Musiikin vaikutus elämään

· 4.2.2019

Musiikki on maailmanlaajuinen kieli, jolla voidaan herättää tunteita ja ainutlaatuisia aisteja. Toisinaan vaikka kuulemme jonkun laulavan meille tuntemattomalla kielellä, pystymme silti tuntemaan sen, mitä laululla pyritään välittämään, vaikka emme tietäisikään mitä sen sanoitukset tarkoittavat. Tiedämme, että laulaja ilmaisee jotakin iloista, surullista, dramaattista ja niin edelleen. Musiikin vaikutus sieluumme vaihtelee suuresti.

Musiikki on kuin suklaa, melkein kaikki pitävät siitä. Näin on ollut aina. Aina siitä lähtien kun eri kulttuureita alkoi muodostua, rytmisille äänille on ollut oma paikkansa, joiden avulla voimme keskustella tunteistamme. Tämä erityinen ilmaisutapa on ollut olemassa kaikissa ikäryhmissä ja sivilisaatioissa ja monin eri tavoin.

”Aina kun tunnen pelkoa, pidän pääni pystyssä ja viheltelen iloisesti, jotta kukaan ei epäile minun olevan peloissani. Ja joka ikinen kerta kappaleen iloisuus vakuuttaa minut siitä, että en ole peloissani.”

-Rogers and Hammerstein-

Sitä tajuamattakaan, koemme musiikin yleensä tapana ilmaista meitä kuormittavia tunteita. Löydämme musiikista paikan, jossa nämä tunteet voivat virrata vapaasti vahingoittamatta ketään. Muissa tapauksissa tanssimme yhdessä ja annamme musiikin rytmin johtaa meitä. Toisinaan taas turvaudumme musiikkiin rauhoittuaksemme, tai ehkä haemme apua opiskeluun tai työntekoon. Mutta kuinka musiikki todella vaikuttaa mieleemme?

Musiikkikokeilut

Meksikossa sijaitsevan BUAP-yliopiston psykologian tiedekunta teki mielenkiintoisen kokeilun, jota johti professori Roberto Valderrama Hernández. Hänen tavoitteena oli löytää ”raskaan” musiikin vaikutus ahdistukseen. ”Raskaalla” musiikilla viittaamme musiikkiin, jossa on epäsäännöllinen, nopea ja erottuva rytmi ja jota soitetaan korkealla volyymilla. Käytännössä puhumme siis hevimetallista.

yksinäiset kuulokkeet

Tutkimukseen sisältyi 137 osallistujaa. Heidän joukossaan oli 31 miestä ja 106 naista. Keski-ikä oli 20 vuotta ja he olivat kaikki psykologian opiskelijoita. Ensin he tekivät kokeen, jossa mitattiin heidän ahdistustilansa taso. Sitten heidän piti kuunnella hevimetallin pätkiä 5 minuuttia kerrallaan. Yhteensä he kuuntelivat musiikkia 47 minuuttia.

Tutkijat huomasivat, että näiden kuunteluhetkien aikana osallistujat muuttuivat levottomimmiksi. He ilmaisivat sen muuttamalla jatkuvasti asentoaan ja tehden arvaamattomia käsi- ja jalkaliikkeitä.

Valderrama tuli siihen johtopäätökseen, että tällainen stimuloiva musiikki lisäsi ahdistustasoa. Selitys siihen on se, että tällainen rytmi stimuloi voimakkaasti sympaattista hermojärjestelmää, joka puolestaan lisää fyysistä ja henkistä jännitettä. Jos se ei vapaudu liikkeiden, kuten tanssin ja hyppimisen aikana, energia kasaantuu ja synnyttää ahdistuksen kaltaisia oireita.

Musiikin positiivinen vaikutus

Se, että musiikki synnyttää energiaa, ei ole ongelma itsessään. Ongelma syntyy silloin kun tätä energiaa ei pystytä vapauttamaan suorittamalla jokin fyysinen aktiviteetti. ”Raskas” tai kovaääninen musiikki on mahtavaa tilanteissa, jotka vaativat energistä tai kilpailumielistä käyttäytymistä.

tyttö soittaa instrumenttia

Toisaalta musiikilla on myös kyky rentouttaa meitä. Se voidaan saavuttaa sellaisten musiikkilajien avulla, joissa on säännöllisempiä, hitaampia rytmejä ja jotka ovat volyymiltaan alhaisempia. Klassinen tai instrumentaalinen musiikki ja valaisu voivat auttaa meitä rauhoittumaan. Niitä käytetään paikoissa, joissa käytetään sädehoitoa tai suoritetaan aggressiivisia lääkehoitoja.

Tiede on pystynyt toteamaan, että musiikin rytmit stimuloivat eri aivojen alueita. Itse asiassa Floridan yliopiston tutkimus ehdottaa, että musiikin rytmit tarjoavat enemmän aivojen aktiivisuutta kuin mitkään muut tunnetut ärsykkeet. Nämä ovat musiikin pääasiallisia positiivisia vaikutuksia:

  • Se vahvistaa oppimista ja muistia.
  • Se säätelee stressiin liittyviä hormoneita.
  • Se herättää miellyttäviä kokemuksia ja muistoja.
  • Se vaikuttaa sydämen sykkeeseen, verenpaineeseen ja pulssiin.
  • Se moduloi aivokäyrien nopeutta.
musiikin vaikutus aivoihin

Tutkijat ovat myös todistaneet, että hyvä musiikki vahvistaa immuunijärjestelmää tehden siitä siis terveemmän. Siihen on syy miksi lehmät antoivat enemmän maitoa, kun niille soitetaan Mozartin sonaatteja. Ei myöskään ole sattumaa, että kasvit kukkivat enemmän silloin kun taustalla soi musiikki. On tärkeää löytää rytmi, joka voi hyödyntää meitä kaikissa tilanteissa. Sillä tavalla musiikilla voi olla todella positiivinen vaikutus elämäämme.