Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa ahdistukseen

Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on vaihtoehtoinen terapia ahdistukseen, joka ei pyri oireiden välittömään tukahduttamiseen. Kyse on pikemminkin hyväksymisestä ja päätöksenteosta kunnioittaen samalla omia arvoja.
Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa ahdistukseen

Viimeisin päivitys: 26 elokuu, 2021

Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT) käytetään yleisesti ahdistuksen hoitoon. Tämä on aina vain yleisempi ilmiö yhteiskunnassamme, joten siihen yritetään löytää mahdollisimman hyviä ratkaisujakin.

Mielialahäiriöitä on monia erilaisia, ja monen potilaan kohdalla ne uusiutuvat ikävän usein. Mikä on tehokkain saatavilla oleva hoito? Jatka lukemista, sillä tämän päivän artikkelissa kerromme, kuinka hyväksymis- ja omistautumisterapiaa voidaan käyttää ahdistukseen, kun kaikki muut keinot ovat epäonnistuneet.

Hyväksymis- ja omistautumisterapian tavoitteena on kannustaa ihmistä täyteen, tyydyttävään ja mielekkääseen elämään. Ahdistuksen tukahduttaminen ei ole päätavoite tai tavoite ylipäätäänkään, vaan tarkoituksena on auttaa henkilöä pääsemään sen yli.

“Ahdistus on vapauden huimausta.”

-Søren Kierkegaard-

Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa ahdistukseen

Tämän tyyppinen hoito pyrkii auttamaan ihmisiä muuttamaan elämäntapaansa. He saavuttavat sen vähentämällä kivun astetta, samalla lisäämällä elinvoimaa ja halua edetä elämässä. Sen tarkoituksena on auttaa heitä odottamaan tulevaisuus positiivisena niiden arvojen kautta, joiden puolesta he haluavat jatkaa taistelua.

Potilas ja terapeutti keskustelevat, arvioivat ja työskentelevät sen suhteen, mitä potilas haluaa tehdä. Mitkä olosuhteet estävät häntä saavuttamasta haluamaansa?

Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa käytetään mm. ahdistuksen hoitoon.

Hyväksymis- ja omistautumisterapian tavoitteet ahdistuksen hoidossa

  • Itsensä ja muiden hyväksyntä. Negatiivisten ajatusten ja muistojen hyväksyntä. Potilaan on hyväksyttävä kokemuksensa ja tunteensa, jos hän haluaa toimia niiden suhteen. Hänen on esimerkiksi hyväksyttävä läheisen kuolema voidakseen siirtyä suruprosessissa eteenpäin. Lisäksi hän voi ottaa suuren askeleen eteenpäin, jos hän näkee heikkoutensa mahdollisuuksina ja haasteina sen sijaan, että ne olisivat katkeruuden lähde.
  • Valitaan halujen ja tarpeiden hierarkian mukainen suunta. Oli häiriö mikä tahansa, vaikka tässä tapauksessa puhummekin nimenomaan ahdistuksesta, terapian on vastattava asiakkaan arvoja. Muiden kuin omien arvojen seuraaminen voi aiheuttaa paljon epämukavuutta.
  • Sitoudutaan suorittamaan tiettyjä askeleita, jotta terapiassa päästään eteenpäin. Henkilön on ryhdyttävä toimiin tunnistettuaan tärkeimmät arvonsa (lapsen hyvinvointi, ammatillisen tai akateemisen tavoitteen saavuttaminen, itsensä kehittäminen, tms.). Hoidon on pyrittävä kohti asetettuja arvoja – ovatpa ne osa tunnehäiriötä tai eivät.

Kognitiivisten ja käyttäytymisterapioiden keskeinen ongelma

Hyväksymis- ja omistautumisterapian soveltaminen ahdistukseen johtuu muiden terapeuttisten mallien kyvyttömyydestä korjata ahdistustilaa. Hoidon tavoitteena on, että henkilö pystyy hallitsemaan ahdistuksen hetkiä. Terapeutti antaa hänelle työkalut siihen.

Työkalujen perimmäisenä tavoitteena ei ole lopettaa ahdistusta sinänsä, vaan työskennellä siitä kärsivän henkilön kanssa. Pääasiassa siksi, että hänen suhtautumisensa tapahtumiin olisi erilainen. Nämä muutokset suhtautumisessa johtavat sitten ahdistuksen vähenemiseen.

