Hypokondria koronaviruspandemian aikana

21 toukokuu, 2020
Mikä on hypokondria? Kuinka pandemia voi vaikuttaa ihmisiin jotka kärsivät siitä, sekä heidän perheisiinsä? On tärkeää tietää miten heitä voi auttaa, jotta eristys ei pahentaisi heidän oireitaan.
 

Koronavirus on saanut maailman varpailleen leviämisnopeutensa ja kohtalokkuutensa ansiosta. Tämä tilanne voi aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta kaikissa ihmisissä, mutta on olemassa yksi erityisen herkkä ryhmä, joka kokee vielä enemmän ahdistusta ja tartunnanpelkoa kuin muut: ihmiset, joilla on hypokondria, eli jotka pelkäävät yli kaiken sairastuvansa johonkin tautiin. Tässä tilanteessa pelon kohde on koronavirustartunta.

Tässä artikkelissa tarkastelemme hypokondrian tyypillisimpiä oireita ja annamme joitain ohjeita, jotka voivat auttaa sekä hypokondriaa sairastavaa henkilöä että ihmisiä, jotka elävät tällaisen henkilön kanssa. Tärkeintä on kuitenkin aina pyytää ammattilaisen apua.

Nainen mietteissään.

Mikä hypokondria on, ja miten se liittyy koronavirukseen?

 

Hypokondriasta käytetään puhekielessä usein nimityksiä luulotauti tai luulosairaus, mutta ne ovat harhaanjohtavia ja niiden käyttämistä tulisi välttää. Hypokondrian oireet ovat huoli, pelko tai varmuudentunne siitä, että että henkilöllä itsellään on vakava lääketieteellinen sairaus, jota ei ole diagnosoitu fyysisten tuntemusten virheellisestä tulkinnasta johtuen. Hypokondrialla on seuraavanlaisia ominaisuuksia:

  • Tavallisia fyysisiä tuntemuksia, tunnetilojen aiheuttamia somaattisia reaktioita tai hyvänlaatuisia toimintahäiriöitä pidetään yleensä uhkaavina. Henkilö voi esimerkiksi epäillä itsellään koronavirustartuntaa, kun hän on noussut portaat nopeasti ja tuntee sen jälkeen lievää hengenahdistusta.
  • Sen lisäksi, että henkilö kokee katastrofaalisia ajatuksia oireiden takia, on tavallista että hänellä ilmenee tautiin liittyviä mielikuvia. Hän esimerkiksi näkee itsensä tehohoidossa, kytkettynä hengityslaitteeseen.
  • Henkilö viettää paljon aikaa itsensä tutkimisessa ja kehonsa toimintojen tarkistamisessa. Hän on kaiken aikaa ylivalppaana, jos vaikka taudin oireita ilmenee yllättäen. Hän voi esimerkiksi tarkastaa kehonlämpönsä kuumemittarilla tunnin välein, tai tarkistaa keuhkojensa kapasiteetin säännöllisin väliajoin.
 
  • Huoli on keskeisessä asemassa hypokondriasta kärsivän ihmisen elämässä. Hän välttää tavallisia aktiviteetteja tartunnan pelossa. Hän voi esimerkiksi kieltäytyä istumasta samalle sohvalle kuin muut perheenjäsenet, tai suuntaa kaikki keskustelunaiheet taudin ympärille.
  • Tähän häiriöön liittyy monesti ilmiö nimeltä doctor shopping, eli henkilö käy jatkuvasti lääkärin tai lääkärien vastaanotolla. Koronaviruspandemian aikana se voi ilmetä toistuvina puheluina terveyskeskukseen tai koronavirusapuun suunnattuihin puhelinnumeroihin. Nykyaikana siihen liittyy usein myös ns. cyberkondria, eli taudin oireiden hakeminen internetistä ja niiden vertaaminen omiin oireisiin. Toisaalta, jotkut ihmiset taas nimenomaan kieltäytyvät puhumasta lääkärin kanssa siinä pelossa, että heidän epäilyksilleen saadaan vahvistus taudista.
  • On tavallista, että hypokondriasta kärsivä ihminen kärsii myös suuresta ahdistuksesta, ja hänellä voi olla myös somaattisia oireita.

Keihin ja missä iässä hypokondria vaikuttaa?

 

Hypokondriaa esiintyy 1–5 %:lla väestöstä, vaikka osuus on hiukan korkeampi kliinisessä populaatiossa (2–7 %). Sukupuolella ei ole merkitystä, eli tämä häiriö vaikuttaa naisiin ja miehiin samassa suhteessa.

Se voi alkaa missä iässä tahansa, mutta yleisimmin se puhkeaa varhaisella aikuisiällä. Esiintyvyyden huippu on noin 30–40 vuoden iässä.

Häiriö on yleensä krooninen ja se häviää harvoin kokonaan. Oireet ja niiden intensiivisyys voivat vaihdella ajan kuluessa. Joinakin aikoina oireet voivat olla vähäisiä ja toisina ne voivat pahentua joidenkin tiettyjen olosuhteiden vuoksi (esimerkiksi tämänhetkisen koronaviruspandemian vuoksi).

Kuinka ihmisestä ”tulee” hypokondrinen?

Hypokondrian alkuperälle ja esiintymiselle on olemassa useita selityksiä. Seuraavaksi tarkastelemme tuoreimpia teorioita.

