Huippukokemukset: niiden määritelmä ja alkuperä
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez
Ihmisillä on ollut huippukokemuksia kaukaisimmista ajoista lähtien. Ne nähtiin ennen eri tavalla kuin miten ne näemme nyt, ja niillä oli erilaisia nimiä. Amerikkalainen psykologi Abraham Maslow keksi tämän nykyisen käsitteen, huippukokemukset, ja psykologia alkoi sitten käyttää sitä.
Mutta mitä huippukokemukset ovat? Tässä artikkelissa keskustelemme niiden pääpiirteistä ja tämän psykologisen termin alkuperästä.
“Kyky olla tässä hetkessä on tärkeä osa henkistä hyvinvointia.”
-Abraham Maslow-
Mitä ovat huippukokemukset?
Ne ovat ohimeneviä hetkiä, joita kutsutaan myös päivityksiksi. Ne ovat aikoja, jolloin ihminen tuntee olevansa täysi, osa jotain ja tietoinen itsestään ja maailmasta.
Ne ovat kokemuksia, jotka tulevat itsensä toteuttamisen jälkeen. Lisäksi voidaan sanoa, että ne ovat niitä ihania ilon hetkiä, jotka tulevat syvistä tunteista ja käsityksistä.
Myös Maslowin teoksen Religions, Values, and Peak Experiences (1964) mukaan ne ovat korkeimman onnen ja täyttymyksen hetkiä. Ne kertovat kokemuksista, joissa aika pysähtyy, tunteet ovat ylivoimaisia ja ihmisen tarpeet täyttyvät.
Termin alkuperä
Termin huippukokemukset loi Abraham Maslow psykologisissa teorioissaan. Se tapahtui, kun hän oli kiinnostunut merkityksestä. Hän pohti ihmisten kokemusten korkeimpia täyttymistiloja ja niiden suhdetta psykologiaan.
Hän tutki ihmisten virstanpylväiden merkitystä elämässä. Hän tutki ihmisiä, jotka täyttävät sarjan tarpeita toteuttaakseen itseään.
Hän huomasi, että oli olemassa voimakkaampia ja ohimeneviä itsensä toteuttamisen hetkiä, joita hän kutsui huippukokemuksiksi. Hän ehdotti myös, että niillä on mystinen puoli ja että niitä tapahtuu hajanaisesti ajan mittaan elämän aikana.
Kun hän jatkoi työskentelyä tämän käsitteen parissa hän huomasi, että näitä kokemuksia voivat laukaista voimakkaat rakkauden tunteet, taide, musiikki ja kauneus. Hän oli myös sitä mieltä, että huippukokemukset voivat olla ihmisen tietynlaisen purkautumisen huipentuma.
Huippukokemusten ominaisuudet
Abraham Maslow ei ole ollut ainoa, joka on tutkinut huippukokemuksia. Muut psykologit täydensivät hänen perintöään. Katsotaanpa joitain huippukokemusten ominaisuuksia:
- Ne ovat positiivisten tunteiden lähde.
- Nämä kokemukset ylittävät ajan ja tilan.
- Niiden luonne on paradoksaalinen.
- Huippukokemuksilla on myönteisiä vaikutuksia, jotka kestävät olemassaolohetkensä ulkopuolelle.
- Ihminen tuntee olevansa yhtä maailmankaikkeuden kanssa.
- Ne antavat voimakkaan positiivisen kiintymyksen tunteen.
- Ihmiset tuntevat olonsa vapaiksi ja täydellisiksi sen jälkeen, kun he ovat kokeneet niitä.
Abraham Maslow’n mukaan kaikilla on ollut huippukokemuksia. Joskus ihmiset eivät anna niille niiden ansaitsemaa merkitystä. Nämä ovat siis upeita kokemuksia, joista ihmiset eivät ehkä ole tietoisiakaan. Ymmärtääksesi tämän paremmin, mieti yhtä niistä hetkistä, jolloin laulu tai musiikkikappale sai sinut itkemään, nuolit lautasen herkullisen aterian jälkeen tai halusit jäädä parvekkeelle puhumaan ystäviesi kanssa.
Muista, että puhumme hurmiosta. Sen tunnistamisen helpottamiseksi voimme kysyä itseltämme: “mikä laukaisi tämän kokemuksen?”, “miltä se tuntui?”, “tuntuiko se erilaiselta?”, “olinko tietoinen ajasta ja tilasta?”, “oliko se intohimoinen?” ja “tuntuiko minusta siltä, että minulla on paikkani maailmankaikkeudessa?”.
Muistele lapsesi syntymää, sitä kun pääsit pois syvästä masennuksesta, kaunista taideteosta, upeaa rakastumisen tunnetta… Kaikki nämä tapahtumat voivat olla huippukokemuksia. Myös ne hetket, joissa menetät ajan ja tilan tajun, koska nautit olostasi niin paljon.
Lyhyesti sanottuna, jokainen ihminen voi kokea niitä. Toisaalta et ehkä ole niistä sillä hetkellä tietoinen. Voit kokea ne tietämättä, että kyseessä on huippukokemus. Kun koet sellaisen, olet yleensä syvässä yhteydessä keskipisteeseen, ja unohdat kaiken muun.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
Cloniger, S.C. (2002). Teorías de la personalidad. (Cap 14). Pearson.
Maslow, A. (1964). Religions, values, and peak-experiences. (Vol.35). Columbus: Ohio State University Press.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.