Altistaminen

On olemassa tekniikka, jota käytetään erityisesti ahdistuksen alentamiseen sekä tottumus- ja todellisuustestausprosessien käynnistämiseen. Siinä altistetaan henkilö ahdistuksen lähteelle mutta ehkäistään hänen vastauksensa siihen. Tämä tekniikka monta kertaa auttaa alkuunsa ja ahdistus vähenee, mutta monien potilaiden kohdalla ahdistus palaa myöhemmin takaisin.

Altistamiseen ja vastauksen ehkäisyyn liittyvä ongelma on se, että vaikka sillä on kliinisesti merkittävä vaikutus potilaisiin, monet jättävät terapian myös kesken. Jopa 25 prosenttia potilaista keskeyttää ja 5-22 prosenttia kieltäytyy altistumisesta. Tämä johtuu siitä, että tekniikka voi tuottaa voimakkaita ja epämiellyttäviä tunteita, jotka vaativat potilaalta paljon motivaatiota ja sosiaalista tukea.

Hyväksymis- ja omistautumisterapia on ollut suotuisa keino ahdistuneisuuden ja muiden häiriöiden hoidossa etenkin silloin, kun altistumistekniikka ei ole onnistunut.

Mitä hyväksymis- ja omistautumisterapia auttaa ahdistuksen hoidossa?

Hyväksymis- ja omistautumisterapia ehdottaa erilaisia askeleita ahdistuksen käsittelemiseksi. Lisäksi on tärkeää muistaa, että tässä terapiassa ei yritetä muuttua välittömästi, vaan parannusta saavutetaan hiljalleen niillä elämänalueilla joilla potilas haluaa toimia. Tapahtumat ja tunteet hyväksytään olematta puolustavalla kannalla ja yrittämättä välttää niitä.

Nainen unelmoi.

Nämä ovat elementit, jotka Eifert ja Forsyth (2014) hyväksyvät käyttökelpoisiksi hyväksymis- ja omistautumisterapian käytössä ahdistukseen:

  • Nimetään uudelleen kliininen konteksti. Perinteisen hoidon suuri ongelma on se, että oireiden vähentäminen riippuu täysin elämisestä. Elämänlaatu tuskin paranee, jos ahdistukseen liittyvät oireet eivät häviä. Hyväksymis- ja omistautumisterapian dynamiikka ei ole sama, ja oireita ei yritetä tukahduttaa.
  • Joustavammat hoitotavoitteet. Hyväksymis- ja omistautumisterapian tarkoituksena ahdistuneisuuden hoidossa on lopettaa elämäntavat, jotka vievät ihmisen hukkateille hänen omista arvoistaan.
  • Elämän näkeminen eri sävyissä. Suora tavoite ei ole ahdistuksen vähentäminen, vaan sen hyväksyminen ja käsittely.
  • Tiedonkeruumenetelmät. On suositeltavaa käyttää jäsentelemättömiä, ei-diagnostisia kliinisiä haastatteluja. Diagnoosi on nimittäin kuin kaksiteräinen miekka, joka voi täyttää henkilön ennakkoluuloilla ja leimautumisella. Häiriöt itsessään eivät ole tärkein asia hoidon aikana, vaan malli, joka ei henkilöllä toimi tuossa elämäntilanteessa.

Onko hyväksymis- ja omistautumisterapia hyödyllinen ahdistuksessa?

HOT on terapeuttinen muunnos, joka voi olla hyödyllinen ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Se on monimutkainen työ. Tämä johtuu siitä, että monet komponentit, kuten potilaan toivottomuus, hyväksyntä ja taipumukset pitää ottaa huomioon.

Terapian tehokkuus näyttää lupaavalta. Se on hoito, jossa oiretta ei pyritä suoraan poistamaan, vaan se pyritään hyväksymään ja sitä kautta ratkaisemaan.

Kyse on siis ihmisen elämänlaadun parantamisesta hyökkäämättä suoraan hänen ahdistuksensa kimppuun. Siten parannusta tapahtuu tehtyjen muutosten seurauksena.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Elämänlaatusi riippuu siitä, mikä tekee sinut onnelliseksi
Mielen IhmeetLue se täällä Mielen Ihmeet
Elämänlaatusi riippuu siitä, mikä tekee sinut onnelliseksi

Mitä elämänlaatu oikeastaan tarkoittaa? Onko se yleinen käsite joka sopii kaikkiin tapauksiin vai rakentaako jokainen henkilö sen itse?



  • Eifert, G.H. y Forsyth, J. (2014). El equilibrio entre aceptación y cambio (cap. 5). En: La terapia de aceptación y compromiso para trastornos de ansiedad. Bilbao: Ed. Mensajero.