Kognitiivis-havainnollisesta näkökulmasta katsottuna hypokondria nähdään kognitiivisena tai havainnollisena muutoksena, ja tämän perusteella on kehitetty useita hypoteeseja:

 
  • Barsky ja Klerman selittävät, että hypokondriasta kärsivillä henkilöillä on sellainen huomiotyyli, jolle on tunnusomaista kehon signaalien vahvistuminen. Tämä johtaa epämiellyttävien kehosignaalien ylivalvontaan, lievien oireiden vakavuuden paisuttamiseen ja taipumukseen pitää normaaleja tuntemuksia epänormaaleina.
  • Keller taas selittää, että jotkut tietyt kokemukset varhaisessa elämänvaiheessa altistavat somaattisille oireille. Hän korostaa myös sitä, että on olemassa tiettyjä tekijöitä, jotka toimivat ns. yllyttäjinä. On päätelty, että oman terveyden arviointi varhaisessa iässä (esimerkiksi omien luomien tutkiminen) voi olla riskitekijä hypokondrian kehittymisessä.
  • Warwick ja Salkovskis kehittivät mallin, joka selittää että tietyt sairauskokemukset voivat johtaa epätotuudenmukaisiin uskomuksiin terveyteen liittyen. Nämä uskomukset ovat piileviä, kunnes jokin kriittinen tapahtuma laukaisee automaattiset negatiiviset ajatukset, kohdistaen huomion kaikenlaisiin oireisiin ja lisäten ahdistusta.
 

Toisaalta, psykososiaalisesta näkökulmasta katsottuna hypokondria voidaan määritellä erityiseksi viestintämuodoksi. Tämä teoria esittää, että hypokondriasta kärsivillä ihmisillä on vaikeuksia viestinnässä ja he ilmaisevat itseään oireiden kautta.

Mitä voit tehdä, jos kärsit hypokondriasta?

Tärkeintä on, että saat psykologista apua käsitelläksesi ahdistusta, pelkoa ja negatiivisia ajatuksia. Nämä ohjeet voivat kuitenkin toimia niin sanotusti ensiapuna:

  • Ole tietoinen ongelmastasi, analysoi kokemuksiasi ja tekijöitä, jotka laukaisevat hypokondriaa.
  • Yritä keskittää huomiosi muualle. Voit opetella meditaatiotekniikoita, jotka auttavan sinua olemaan ”täällä ja nyt”.
  • Vältä lukemasta jatkuvasti uutisia pandemiasta tai etsimästä tietoa oireista internetissä.
  • Älä anna koko elämäsi pyöriä ongelman ympärillä, tee positiivisista ajatuksista paras aseesi.
  • Älä anna negatiivisten ja katastrofaalisten ajatusten hallita sinua.
  • Yritä löytää vaihtoehtoisia syitä, jotka selittäisivät tuntemuksesi tai oireesi.
 
  • Älä tunne syyllisyyttä.
  • Vältä liiallista draamaa. Muista, että negatiiviset tunteet laukaisevat somaattisia tuntemuksia. Ne ovat ärsyttäviä, mutta eivät vaarallisia, ja lopulta ne kyllä häviävät.
  • Anna edistysaskeleillesi niiden ansaitsema arvo ja palkitse itsesi.
Hypokondria kannattaa ottaa puheeksi terapeutin kanssa.

Kuinka voit auttaa hypokondriasta kärsivää läheistä?

Näitä asenteita ja tekoja suositellaan hypokondriasta kärsivän ihmisen perheelle ja muille läheisille:

  • Ole empaattinen, ole kärsivällinen, äläkä tuomitse. Yritä laittaa itsesi tuon henkilön saappaisiin ja kuvitella se pelko, jota hän voi tuntea kun hän ajattelee olevansa sairas (tässä tapauksessa kyseessä on koronavirustartunta).
  • Kannusta häntä hakemaan psykologin apua.
  • Älä vahvista hänen hypokondriaalisia huolenaiheitaan.
 
  • Vältä ylisuojelemasta häntä.
  • Jos hänen on mentävä lääkäriin ja hän on peloissaan, mutta sinä et voi mennä sinne hänen kanssaan koronaviruspandemian aiheuttaman eristyksen takia, auta häntä pysymään rauhallisena niin hyvin kuin vain voit.
  • Älä anna periksi hänen vaatimuksilleen päästä lääkäriin yhä uudelleen ja uudelleen ”varmistuakseen” tilastaan tai soittaa koronaviruksen palvelunumeroon toistuvasti. Sellainen käytös kyllä vähentäisi ahdistusta lyhyellä aikavälillä, mutta ongelma vain pitkittyisi.
  • Auta häntä keskittymään positiivisiin ajatuksiin.
  • Kannusta häntä löytämään positiivisia asioita, joihin hänen huomionsa voisi kiinnittyä.
  • Auta häntä palkitsemaan itsensä, kun hän edistyy tai saavuttaa pieniä tavoitteita.

Hypokondriaa on vaikea hallita, koska se liittyy usein ahdistuneisuushäiriöihin. Koronaviruspandemian aiheuttama eristys asettaa meidät tilanteeseen johon emme ole tottuneet, ja se altistaa meidät ahdistukselle.

On todennäköistä, että sekä karanteenissa olo että itse pandemia pahentavat hypokondriasta kärsivien ihmisten oireita.

 

Tässä artikkelissa antamamme ohjeet voivat auttaa, mutta ne eivät ole ratkaisu ongelmaan. Ammattilaisen apu on tärkein voimavara. Jos terapiaistunnoissa ei eristyksen takia voi käydä, niitä kannattaa jatkaa videopuheluiden kautta tutun terapeutin kanssa.