Holistinen psykologia käytöksen ymmärtämisessä

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi Gema Sánchez Cuevas

Kirjoittanut Sonia Budner

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Psykologiassa termi holismi viittaa siihen, että ihminen on paljon enemmän kuin vain osiensa summa. Holistinen psykologia keskittyykin tarkkailemaan sitä, kuinka yksilön kaikki eri osat vaikuttavat toisiinsa, erottelematta niitä tiettyihin yksittäisiin prosesseihin.

Ihmisen ajattelun ja käyttäytymisen ymmärtämiseksi holistinen psykologia uskoo yksilön tutkimiseen kokonaisuutena yhden ainoan puolen sijaan.

Monet tekijät, jotka ovat jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa, vaikuttavat lopulta siihen, millainen ihminen on ja miten hän toimii. Tätä laajaa kuvaa holistinen psykologia tutkii pyrkiäkseen ymmärtämään potilasta tai ongelmaa.

Yksi hyvin valaiseva esimerkki tästä on ihmisen aivot. Kaikki tietävät, että aivot sisältävät miljooneja neuroneja. Jos haluamme ymmärtää, mitä aivot voivat kokonaisuudessaan tehdä, yksittäisen neuronien tutkiminen on täysin hyödytöntä.

Holistinen psykologia käytännössä

Kun psykologi analysoi sitä, kuinka eri tekijät vaikuttavat toisiinsa sekä yksilön käytökseen ja psyykkiseen tilaan, hän soveltaa holistista psykologiaa. Tässä mielessä huomioon otettavat osatekijät vaihtelevat jokaisen potilaan kohdalla.

Näitä ovat henkilön koti, hänen kanssaan asuvat ihmiset, hänen työnsä, hänen ammatillinen taustansa ja koulutustaustansa, ihmissuhteet, käytös ryhmätilanteessa, hänen terveytensä sekä käsityksensä hyvinvoinnista ja stressistä. Tästä voi nähdä, että potilaan arviointi on paljon muutakin kuin pelkkien oireiden tutkailua.

Holistisen psykologian hyödyt

Holistinen psykologia on yksi tehokkaimmista hoitomuodoista. Koska potilaan arvioinnissa otetaan huomioon monia osatekijöitä, ongelman juurisyy löytyy suuremmalla todennäköisyydellä.

Holistisen psykologian kautta löydetään myös tehokkaasti sopivampia ja potentiaalisesti parempia ratkaisuja. Vaikka tällainen lähestymistapa vie kauemmin aikaa, se on pieni hinta siitä, että sen avulla voidaan tarjota sopivampaa hoitoa, joka johtaa pitkän aikavälin muutoksiin.

Kun yksilöä analysoidaan holistisesti, on ymmärrettävä kaikkia niitä puolia jotka vaikuttavat henkilön psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen tilaan. Se on kuin yrittäisi nähdä valokuvaa, joka on vain sentin päässä omasta nenästä. Vaikka siten ehkä pystyykin näkemään paremmin yhden pienen osasen, näkemäänsä ei voi täysin ymmärtää ennen kuin ottaa askeleen taaksepäin ja katsoo kuvaa kokonaisuudessaan. Holistinen psykologia pyrkii hoitamaan koko potilasta, ja ainoa tapa tehdä tämä on ymmärtämällä millainen potilas todella on.

Holistisen psykologian haitat

Kuten millä tahansa lähestymistavalla, holistisella psykologiallakin on haittapuolensa. Jotkut ongelmat vaativat hyvin yksityiskohtaista huomiota ratkaisun löytämiseksi.

Tällainen tarkkuus voi olla holistisessa lähestymistavassa erittäin vaikeaa, erityisesti mitä tutkimukseen tulee. Tutkimuksissa tarvitaan hyvin selkeästi määriteltyjä muuttujia, mistä syystä holistinen psykologia ei ole aina yhteensopiva tieteellisen menetelmän kanssa.

Holistinen psykologia on monimutkaista. Tähän lähestymistapaan sopivien arviointien ja hoitojen suunnittelu on haasteellista. Tästä syystä monet psykologit eivät yksinkertaisesti pysty soveltamaan sitä kliinisessä työssään.

Holistisen ajattelun koulukunnat

Koko psykologian historian ajan eri koulukunnat ovat omaksuneet holistisen lähestymistavan. Näiden joukossa on Gestalt-psykologia, jonka mukaan ihmisen käytöstä tulisi tarkastella kokonaisuutena.

Humanistinen psykologia on toinen holistinen koulukunta. Se ilmaantui itse asiassa osittain reaktiona psykoanalyyttisen ja behavioristisen koulukunnan reduktionismille. Myös sosiaalipsykologiassa hyödynnetään holististista lähestymistapaa, sillä se ottaa huomioon ympäristö-, sosiaali-, emotionaalisen ja ryhmädynamiikan.

Holistinen psykologia on erityisen houkutteleva siksi, että sen kautta löydetään usein sellaisia ratkaisuja, jotka jäävät huomaamatta reduktionistisemmissa lähestysmistavoissa. Se arvioi ihmisen menneisyyden vaikutusta, sitä kuinka hän elää nykyään ja kuinka hän tulee pärjäämään tulevaisuudessa.