Maslow'n tarvehierarkia

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Fátima Servián Franco.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Abraham Maslow on ihmispsykologian perustaja ja sen keskeinen hahmo. Hän loi tarvehierarkian, joka perustuu niiden tarpeiden olemassaoloon, jotka vaikuttavat jokaiseen yksilöön. Maslow organisoi nämä tarpeet kaikkein tärkeimmästä vähiten tärkeimpään tarpeeseen. Maslow organisoi tämän teorian näin, sillä hänen mukaansa meidän toimintamme syntyy motivaatiosta, joka on suunnattu kohti tiettyjen tarpeidemme täyttämistä. Toisin sanoen, me järjestämme tarpeemme sen mukaan miten ne vaikuttavat hyvinvointiimme.

Maslow esitti teoriansa visuaalisesti käyttäen pyramidia, ja siksi hänen teoriansa tunnetaan myöskin Maslow’n pyramidina.

Pyramidin alin osa sisältää kaikkein tärkeimmät tarpeemme biologisen selviytymisen kannalta. Pyramidin ylimmät osat sisältävät vähemmän kiireelliset ja tärkeät tarpeet. Mutta pyramidin ylimmillä osilla on tekemistä itseoivalluksen kanssa. Kun täytämme pyramidin alimmat osat, voimme siirtyä pyramidin ylimpiin osiin ja olla tyytyväisiä uusilla tavoilla.

Kuluttajayhteiskuntamme on saanut aikaan perusteellisia kulttuurillisia muutoksia. Nämä kulttuurilliset muutokset ovat muokanneet ihmisten luonnollisten halujen sisältöä, ehtoja ja käsitteitä. Nykypäivänä, päinvastoin kuin Maslow’n tarvehierarkia kertoo, vaikuttaa siltä että meillä 0n tarve kerätä niin paljon materiaalisia asioita ja palveluja kuin mahdollista, huolimatta siitä kuinka tarpeellisia ne ovat.

Samaan aikaan Maslow’n tarvehierarkian eksistentiaalimmat osat ovat menettäneet arvokkuuttaan. Aivan kuin olisimme kadottaneet sen, mikä meidän oma arvomme oli. Siksi meidän on tarkistettava ja uudelleen järjestettävä tarpeemme.

Tarvehierarkian rakenne

Maslow’n ihmistarpeiden teorialla on hierarkkinen rakenne. Tämä teoria toteaa, että kun perustarpeemme on täytetty, alamme kehittämään ylevämpiä haluja. Maslow luokitteli nämä tarpeet viiteen eri tasoon:

• Fysiologiset tarpeet. Näillä on suurin osa pyramidista, sillä ne ovat tärkeitä selviytymisen ja lisääntymisen kannalta. Tällä tasolla löydämme esimerkiksi homeostaasin, joka on elimistön pyrkimys ylläpitää normaalia ja pysyvää tilaa. Tämän lisäksi löydämme tästä tasosta muut välttämättömät tarpeet, kuten ruoka, sopivan ruumiinlämpötilan ylläpitäminen ja hengittäminen.
• Turvallisuuden tarpeet. Tässä osassa pyramidia etsimme järjestyksen ja vakauden tunnetta. Tarvitsemme vakautta, työtä, resursseja, terveyttä, turvaa. Nämä halut liitetään pelkoomme menettää elämämme hallinta.
• Sosiaaliset tarpeet. Sitten kun olemme täyttäneet psykologiset ja turvallisuuden tarpeet, meidän motivaatiomme keskittyy elämämme sosiaalisiin osiin. Haluamme muiden ihmisten seuraa ja tämän tunteelliset puolet. Tässä tasossa ovat sellaiset tarpeet kuten muiden kanssa kommunikoiminen, ystävyydet, rakkauden ilmaiseminen ja sen vastaanottaminen, yhteisössä eläminen ja kuulumisen tunne, sekä ryhmän hyväksynnän saaminen.
• Tunnustuksen tarve. Tässä tasossa meillä on tarve tuntea olevamme arvostettuja, saada mainetta ja erottua sosiaalisesta ryhmästä. Maslow sisältää itsetunnon ja itsekunnioituksen tähän tasoon.
• Itsekehittämisen tarpeet. Voimme myös kutsua näitä tarpeita ‘’itseoivalluksen tarpeiksi.’’ Tämä taso sisältää kaikkein vaikeimmat tavoitteet. Maslow spekuloi, että tässä tasossa ihmiset haluavat ylittää oman kuolevaisuutensa ja jättää jälkensä maailmaan. Muut tämän tason halut sisältävät eri taitojen kehittämisen ja oman työmme suorittaminen. Nämä halut liittyvät moraaliseen ja henkiseen kehittymiseemme etsiessämme elämän tarkoitusta.

Ihmisten psykologiset tarpeet

Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee mielenterveyden “täydellisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana, eikä vain sairauksien tai tautien puuttumisena.”

Psykologinen hyvinvointi sisältää korkeimmat tarpeemme ja ne viittaavat siihen kuinka me tuomitsemme rakkautemme globaalilla tasolla. Näillä tunteilla ei välttämättä ole tekemistä miellyttävien tilanteiden kokemisen kanssa tai henkilökohtaisten halujemme tyydyttämisessä. Sen sijaan niillä on laajemmat ulottuvuudet.

Kaikkein tärkeimpien psykologisten tarpeiden joukossa on tarpeet tuntea ja rakastaa, kuulumisen tarve, ja tunnustetuksi tulemisen tarve. Itseoivaltaminen on ihmisten korkein psykologinen tarve. Tämän oivaltamisen kautta voimme löytää elämän tarkoituksen.

Monet tutkimukset ja tutkijat tukevat Maslow’n tarvehierarkiaa. On kuitenkin olemassa monia, jotka eivät ole hänen kanssaan samaa mieltä. Jotkut ovat kritisoineet Maslow’n mallia, etenkin Maslow’n itseoivaltamisen ajatusta. Itse asiassa jotkut tutkimukset osoittavat, että vaikka meidän perustarpeitamme ei täytettäisikään, itseoivallus ja tunnustaminen ovat edelleen tärkeitä.

Maslow’n saamasta kritiikistä riippumatta hänen teoriansa on olennainen edistys psykologiassa. Se on auttanut luomaan ja kehittämään humanistista psykologiaa ja yhteisen hyvän käsitettä.