenkaan koskaan luovu heidän juuristaan petoksista huolimatta, koska he jotka ajattelevat sydämellään, eivät ymmärrä vähäistä tai kylmää järkeilyä.

Me kaikki tunnemme ihmisiä, jotka sopivat tähän profiiliin. Lisäksi joka kerta kun näemme jalon teon, esteettömän epäitsekkään tai sankarillisen, monet meistä innoittuvat siitä tai jopa sovittelevat maailman kanssa. Jotakin hyvin samankaltaista tapahtui vähän aikaa sitten ikävässä hyökkäyksessä Lontoon keskustassa 22. maaliskuuta 2017.

“Unssi ystävällisyyttä on arvokkaampaa kuin tonni älykkyyttä.”

-Alejandro Jodorowsky-

Tobias Ellwood, parlamentin alisihteeri ulkosuhteiden ministeriössä, ei epäröinyt jättää Westminsterin palatsia kielteisistä kehotuksista huolimatta. Hän halusi auttaa. Useiden minuuttien ajan hän teki mitä pystyi pelastaakseen loukkaantuneen poliisin elämän, peittääkseen hänet ja antaen hänelle ensiapua kunnes helikopteri saapui. Mutta se ei auttanut. Hänen avuttomuuden ja epätoivoisuuden eleensä siitä ettei hän pystynyt pelastamaan poliisia, levisi ympäri maailmaa.

Me voimme kaikki eläytyä hänen tuskaansa. Seuraavana päivänä koko poliittinen kirjo ylisti hänen kykyään reagoida tragedian kohdatessa sekä hänen päättäväisyyttään, joka meni pelon, kauhun ja epäröinnin yläpuolelle. Se mahdollisti hänet toimimaan sellaisen henkilön päättäväisyydellä, joka on halukas auttamaan ja joka ennen kaikkea laittaa muut itsensä edelle.

Kumpi on parempi? Tuntea olonsa hyväksi vai tehdä hyvää?

Tämä kysymys voi kuulostaa hieman oudolta: Kumpi voisikaan olla parempi? Omaan hyvinvointiimme panostaminen vai vieraiden ihmisten hyvinvoinnin ensisijalle laittaminen? On mahdollista että monet lukijoistamme saattavat sanoa itselleen, että vastaus on yksinkertainen. Olettaen että jokin niin yksinkertainen kuin hyvän tekeminen kääntyy meidän omaksi tasapainoksi ja henkilökohtaiseksi tyydytykseksi. Tämä johtopäätelmä ei kuitenkaan ole yhtä selvä asiantuntijoille. Itse asiassa tämä ajatus on kiinnostanut ihmisten käyttäytymiseen erikoistuneita asiantuntijoita monien vuosien ajan.

Mitä tutkimukset kertovat meille

UCLA:n (University of California) tutkijat suorittivat mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa he tulivat lopputulokseen että ihmisillä on kaksi elintärkeää tarkoitusta ja kummallakin on biologisia seuraamuksia.

Tässä ovat faktat:

• Ensiksikin, on ihmisiä joita luonnehtii heidän pyrkimyksensä nautinnonhaluiseen hyvinvointiin. Toisin sanoen onnellisuuden laji, joka tulee oman mielihyvän saamisesta elintärkeässä hyvinvoinnin etsimisessä.
• Toisaalta, myös onnellisuutta edistävää hyvinvointia tunnistettiin. Puhumme toisenlaisesta tarkoituksesta. Jostain paljon syvemmästä ja kohonneesta, missä yritämme kehittyä ja kasvaa henkilönä antaaksemme parhaimman puolen itsestämme muille.

Johtopäätelmät

Tutkimuksessa havaittiin että ihmisillä, joilla oli selvää taipumusta onnellisuuden edistämiseen (he, jotka laittavat toiset ihmiset oman tärkeysjärjestyksensä kärkeen) on vahvempi vastustuskyky. Todistettiin että heillä oli vähemmän tulehduksia ja suurempi määrä vasta-aineita, toisin sanoen synonyymi vahvemmalle vastustuskyvylle.

Lisäksi, psykologisella tasolla heidän profiilinsa osoitti heillä olevan vahvat vakaumukset. Ei ollut väliä kuinka monta kertaa elämä oli kaatanut heidät, kuinka monta kertaa heitä oli petetty tai kuinka monta menetystä he olivat kärsineet. He jatkoivat sydämellään ajattelemista, muiden priorisoimista sekä ihmisten hyvyyteen uskomista.

Sen sijaan nautinnonhaluisilla yksilöillä todettiin olevan pienempi määrä vasta-aineita, heikompi vastustuskyky ja epävakaampi, muuttuva persoonallisuus.

Kaikesta huolimatta, sydämellä ajatteleminen ja toimiminen on sen vaivan ja onnellisuuden arvoista

On hyvin todennäköistä, että monet meistä ovat käyneet läpi ajanjakson, missä meidän elinvoimamme oli puhtaasti nautinnonhaluista. Sen sijaan että olisimme nähneet sen selvästi itsekeskeisenä tekona, olemme nähneet sen vain yhtenä tilaisuutena henkilökohtaiselle kasvulle. Joskus olemme vain pelkkiä tutkimusmatkailijoita. Haluamme kokea, syleillä elämää, hengittää sitä sisään, saada mielihyvää ja kuluttaa sitä suurissa osissa.

“Ainoa ylemmyyden symboli jonka tiedän, on ystävällisyys.” 

-Beethoven-

Kuitenkin vähän kerrallaan me kiipeämme omien tarpeidemme pyramidille, kunnes ymmärrämme että olemme kaikki yhdistettyjä toisiimme. Olemme ihmeellinen ja monimutkainen toisiinsa liittyvä verkosto, jossa meidän tekomme heijastuvat muihin. Hyvän tekeminen ja sydämellä toimiminen edistävät harmonian tuomista kaaokseen. Se on majakka tuhon pimeydessä, aivan kuten parlamentaarikko Ellwoodin teko hänen yrittäessään pelastaa Keith Palmerin hengen, poliisin joka joutui terroristin puukottamaksi.

Uskoimme sitä tai emme, hyvänä henkilönä oleminen ei tarkoita että meidän pitäisi olla sankareita. Se ei vaadi meitä laittamaan itseämme riskialttiisiin tilanteisiin muiden vuoksi tai pyydä meitä yrittämään voittaa koko ihmisyys puolellemme. Hyviä ihmisiä näkee päivittäin. Se on hienotunteista mutta kirkasta, hiljaista mutta iloista, nöyrää mutta suunnatonta, kuten meidän oma sydämemme.

Kylväkäämme ystävällisyyttä ja kunnioitusta jokapäiväisissä teoissamme, kääntäkäämme katseemme pieniin asioihin. Sillä tavalla, kun tulee tilaisuus tehdä suuria muutoksia, meidän luomamme vastahakoisuus auttaa meitä. Se on päivittäisen työn näköpiirissä, missä onnellisuutta edistävä hyvinvointi on paljon nautinnonhaluisuutta ylempänä, ja missä me voimme olla maailmaan tarttuvan inspiraation lähteenä.